Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa meillä Vaasan kaupunginkirjastossa 2 euroa. Saat uuden kortin lähikirjastostasi esittämällä voimassaolevan valokuvalla varustetun henkilöllisyystodistuksen, passin ajokortin tms. virallisen henkilökortin.
Kyseessä on varmaankin teos "Ne kovimmat pojat: heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa", joka ilmestyi Alea-kustannuksen kustantamana 1989. Sen kirjoittaja on Ensio Kyppö.
Englanniksi löytyy kaksi sinulle sopivaa teosta:
Marron, Aileen: The henna body art book ISBN: 1-885203-64-0
Fabius, Carine: Mehndi : the art of henna body painting ISBN: 0-609-80319-0
Näitä teoksia ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudulla,
joten sinun täytyy jättää kaukopalvelupyyntö joko lähimpään
kirjastoosi tai internetissä osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/syke/kaukopal/kaukop.html
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua…
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
En ole ainakaan tietoinen, että missään kirjastossa olisi tämäntyyppistä palvelua. Käytännön vaikeus on siinä, ettei internetin välityksellä ei pysty varaamaan kuin sellaista aineistoa, joka on lainassa. (jos tarkoitat kirjaston kokoelmatietoja internetissä).
Meillä (Auran kunnassa) on sen sijaan lainausasema, jota paikallinen kyläyhdistys pitää talkoovoimin avoinna kahtena iltana viikossa (kesällä yhtenä). Heitä on n. 7 hengen porukka, joka vuorottelee lainauksessa. Tämä on yksi mahdollisuus, mutta on siinäkin tietysti omat hankaluutensa : se vaatii ihmisiltä aikamoista sitoutumista ja toisaalta teettää kyllä kirjaston
henkilökunnallekin aika paljon lisätyötä, kun kaikenlaisia sekaannuksia luonnollisesti syntyy enemmän kuin jos…
Todennäköisesti Harvey Schmidtin I do! I do! -musikaalin sanoja ei löydy yleisistä kirjastoista suomenkielisinä. Alkukielellä sanat löytyvät nuotista, joka on Espoon kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä PLUSSA-tietokannansta
http//www.libplussa.fi . Sama nuotti löytyy myös teatteri- ja tanssialan kirjaston kokoelmista http//www.teak.fi/kirjasto . Teatterin tiedotuskeskuksesta kerrottiin musikaalia esitetyn suomenkielisena ( Tahdon! tahdon!) useissakin suomalaisissa teattereissa ja sen oikeuksia valvoo Näytelmäkulma, josta siis suomenkielinen teksti löytyy. Näytelmäkulma
on näytelmäagentuuri, joka välittää ennen muuta ulkomaisten näytelmien esitysoikeuksia…
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
Kirjassa Kotimaisia nykykertojia kerrotaan Merete Mazzarellasta. Kirjan ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa.
Hänen kirjansa Ensin myytiin piano, Esitettävänä elämä, Juhlista kotiin sekä Täti ja krokotiili ovat osittain omaelämäkerrallisia.
Jesper, Jesperi, Jasper ja Jasperi ovat germaanisissa kielissä kehittyneitä rinnakkaismuotoja nimelle Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Harvinaisemmat J-alkuiset muodot eivät ole vielä päässeet suomenkieliseen almanakkaan, mutta on luontevaa viettää Jasperin päivää Kasperin ja Kaunon päivänä 20.10. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 20.10. juhliikin myös Jesper. Eli kakun leipomiseen on vielä aikaa.
Lähteet ja lisätietoja:
Saarikalle & Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Almanakka: http://almanakka.helsinki.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa…
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy asiasanalla "merisiilit" kaksi teosta:
Selkärangattomat, 2000 (Maailman luonto : eläimet ; 5)
Sandhall, Åke: Pikkueläimiä, 1975
Voit hakea myös laajemmalla asiasanalla "piikkinahkaiset". Enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa suomen kielellä, varmaankin riittävästi koulun tutkielmaa varten, löytyy kuitenkin tietosanakirjoista, joita on varmaan koulusikin kirjastossa, esim. Eläinten maailma, Kodin suuri eläinkirja, Otavan Suuri Ensyklopedia, Suomalainen tietosanakirja, Fakta 2001.
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee…
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Kader Abdolahilta muuta kirjaa suomeksi (84.2) kuin mainitsemasi.
Ruotsiksi Turun pääkirjastossa on kolme romaania (84.31): Dagbok i kilskrift, Huset vid moskén (sama) ja Sändebudet: en berättelse.
Lisäksi pääkirjaston kokoelmissa on vielä yksi kirja saksaksi(84.4): Die geheime Schrift: die Notizen des Agha Akbar (sama kuin ruotsinkielinen Dagbok i kilskrift). Kirja on tällä hetkellä sijoitettuna Nummen kirjastoon (ns. siirtolaina).
Vantaan kirjaston Satudiplomi, saattaa olla avuksi.
Se löytyy lasten Helmet -sivuilta.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php?dipl=15
Satupalvelu.fi on myös tutustumisen arvoinen sivusto.
http://www.satupalvelu.fi/#/etusivu
Kirjastojen lastenosastojen henkilökunta auttaa aina miellelään löytämään johonkinb aihepiiriin (esim. Luonto, vaikeat asiat, liikenne yms.)kuuluvan kuvakitrjan.
Voit myös lainata kirjastolaisen, jolloin teillä on tunti aikaa perehtyä satuihin. Muista vain mainita asiasta varatessasi palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto/Palv…
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia…
En löytänyt tietoa suomennoksesta etsinnöistäni huolimatta, joten epäilen, ettei sitä ole suomennettu. Kyseinen novelli on sisältynyt muun muassa kokoelmiin The Snow-image and Other Twice-told Tales, joka on julkaistu vuonna 1852 sekä The Great Stone Face and the Other Tales of the White Mountains, joka on julkaistu 1888. Kyseistä novellikokoelmaa voi lukea e-kirjana Project Gutenbergin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/1916
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :…
Tietoa musiikkikirjastoista Suomessa löydät internetistä kirjastot.fi-palvelun sivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/musiikkikirjastoja/
Linkkilistalta löytyvä Sibelius-Akatemian kirjasto on musiikin erikoiskirjasto. Maakuntakirjastojen musiikkiosastoilla on myös erittäin kattavat kokoelmat.
Myös musiikkiarkistot voisivat kiinnostaa sinua.
Suomen historiaverkon, Agricolan sivuilta löytyy lista erityisaineistoja keräävistä arkistoista (http://agricola.utu.fi/inst/arkseri.php ), joukossa muutama musiikkiarkistokin.
Karkkila kuuluu Länsi-Uudenmaan maistraatin toimialueeseen ja sen Espoon yksikköön. Nämä kiinteistökaupassa tarvittavat otteet ja todistukset saa sen kautta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tarvittavat yhteystiedot:
http://www.maistraatti.fi/fi/maistraatit/Etela-Suomen-laani/Lansi-Uuden…
