Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista…
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen…
Tee haku esim. hakusanalla erotiikka aineistotietokannasta. Saat listan erottisesta kauno- ja tietokirjallisuudesta. Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Tässä joitain ehdotuksia:
Iätön ajaton erotiikka / toimittanut Joan Price
Tuhannen ja yhden yön erotiikka / Jaakko Hämeen-Anttila
Romaaneja
Kauranen Anja Sonja O. kävi täällä
Alanne, Outi Neiti N:n tarina
Henrik Tikkasen Kulosaarentie 8 ; Majavatie 11 ; Mariankatu 26
Coelho, Paulo Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite Rakastajatar
Melissa, P Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Kallifatides, Theodoror Kaunis Alkibiades,
Lawrence, D.H. Lady Chatterleyn rakastaja,
Henry Millerin teokset, Kravun kääntöpiiri…
Louise Rennisonin Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjan seitsemäs osa "Häähumua ja hyytelöpolvia" on juuri ilmestynyt. Voit varata teoksen soittamalla melle (Hämeenlinnan pääkirjasto, tietopalvelu 03 6212598) tai tehdä varauksen verkkokirjastossa http://hameenlinna.kirjas.to/.
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)…
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
Tekijänoikeus ei riipu painosten määrästä, vaan se on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Täältä löydät lisätietoa tekijänoikeudesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Suomen kuvalehden numerossa 1/2002 s. 16. mainitaan valtion maksaneen pienen korvauksen yhdelletoista ns. Leinon vangille, jotka pääsivät palaamaan Suomeen vuosina 1955-56.
Unto Parvilahden Berijan tarhat -kirjan v. 2004 painoksessa (Otava) s. 374 kerrotaan Suomen valtion maksaneen Parvilahdelle laittoman luovutuksen johdosta 4,6 miljoonan markan korvauksen, nykyrahassa noin 110 000 euroa. Kirjassa on mainintoja myös Richard Dahmista, mutta ei tietoa hänelle maksetun korvauksen suuruudesta.
Korvausasiaan liittyviä asiakirjoja voi tiedustella Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Oletko jo tutustunut seuraaviin kirjoihin, jotka myös ovat Porin kaupunginkirjastossa: Luonnonmaa, Sampsa: Suomalainen luonnonparannusoppi, 1941; Saunanoja, Rauno: Parantajan matkassa paha veri pois, 2012 ja Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria II, 1989. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi voit myös hakea kirjallisuutta asiasanoilla 'kansanlääkintä' ja 'parantajat'.
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Näitä kirjoja suositellaan joissakin kirjallisuusluetteloissa 3.-4. -luokkalaisille tai 10-12 -vuotiaille, mutta jos 8-vuotias on harrastanut lukemista, niin ne sopivat luultavasti hänellekin, jos hän ei itse koe niitä liian jännittäviksi tai vaikeiksi. Vähän lukeneelle 8-vuotiaalle ne voivat olla vaikeita.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Euroopan unionin The Northern Dimension –sivuilta http://europa.eu.int/comm/external_relations/north_dim/index.htm saat ehkä parhaiten tietoa pohjoisesta ulottuvuudesta.
EU:n ulkopolitiikan sekä yhteistyöohjelmien osaksi luotu pohjoinen ulottuvuus esiteltiin ensimmäistä kertaa virallisesti EU:n piirissä Luxemburgin huippukokouksessa 1997. Pohjoisella ulottuvuudella viitataan Itämeren alueeseen, Jäämeren alueeseen ja Luoteis-Venäjä. Käsite on tuotu lähemmäs käytäntöä Feirassa 2000 hyväksytyn pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman myötä. Feirassa määriteltiin myös pohjoisen ulottuvuuden keskeiset prioriteetit, jotka ovat ympäristö, ydinturvallisuus, toiminta kansainvälistä rikollisuutta vastaan sekä Kaliningradin alue. Toimintaohjelman…
