Tälle termille ei tiettävästi ole omaa suomenkielistä termiä käytössä ainakaan puolustusvoimissa. Naamiomaalaus on osa aluksen maastouttamista ja se toteutetaan Suomessa joko kesä- tai talvinaamiointimaalauksena. Käytössä on "yleistermi" naamiomaalaus sekä kuviollinen naamiomaalaus tai kuvionaamiomaalaus. Maalaus tehdään yleensä kolmella eri värillä ja muodoltaan erilaisista värikentistä.
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa. Suomenkieliseen almanakkaan nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi.
Sofia on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen ja leski, jonka tyttäret Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus) surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman. Suomalaisessa almanakassa nimi Sofia (välillä myös muoto Sophia) on ollut 1700- luvun alusta saakka.
Suomessa nimi…
Etsimäsi laulu löytyy Mika Toivasen nuottikokoelmasta Sumuiset kansiot, osa 1. Se on nyt odottelemassa pääkirjastolla musiikkiosaston tietopalvelussa, josta voit sen noutaa viimeistään maanantaina 20. tammikuuta.
Perusteellinen muistisairauksia käsittelevä teos on Muistisairaudet / toimittajat Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen. Duodecim, 2015. 2. uud. p.
Muistisairaan kuntoutusta käsittelevät esimerkiksi
Muistisairaan kuntouttava hoito / Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.). Duodecim, 2014. 1. p.
Hohenthal-Antin, Leonie: Muistellaan : luovat menetelmät muistisairaiden tukena. | PS-kustannus, 2013.
ja Kuntoutuksen sanakirja muistihäiriö- ja dementiatyöhön / [toimittaneet] Sirpa Granö, Sirkkaliisa Heimonen, Jari Koskisuu. Alzheimer-keskusliitto, 2006.
HelMet –haulla ”muistisairaudet” ja ” kuntoutus muistisairaudet” saat joukon relevanteilta näyttäviä viitteitä, joista uskon löytyvän…
Lokakuun 14. päivänä 1828 senaatti antoi luvan kahdelle uudelle lehdelle, Frenckellin kirjapainon ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehdelle ja Waseniuksen painon ”Helsingfors Tidningarille” . Lehtien nimet olivat alun perin olleet samat, mutta viranomainen muutti Frenckellin lehden kohdalla sanojen järjestystä. ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehti ilmestyi ajalla 2.1.1829-30.12.1831 ja ”Helsingfors tidningar”-lehti 3.1.1829-30.11.1866.
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta. Lehtinimekkeitä on 165 ja lehtisivuja noin 800 000. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen lehdillä. Historiallinen…
Pieni Vihdin 1500-luvun kartta on Kaarlo Soikkelin kirjassa Vihti: kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä (1. osa vuodelta 1929). Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa. Kartassa näkyvät mm. kunnan rajat, hallinnolliset neljännekset ja suurimmat tiet. Jos skannaamalla tehty kuva kartasta ei ole riittävän tarkka, on mahdollista kaukolainata kirja kotikirjaston kautta.
Paljon tietoa Vihdin historiasta löytyy Vihdin kunnan sivuilta: Vihti täyttää ensi vuonna 500 vuotta:
http://www.vihti500.info/
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/) löytyy tilastoja Suomen eläkkeensaajista vuodelta 2009 (http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64965). Tilastosta keskieläkkeet eläkelajin mukaan.
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Euroopan unioni on muutamien vuosien ajan työskennellyt Euroopan ehkä suurimman etnisen vähemmistön, romanien, sosiaalisten ja taloudellisten olojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Romanien asema on huono kaikissa EU-maissa ja suurin romaniyhteisö elää Espanjassa. Madridissa järjestettiin huhtikuussa 2010 toinen romanien asioita käsittelevä huippukokous, joka hyväksyi komission tiedonannon romanien asemasta muille Euroopan unionin toimielimille (KOM-asiakirja 2010/133). Koska kyse on sosiaali-, työ- ja koulutuspoliittisista kysymyksistä, jokainen jäsenmaa hoitaa oman politiikkansa. EU tukee jäsenmaitaan mm. sosiaalirahaston avustuksilla ja sitä kautta pyrkii edistämään yhdenmukaisia käytäntöjä. Euroopan unionin toiminnasta…
Kun kirja vapautuu lainattavaksi, siitä tulee ilmoitus s-postiin. Kirjan tilanteen voi myös käydä katsomassa kirjautumalla Ellibs-kirjastoon ja katsomalla omaan kirjahyllyyn. Kun kirja vapautuu lainattavaksi se siirtyy automaattisesti asiakkaalle ns selainlainaan.
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "…
Kirjojen (ja muunkin aineiston) nimet ovat tietokannassa kielellä, jolla teos on kirjoitettu tai käännetyistä kirjoista käännöksen kielellä. Eli suomenkielisiä ovat kirjat, jotka on kirjoitettu tai käännetty suomeksi. Joitakin poikkeuksia on. Joskus esim. elokuvan nimeä ei ole käännetty suomeksi, vaikka se olisikin suomeksi tekstitetty.
Hakua rajaamalla saat halutessasi näkyville vain suomenkieliset kirjat. Hae ensin etsimäsi kirjailijan kaikki teokset. Rajaa/järjestä hakua -painikkeen kautta voi valita kieleksi suomen.
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin…
Perintökaaren 17 luvun 2a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
Perintökaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Poikanne voi tehdä kauppasopimuksen kanssanne ja ostaa osan asunnostanne perittävillä tai muilla varoilla.
Käsittääkseni tässä on kyse kahdesta aivan erillisestä oikeustoimesta.
Lopuksi todettakoon, että toimituksellamme ei ole lainopillista pätevyyttä, joten kysymys on syytä esittää oikeusoppineelle. Töölön kirjastossa asianajajat antavat maksutonta neuvontaa 14.1. lähtien, maanantaisin klo 17-19.30 http://www.lib.…
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan…
Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”.
Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
Järvenpään kirjasto ei ole mukana vastaajaringissä, joten siksi saat vastauksesi Espoosta.
Viisikko-elokuvaa en onnistunut löytämään. Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty kaksikin tv-sarjaa, vuosina 1978 ja 1997. Vuoden 1997 tv-sarjaa on hankittu dvd:llä useisiin suuriin kirjastoihin, muttei Järvenpäähän tai mihinkään Kirkes-verkon kirjastoihin.
Voit tehdä hankintapyynnön Järvenpään kirjastoon osoitteessa
http://www.jarvenpaa.fi/lomake/nayta.tmpl?lid=23
Tai kysyä kaukolainausmahdollisuudesta, siitä löydät lisätietoja osoitteesta
http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta.…
Meillä on Seinäjoen kirjastossa Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat mikrofilmattuna. Lehtiä voi tulla tänne lukemaan. Jalasjärven kirjastossa ne ovat käytettävissä ihan lehden muodossa.
Kaukopalvelumme voi myös lähettää jutun sinulle omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä kirjastoosi, jossa tehdään kaukolainapyyntö/kopiopyyntö meille. Mahdolliset kaukolainamaksut määräytyvät oman kunnankirjastosi käyttösäännöistä.
