Rikhardinkadun kirjastossa järjestetään Runokylpylä vuonna 2012 syntyneille vauvoille. Lisäksi kirjastossa on satutunteja. Lisätietoa näistät löydät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjast…
Pari kertaa syksyn aikana järjestetään myös runoleikkihetkiä lapsille. Lisätietoa näistä saat Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjast…
Turun yliopiston historian laitoksella on laadittu opas, jossa neuvotaan lähdeluettelon laadinnassa. Siinä on äänitteiden kohdalla käytetty esimerkkeinä musiikkiäänitettä ja puhe-esitystä. C-kaseteilla olevat haastattelut kannattaisikin ehkä merkitä lähdeluetteloon haastattelujen tapaan. Seikkaperäinen ohje ja muutakin hyödyllistä tietoa lähdeluettelon laatimisesta löytyy täältä:
http://vanha.hum.utu.fi/historia/prose/lahde.html
Tätä ohjetta kannattaa noudattaa soveltuvin osin, mutta yksinkertaisempikin merkintätapa käy. Ohjeet tähän löytyvät esim. tältä Turun yliopiston sivulta: http://media.utu.fi/lahde.html
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Tavoitteena lienee siis löytää Straussin tekijänoikeudellisesti vapaasta sävellyksestä esitys, joka on myös ehtinyt tekijänoikeudellisesti vapaaksi. Lakihan muuttui marraskuussa siten, että entinen 50 vuotta pidentyi 70 vuodeksi. Sitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten vuotta 1964 vanhemmat äänitykset ovat tältä osin vapaita.
Syynä siihen, ettei kirjastojen tietokannoissakaan yleensä ole alkuperäistä levytysvuotta, on yksinkertaisesti tiedon puute. Monen vanhemman levytyksen kohdalla tämä tieto on pysyvästi kadonnut ja vielä useamman kohdalla julkaisija ei ole tietoa vaivautunut levyn tietoihin lisäämään. Siksi vain osa levytyksistä pystytään kohtuullisella vaivalla täsmentämään ajallisesti.
HelMet-tietokannassa on kaksi keinoa…
Filmitähtien aika : näyttelijöitä suomalaisen elokuvan kultakaudelta = Filmstjärnornas tid : Skådelpelare under den finska filmens guldålder = The film star era : actors and actresses from the golden era of Finnish cinema / toim. / red. av / ed. by Kai Vase
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura ; Helsingin kaupungin taidemuseo ; Suomen elokuva-arkisto, 2007. - 142 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-882-4
- valokuvateos suomalaisista elokuvatähdistä
Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla : filmitähtiä suomalaisen elokuvan kultakaudelta
Helsinki : Majakka, 2008. - 285 s. : kuv.
ISBN 978-951-9260-88-4
- naistähtiä
Katse kohti tähtiä: kotimainen elokuvatähteys ja sen ulkomaiset esikuvat / Jaakko Seppälä. - artikkeli teoksessa Suomalaisuus…
Kyseessä on varmaankin ”Outolintu: nuorisomusikaali”, joka ilmestyi Musiikki Fazerin kustantamana vuonna 1986. Musikaalin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo ja säveltänyt Seppo Hovi. Siitä on ilmestynyt sekä partituuri (41 sivua), jossa on lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja kitaran sointumerkit, että pelkät teksti- ja lauluosuudet sisältävä kirjanen (26 sivua).
Musikaalia ”Outolintu” ei ole valitettavasti saatavilla Ilmajoen kirjastosta, mutta sitä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea. Voit siis halutessasi tilata musikaalin omaan kirjastoosi kaukolainana muualta Suomesta. Ilmajoen kirjaston sivuilta ei ilmene, paljonko kaukolaina maksaa, mutta suosittelisin tiedustelemaan sitä suoraan kirjastostasi. Siellä voit myös tehdä…
Stieg Larssonin teokset ovat jatkoa toisilleen, ne muodostavat trilogian. Ne toimivat kyllä itsenäisinäkin kertomuksina, mutta osa henkilöiden välisistä suhteista ja tapahtumistakin jää hämäräksi "väärässä järjestyksessä" luettaessa.
Järjestys on siis tämä:
Miehet jotka vihaavat naisia. WSOY, 2006
Tyttö joka leikki tulella. WSOY, 2007
Pilvilinna joka romahti. WSOY, 2008
Ensimmäistä osaa on kolmekin eri painosta, kaikkiin niihin on Helmet-kirjastoissa varauksia. Varausohjeet löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Helmet-hausta löytyy ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia haulla ravintolat historia. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ravintolat+historia&searchscop…
Hakuun tulee paljon yksittäisten ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia, mutta myös yleisteoksia kuten:
Huvia ja herkkuja - helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn
Ravintolaelämää - kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen
Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet / Yrjö Soini
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyy myös ravintolahistoriaa käsitteleviä teoksia. Kokoelmahaku löytyy osoitteesta http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&……
Valitettavasti tällaista sanakirjaa ei taida olla saatavana. Kirjastojen aineistorekistereissä sellasta ei ole, eli sellainen olisi hankittu, jos olisi saatavilla.
Ostettavissa on terveydenhoitoalan sanasto nimeltään Kuinka voitte? suomi-venäjä-suomi-sanasto terveysalalle = Kak vase zdorov'e. 3. korj.p. 2008. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja. B. Opetusmateriaalia. Joensuu. ISBN 978-951-604-088-5
Tekijät Hyttinen, Riitta [et al.]
Kirjakaupan esittelyn mukaan kirja soveltuu terveyskeskuksiin ja sairaaloihin apuneuvoksi tilanteisiin,joissa henkilökunnalla ja venäjänkielisillä potilailla ei ole yhteistä kieltä.
Kirjastossamme on lisäksi Bolotina, Aleksandra: English-Russian and Russian-English Medical Dictionary 1999, ISBN 5-…
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa löytyy kaikki Helsingissä ilmestyneet päivälehdet. Kolme kuukautta vanhat paperimuodossa ja sitä vanhemmat mikrofilmattuina. Valitettavasti uutisia ei ole luetteloitu millään tavalla. Sen sijaan kirjaston koneilta voi tehdä sanahakuja Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Seuraavassa tarkemmat tiedot miltä ajalta verkkoarkistosta löytyy aieneistoa:
Helsingin Sanomat
Yli 1,4 miljoonaa uutista ja kirjoitusta 1.1.1990 lähtien.
Ilta-Sanomat
Yli 500 000 artikkelia 1.1.1993 lähtien.
Taloussanomat
Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit vuodesta 1998 alkaen, yhteensä yli 80 000 kappaletta.
Kirjastokorttisi pitäisi vaihtaa uudelle nimelle ja päivittää myös kirjaston asiakasrekisteriin nykyinen sukunimesi. Se onnistuu nopeasti, kunhan käyt missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan uudelle nimelle annetun henkilöllisyystodistuksen tai virallisen todistuksen nimenmuutoksesta. Nimenmuutosta ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi voi tehdä Internetin kautta.
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
Helsingissä on itsenäinen Deutsche Bibliothek osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 7, FI-00130 Helsinki. Sen puhelinnumero on +358 0 669 363
ja e-mail deutsche.bibliothek@kolumbus.fi
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Kyllä on. Katso saatavuustiedot HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuomen+mestari/tsuomen+mestari/1%2…
Kirjaan liittyvät myös CD-levyt:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuomen+mestari/tsuomen+mestari/1%2…
HelMetin kautta voit myös varata kirjan ja CD:n, jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi. Jos ei ole, saat ne käymällä kirjastossa.
Kirjastossa huumori kukkii kuten muissakin työyhteisöissä. Huumori liittyy paljolti työhön, huumoria syntyy mm. erilaisista asiakaspalvelutilanteiden väärinymmärryksistä ja -kuulemisista.
Kirjastomaailmaan liittyviä humoristisia sarjakuvia löytyy netistä, esim. Harri Oksasen tekemää http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastosarjakuva/ tai Unshelved http://www.unshelved.com/2002-2-16. Oksaselta löytyy myös kirjamuodossa kokoelma nimeltä Mikä signum.
Suomen kirjastoseuran perinnekeräyksen satoa on julkaistu vuonna 2000 ilmestyneessä kokoelmassa Kirjastokaskuja.
Kirjastolaiset suhtautua huumorilla omaan ammattikuntaansa, esimerkkinä tästä Kirjaston tädit http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=369, hyllyttäjätyypit http://ilmanerapaivaa.…
Ainakaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Käännöstietokannassa ei mainittu Kailaan "Rajalla" -runoa: http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
Yksittäisten runojen käännöstietojen jäljittäminen on joskus aika hankalaa, sillä niitähän voi olla käännettynä esimerkiksi ulkomaisissa lehdissä tai antologioissa. Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta löytyi englanninkielinen runoantologia 20th Century Scandinavian Poetry vuodelta 1950, mutta siellä oli käännettynä Kailaalta vain "Talo"-runo.
Olisikohan kellään lukijoistamme sattumalta parempaa tietoa Kailaan "Rajalla"-runon mahdollisista käännöksistä?
