Kuvakirjoja aiheistasi on tosiaan vähänlaisesti. Äitienpäivästä on varsinkin menneinä vuosikymmeninä kirjoitettu paljonkin lasten runoja, näytelmiä ja pieniä kertomuksia. Uudempia kirjoja ja kuvakirjamuotoisia ei juuri ole. Alla on muutamia 2000-luvun pienten lasten kirjoja, joissa äitienpäivää käsitellään. Varsinaisia kuvakirjoja näistä ovat vain ensimmäiset kaksi.
- Nalle Puhin pieniä iltasatuja (2011)
- Paras lahja / [suomeksi kertonut Satu Heimonen] (2010)
- Hiiritalon tarinoita / Seija Gauffin & Paula Huhtasalo (2008)
- Pupu Tupuna : Pupulan juhlapäivät / Pirkko Koskimies (2. p. 2005):
- Hajanhujalla / Atu Ruotanen (2010): runo Äitienpäivänä
- Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta / Sinikka Nopola, Tiina Nopola: luku…
Kyllä on mahdollista: Sivun http://www.helmet.fi ylävalikon Info-osiosta, pudotusvalikon kohdasta Hankintaehdotus.
Tässä vielä hankintaehdotus-sivun suora osoite:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Napsauta "pylpyrää" Helsinki-sanan edessä, täytä lomake ja lähetä.
Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
Pölynimureista löytyy vertailevia testejä viime vuosilta seuraavasti:
"Pölynimurit: keskiluokan koti-imurit",Tekniikan maailma 2000/15, s. 146-152;
"Ja mikä olikaan imutehto: villakoirajahdissa, Tekniikan maailma 1996/15, s. 46-48;
"Pölynimurit testissä: puhdistamiskyky vaihteli selvästi", Kuluttaja 1996/5, s. 4-9.
Muita artikkeleita imureista löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Kodin kuvalehti 2000/5; Kuluttaja 1999/8; Tekniikan maailma 1999/16; Kuluttaja 1999/4.
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Piki-järjestelmässä (22 kuntaa) Karl Mayn kirjoja on lainattu tänä vuonna yhteensä n. 170 kertaa, mikä ei ole hirvittävän paljon. Nimekkeitä on kyllä hyvin kirjastoissa tarjolla eli toistakymmentä, osa kuitenkin varastoituina. Näyttäisi siltä että eniten Mayn teokset tekevät kauppansa Metson aikuistenosaston hyllystä eikä esim. nuortenosastoilta.
Varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia kantoliinoista tai rintarepuista ei valitettavasti löytynyt, mutta aihetta sivuaa ainakin Jean Liedloffin kirja The Continuum Concept, jonka sanotaan olevan "pehmeän vauvanhoidon ja vauvankannon klassikko". Lisää tietoa kirjasta osoitteesta http://www.continuum-concept.org/ Kirjaa on saatavana yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa, tarkemmat tiedot http://www.helmet.fi/
Myös suomalainen Anneli Aurelan tutkimus Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana saattaisi sivuta aihepiiriä. Kirja on saatavana ainakin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Kotimaisia ei-kaupallisia kantoliinasivuja löytyy osoitteista:
http://www.lapsiperhe.net/kantoliinat/perhepeti.html
http…
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´…
Mustat lesket -sarjalla on monta käsikirjoittajaa (Laura Suhonen, Paula Mononen, Johanna Hartikainen) joista Laura Suhonen toimii sarjan pääkäsikirjoittajana ja sai Venla-palkinnon vuoden parhaana käsikirjoittajana.
Sarjan luojat eli ihmiset sarjan alkuperäisidean takana ovat Roope Lehtinen ja Mikko Pöllä. Esimerkiksi Wikipedian ja IMDB:n mukaan myös sarjan tekijät ovat osallistuneet myös joidenkin jaksojen käsikirjoittamiseen.
On yleistä, että TV-sarjan tai elokuvan idean takana oleva henkilö ei välttämättä itse toimi sarjan pääkäsikirjoittajana, syitä eri käsikirjoittajien valitsemiseen ja käyttämiseen voi olla monia.
Mikko Pöllän ja Roope Lehtisen uratietoa löytyy esimerkiksi IMDB:stä:
http://finnish.imdb.com/name/nm2039903/?ref_=…
Kokkolan kirjastosta löytyy Sound Effects 1-10 cd:t, joissa on erilaisia äänitehosteita, esim. avaruuden, liikenteen, pelien, koneiden, meren, luonnon ja eläinten ääniä.
Lisäksi meillä on luonnonääniä ja linnunlaulua cd:llä, esim. äänitteet Tunnelmakuvia luonnosta (3 osaa), Luonto soi 1-3, Linnunlaulun Suomi ja Luonnon suvisinfonia.
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa on kysytty kirjailijasta ennenkin. Löydät entiset vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Lauren Brooke. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi useammalle kirjailijalle, jotka kirjoja kirjoittavat, joten tietojen saaminen taitaa olla mahdotonta.
Kirjastokorttia ei saa sotkea. Uusi kortti maksaa aikuisilta 3 e ja lapsilta 2 e.
Kirjastokortti on virallinen asiakirja, joka mahdollistaa kirjaston käytön sääntöjen puitteissa.
Suomalaisen kirjallisuuden seura on julkaissut kriittiset editiot seuraavista Eino Leinon ja Aleksis Kiven teoksista. Kriittinen editio sisältää oman aikansa kirjallisuusarvosteluja ja teosten yleistä vastaanottoa. Lisäksi teoksissa on artikkeli nykytutkijan näkökulmasta.
Eino Leino
Tuonelan joutsen; Sota valosta; Väinämöisen kosinta; Karjalan kuningas SKS 1999
Orja-romaanit SKS 2001
Mesikämmen; Musti; Ahven ja kultakalat SKS 1995
Helkavirsiä I –II SKS 2000
Routavuositrilogia KS 1998
Aleksis Kivi
Seitsemän veljestä 1997
Nummisuutarit 1999
Runot 2000
Kullervo 2014
Nummisuutarit 2010
Kihlaus; Leo ja Liina; Selman juonet 2015
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uni on Kaija Pakkasen kirjoittama lastenruno ja löytyy hänen kirjoistaan Huilu hilpeä, WSOY 1976 s. 17. ja
Leikkimökin runokoppa, Otava 1982 s. 80.
Sekä runokokoelmista Peukaloputti , Otava 2002 s. 102 ja
Pikku pegasos, Otava 1980 s. 273.
Runon alkusanat ovat Uni on piika pikkuinen.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(…
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
Tietoa puutarhan perustamisesta ja maalajeista löytyy jonkin verran esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Riikonen, Antti: Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen : uusi suomalainen puutarha,WSOY 2003
- Alm, Gustaf: Käytännön puutarhuri, Otava 1993
- Suomalainen piha ja puutarha : puutarhan suunnittelu ja rakentaminen, koristekasvit, hyötypuutarha / Pentti Alanko, Gummerus 1999
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 1996
- Unelmien kotipuutarha/päätoimittajaKarin Berglund, Otava 1998.
Hyödylistä tietoa löytyy myös Internetin asiantuntija- ja keskustelusivuilta (esim. http://puutarha.net ja http://mainio.net/main.asp?path=1 ). Mainio.net:in puutarha-asintuntijan vastaukseen liian…
Kyseessä on ilmeisesti Stieg Larsson, tukholmalainen toimittaja ja kirjailija, joka kuoli 2004 sydänkohtaukseen vain 50-vuotiaana. Hän jätti jälkeensä valmiit käsikirjoitukset romaanitrilogiaa varten. Trilogian ensimmäinen osa Miehet, jotka vihaavat naisia on vasta julkaistu suomeksi. Larssonista oli juttu Helsingin Sanomissa 8.11.2006.
