Snoezelen teoriaan liittyviä opinnäytteitä:
Häkkä, Arja:
Tilan syleilyssä : Snoezelen Lahden sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksessa
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, 2004.
Opinnäyte : Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto, Kuvataideopetus, 2004.
Sirkkola, Marja:
Aistiminen, havainnointi ja rentoutuminen : snoezelen-menetelmästä kehittyneiden kollektiivisten merkitysrakenteiden tarkastelua : toimintatutkimus Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksen aistihavaintokeskus Pilvipeilin toiminnasta vuosina 1995-1997 [Tampere], 1998.
Lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede.
Muuta kirjallisuuttaa:
Hulsegge, Jan:
Snoezelen another world : a practical book of sensory experience…
Kirjavinkkauksesta on ilmestynyt ulkomailla lukuisia artikkeleita ja kokonaisia tutkimuksia. Suomessakin sitä on tutkittu. Alun perin amerikkalaisesta, mutta Ruotsin kautta Suomeen 1990-luvun alkupuolella rantautuneesta lukemaan innostamismenetelmästä voi etsiä tietoa esimerkiksi hakusanoilla booktalk ja bokprat. Linda-tietokannasta, jota pääset käyttämään kirjastoissa, löytyy mainituilla hakusanoilla viitetiedot esimerkiksi seuraavista tutkimuksista:
Schall, Lucy: Booktalks and more: motivating teens to read. Westport (Conn.) : Libraries Unlimited 2003. (Saatavana Oulun yliopiston kirjastosta.)
Bromann, Jennifer: More booktalking that works. New York : Neal-Schuman Publishers , cop. 2005. (Saatavana Oulun yliopiston kirjastosta.)
Chambers…
Jorge Luis Borgesin novelli "Borges y yo" julkaistiin espanjaksi ensimmäisen kerran tammikuussa 1957 La Biblioteca -lehdessä. Sen jälkeen se julkaistiin Borgesin tekstien kokoelmassa El Hacedor vuonna 1960.
http://letras.s5.com/jlb160709.html
https://jameshalford.wordpress.com/2015/12/01/three-versions-of-borges-…
http://www.encyclopedia.com/arts/educational-magazines/borges-and-i
https://books.google.fi/books?id=YcsWDQAAQBAJ&pg=PT4&lpg=PT4&dq=borges+…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kysymääsi 2. divisioonaa käsittelevää kirjasarjan osaa. Se on kuitenkin hankittu moniin kirjastoihin eri puolille Suomea. Useimmista kirjastoista sitä ei anneta kotilainaan, mutta muutamissa kirjastoissa on lainakappalekin. Tällaisia ovat ainakin Tampereen ja Vaasan kaupunginkirjastot. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjastosta. Kirjan ISBN-numero on 951-9064-08-7. Sen avulla kirja erottuu helpoimmin muista Suomen rintamamiehet -kirjasarjan kirjoista.
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Kirja on nimeltään Herra Pähkinäinen ja se on ilmestynyt Tammen kultaiset kirjat -sarjassa. Tekstin on kirjoittanut Britt A. Hallqvist, kirjan on suomentanut Marjatta Kurenniemi ja kuvittanut Birgitta Nordenskjöld.
"Seinällä riippui kiulukanpunainen mekko, jossa oli pitsikaulus ja rypytettyjä rimssuja - volankeja!"
Kirjan toinen painos vuodelta 1973 löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ja Janakkalan kirjastosta.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=norma…
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan ei tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun seuraajista?
Kirjailijanimellä Topo Taviomaa kirjoittaneen kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, eli hän on mies. Siipisupi-teoksen (ilmestyi 1987) lisäksi hän on kirjoittanut myös lastenkirjan Kapina Karhumaassa (1977). Omalla nimellään hän on kirjoittanut näytelmän Pitsihovi (1978). Alla tietoa:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803
https://finna.fi
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Kirjastot.fi julkaisee kirjastojen toimitukseen lähettämiä työpaikkailmoituksia. Myös työnhakijat voivat lähettää työnhakuilmoituksen sivuillemme osoitteella toimitus@kirjastot.fi.
Kirjastot.fi sivuilta löydät oikeasta yläkulmasta linkin KirjastoPro-kanavalle, jonka Ammattikalenterissa julkaistaan avoimia työpaikkoja -ilmoituksia http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/.
Myös työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla kannattaa käydä tutustumassa avoimiin kirjasto- ja informaatioalan työpaikkoihin osoitteessa
http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&AreaA1=0&…
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Se määrittelee kolikon tavallisimmaksi myyntihinnaksi n. 22€ (130 mk)
Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Yhtä osoitetta eri kirjastojen tietokantoihin ei ole, mutta hyvä aloituspaikka aineistohakuun on Frank-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi/), josta voi tehdä hakuja mm. maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmiin. Pelkästään hyllyssä olevia teoksia ei kuitenkaan voi hakea. Myös kirjastot.fi-sivustolta pääsee suoraan eri kirjastojen aineistotietokantoihin:
http://www.kirjastot.fi/
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjassa nimeltä Novelli-kirjasto 1869-1870. Tässä teoksessa Aapo puhuu sudenkutsijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta kerrottiin, että heillä olevassa julkaisemattomassa Saarimaan sanakirjan käsikirjoituksessa puhutaan sudenkutsijan yhteydessä sudenluolasta.
Aleksis Kiven teosten eri painoksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Vuoden 1934 Virittäjä-lehdessä (Kotikielen seuran aikakauslehti) on B. F. Godenhjelmin artikkeli nimeltä Kiven teoksiin julkaistaessa tehdyistä korjauksista ( s. 298-299). Siinä kerrotaan, että Seitsemässä veljeksessä ainakin ”valittuihin teoksiin otettaessa tehtiin muutamia harvoja ja verraten vähäpätöisiä kielellisiä muutoksia”.
Aapo…
