Mitä kirjoja Harry kullmanilta on ilmestynyt Ruotsissa ja mitkä niistä on suomennettu? Saisinko kaikista vielä ilmestymisvuodet.
Ruotsiksi:
Med hemlig order 1948
Den svarta fläcken 1949
Den tomma staden 1951
Den spanska värjan 1952
Buffalo Bill 1953
Ponnyexpressen 1955
Leve konungen 1956
Rymlingen 1957
På jakt efter vilda västern 1958
Spejarna 1958
Gårdarnas krig 1959
Beundraren 1961
Natthämtaren 1962
Mannen från mörkrummet 1963
Möte med äventyret 1965
Boskapstjuvarna 1965
De rödas uppror 1968
Mannen från Montana 1970
Hemlig resa 1971
Fångarna på Fattigmannagatan 1972
Den amerikanske fången 1975
Stridshästen 1977
Slagskämpen 1980
Skyddsvakten 1981
Suomennokset:
Ipaneman vanki 1977
Pihojen sota 1969
Punaiset sotapolulla 1969
Salainen matka…
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find1&sesid=1297680423
löytyy asiasanoilla nuoret ja vapaa-aika
useitakin kirjoja, mm. Sami Myllyniemen Aika vapaalla: nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Kannattaa tutustua myös kirjan lähdeluetteloon.
Suosittelen myös kirjoja Vesa Keskinen: Kiirettä pitää, 2001, ja Teknologisoituva nuoruus, 2003, sekä Suomalainen vapaa-aika, 2009.
Kannattaa lisäksi tutkia nuorisososiologian luokkaa 30.12, josta nämäkin kirjat löytyivät.
Historian näkökulmaa aiheeseen voisi saada kirjoista Nuoruuden vuosisata,2003, ja Täältä tulee nuoriso!, 2006.
Toiminnanohjaus on neuropsykologian termi. Se tarkoittaa niitä taitoja ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee tavoitteelliseen toimintaan. Kyseessä on laaja käsite, jonka ajatellaan koostuvan useista eri toiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta, joustavasta toiminnan muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä myös tunnereaktioiden säätelystä ja käyttäytymisen kontrollista.
Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden yhteistoimintaa, ja siksi se on myös altis häiriöille. Niitä voivat aiheuttaa erilaiset neurologiset tai psykiatriset sairaudet sekä kehityshäiriöt.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikuttaa moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten…
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy erilaisia sähkötekniikan oppikirjoja, esimerkiksi seuraavia:
Sähköasennuksiin liittyvät mittaukset, joista on tällä hetkellä kaksi hyllyssä Vantaalla ja kaksi Helsingissä.
Ahoranta, Jukka: Sähköasennustekniikka. 1-4 p. 2005.
Johnsson, Bo: Sähköoppi 2000. Oppikirja. Iisalmi 1999.
Sähkömekaniikka : Oppikirja. 2003.
Järjestelmästä löytyy muitakin teoksia, seuraavia asiasanoja voi yhdistellä Helmet-haun etusivun hakukentässä (= vapaassa sanahaussa): sähkötekniikka oppikirjat.
sähkömittaustekniikka.
sähkötyöt.
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
Kalle Rounista löytyy matrikkelitiedot kirjasta Teatterin maailma / toim. Verneri Veistäjä, 1950, s. 222. Siinä on lueteltu kiinnitykset ja joitakin roolisuorituksia. Matrikkelitietojen mukaan Rouni on toiminut useita vuosia Helsingin Kansanteatterissa. Helsingin Kansanteatterista on Pirkko Kosken laatima kaksiosainen historiikki "Kansanteatteri 1-2", jonka hakemistossa Kalle Rouni mainitaan useita kertoja. Suomen kansallisteatterin historiasta sen sijaan ei löytynyt mainintoja Rounista, eikä matrikkelitiedoissa ilmennyt, että hän olisi ollut sinne kiinnitetty. Tosin tiedot loppuvat vuoteen 1950.
Minna Luukkaisen teoksessa Viitotut elämät : kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa (2008) kerrotaan, että vaikeampaa kuin tulla ymmärretyksi ovat kuuroihin liitetyt stereotypiat. Toisaalta eri kielestä, "vähemmistökielestä"" johtuvat ongelmat ylläpitävät näitä mielikuvia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/36061/viitotut.pdf?sequence… . Referaatti väitöskirjasta http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/tutkimus…
Viittomakieliset Suomessa, toimittanut Anja Malm, 2000 viittaa tähän samaan erilaisuuden ongelmaan. "Erilaisuus on aina ongelma, varsinkin jos itse kuuluu enemmistöön ja "nuo toiset" ovat vähemmistössä".
Kuurojen yhdistysten aktiivit mainitsevat tapaamisessaan,…
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Kysytty laulu taitaa olla Juhani Pohjanmiehen säveltämä "Jouluaatto". Sen alkusanat ovat juuri "Se riemussa enkelten laulavain".
Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta vanhemmasta kokoelmsta, jotka molemmat löytyvät ainakin HelMet-musiikkivarastosta Tikkurilasta (olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssäkin).
1) Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi (WSOY 1933) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1564047~S9*fin
Tämä löytyy myös Tampereen kokoelmista, mutta oli lainassa.
2) Pohjanmies: Kootut joululaulut (Gummerus 1956) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1458794~S9*fin
Tämäkin löytyy Tampereelta, mutta molemmat kappaleet olivat lainassa. PIKI-kirjastoista tämä löytyy myös Akaalta ja Mäntästä.
Pohjanmies on vielä…
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen…
Monissa Helmet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi viedä aineistoa toisten asiakkaiden löydettäväksi. Ainakin joistakin pisteistä niin kirjat kuin lehdetkin löytävät uuden omistajan todella nopeasti. Kun valitset Helmetistä Kirjastot ja palvelut -hakulehden, saat valikon, josta voit hakea kirjastot, jossa on kirjojen kierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Moottoripyörämallista Dnepr K-750M löytyy englanninkielistä ja osin myös suomenkielistä tietoa osoitteesta
http://www.k-750m.cityslide.com/contents/contents.cfm/296715 .
Englanninkielistä tietoa löytyy osoitteesta http://redmotors.w.interia.pl/index.html . Oheiset linkit löytyivät, kun käytin Evreka-hakupalvelua hakusanalla Dnepr K-750 M ja jatkoin hakua kohdasta: Tee sama haku maailmalta.
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen…
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
