Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on julkaistu suomenkielellä useita historioita ja hakuteoksia.
Irja Lappalaisen teosta Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Espoo, 1979. pidetään jonkinasteisena klassikkona ja perusteoksena, johon useasti palataan ja viitataan toistuvasti.
Tuoreempia lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa käsitteleviä teoksia ovat vuorostaan seuraavat:
Huhtala, Liisa ja Juntunen, Katariina: Ilosaarten seutuvilta. Lasten ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja tutkimusta. Helsinki, 2004.
Pieni suuri maailma: suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.]. Helsinki, 2003.
Kattavia hakuteoksia löytyy myös. Näitä ovat esimerkiksi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia…
Kiitos palautteesta.
Tällä hetkellä kirjastojärjestelmä todellakin toimii siten, että lainan uusiminen ei onnistu, jos teokseen kohdistuu yksikin varaus. Jos samaa teosta kuitenkin on jossakin kirjastossa hyllyssä, tilanne ratkeaa nopeasti, koska varauksia käsitellään kirjastoissa kaiken aikaa. Yleensä siis kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tämä järjestelmän toimintatapa on erittäin kiusallinen, ja kirjastojärjestelmän toimittajaa on pyydetty muuttamaan toimintaperiaatetta. Tähän mennessä onkin jo saatu aikaan sellainen korjaus, että tilanteen pystyy kiertämään henkilökunnan käyttöliittymän kautta, jos teoksesta on hyllyssä riittävästi kappaleita voimassa olevien varausten täyttämiseen. On siis mahdollista…
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämistä hankintakanavista ei ole tullut ennakkotietoa "Pelon ja toivon aika" -kirjan ruotsintamisesta. Jakobsonin edellisen kirjan, Väkivallan vuodet (Våldets århundrade) kustansi tänä vuonna helsinkiläinen Söderström, ja kääntäjänä toimi silloin Ulf-Erik Slotte. Kannattaa ottaa yhteys suoraan Söderströmiin ja kysyä käännösaikeita ja -aikataulua sieltä: http://www.soderstrom.fi/kontakt.htm tai sähköpostitse soderstr@soderstrom.fi .
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia kroaatin kielen sanakirjoja (luokka 89.7603):
Sarsila, Juhani: Suomi-kroaatti ja serbia-suomi sanakirja
Biologian, maantiedon ja historian sanasto: suomi-kroaatti
Näiden lisäksi sanastoa löytyy fraasisanakirjoista:
Eastern European 12-language phrasebook (luokka 87.03)
Ivetac, Gordana: Croatian (Lonely Planet Phrasebooks) (luokka 89.76)
Myös teokseen Suomea suomeksi liittyy suomi-kroatia -sanasto (luokka 88.207).
Imeisestikään tällaista sanakirjaa ei ole. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai Frank-monihaun kautta ei tällaista kirjaa suomalaisista kirjastoista löytynyt. Joitakin englanti-amhara sanakirjoja on, esim. Amharic-English, English-Amharic dictionary / compiled and revised by A. Zekaria.
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? Minja on sijoitettu Mineten nimipäivän jälkeen 26.5, eli Minjan päivää voidaan oletettavasti viettää samaisena päivänä. Kirjassa mainitaan myös, että Minja voi olla Vilhelmiinan muunnos, joten nimipäivän vietto sopisi myös tästä syystä kyseiselle päivämäärälle.
Varataksesi aineistoa tarvitset kirjastokortin lisäksi tunnusluvun (se on se sama nelinumeroinen tunnusluku jota tarvitaan lainausautomaatteja käytettäessä).
Hae haluamasi teoksen tiedot http://helmet.fi/ -palvelusta. Klikkaa teoksen nimeä nähdäksesi saatavuustiedot. Saatavuusnäytön vasemmassa yläkulmassa on Varaa painike. Sitä klikkaamalla pääset tekemään varausta. Noutopaikaksi voit valita oman kotikirjastosi.
Kun varattu aineisto on saapunut noutokirjastoon, saat siitä ilmoituksen.
Jos kortillasi ei ole tunnuslukua tai olet sen unohtanut, voit tehdä varauksen myös puhelimitse (kirjastokortinnumero kysytään).
Uuden tunnusluvun saat käymällä kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Me täällä kirjastossa ohjaamme ihmisiä tiedon lähteille ja joskus myös etsimme jonkin yksittäisen tiedon. Esittämääsi kysymykseen ja siihen liittyvään mielipiteeseen on kuitenkin vaikea sanoa mitään. Siksi sinun kannattaakin suunnata ehdotuksesi sisäasiainministeriön alaiselle poliisille. Katso netistä kyseisten organisaatioiden sivut http://www.poliisi.fi/ ja http://www.intermin.fi/ , poliisin sivulla on mm. palautelomake ja "kysytyimmät kysymykset" -palsta .
Kyseessä on laulu ”Tule, joulupukki, meille”, joka on ilmestynyt Martti Korpilahden sävellyksiä sisältävässä kirjasessa ” Koulun joulu: 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Mainitsemasi katkelma esiintyy laulun toisessa säkeistössä, joskin sana ”veikkanen” on muodossa ”veikkonen”. Kirjassa on myös nuotit laululle.
Teosta on varsin huonosti saatavilla, mutta yksi lainattava kappale löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta. Sinun on halutessasi mahdollista tilata se lähikirjastosi kaukopalvelun kautta Tampereelta. Kaukopalvelu on yleensä maksullista, joskin tarkemmista yksityiskohdista voit kysyä lähikirjastostasi.
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Lastenkirjojen kuvituksesta löytyy tietoja mm. kirjoista Kuvituksen monet muodot (2002) ja Tutkiva katse kuvakirjaan (2001); jälkimmäisessä on myös Riitta Oittisen artikkeli Kääntäjä kääntää kuvia.
Suomalaisista lastenkirjankuvittajista on tehty kaksi matrikkelityyppistä kirjaa: Mielikuvia (v. 1989) ja Kotimaisia lastenkirjankuvittajia (v. 2002).
Lisää kirjoja löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanoilla/aiheella lastenkirjallisuus ja kuvitus tai lastenkirjallisuus ja kuvittajat.
Internetistä löytyi mm. sivusto www.kuvittajat.fi, josta ilmeni, että kuvittajilla on oma yhdistys ja jäsenlehti Kuvittaja, sekä kuvakirjatietokanta Kirjavainen, jonka on tehnyt Joensuun kaupunginkirjasto (kirjavainen.jns.fi). Makupalat-linkkisivuston kautta…
Kuvakirjoista ainakin Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan (ks. kustantajan esittely: http://www.psykologienkustannus.fi/vauva/ ) Stern, Uta Charlotte: Äiti kuuluu minulle! (esittely löytyy mm. Kustannus Mäkelän sivuilta http://www.kustannusmakela.fi . Myös Moers, Hermann: Isoveli Huugo sekä Weninger, Birgitte: Iso Pasi, pieni Pasi käsittelevät ytimekkäästi tätä asiaa eläinhahmoin.
Lisää vinkkejä löydät aiemmasta vastauksesta samantapaiseen kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=fb9421b8-15d…
Kuvakirjoja aiheistasi on tosiaan vähänlaisesti. Äitienpäivästä on varsinkin menneinä vuosikymmeninä kirjoitettu paljonkin lasten runoja, näytelmiä ja pieniä kertomuksia. Uudempia kirjoja ja kuvakirjamuotoisia ei juuri ole. Alla on muutamia 2000-luvun pienten lasten kirjoja, joissa äitienpäivää käsitellään. Varsinaisia kuvakirjoja näistä ovat vain ensimmäiset kaksi.
- Nalle Puhin pieniä iltasatuja (2011)
- Paras lahja / [suomeksi kertonut Satu Heimonen] (2010)
- Hiiritalon tarinoita / Seija Gauffin & Paula Huhtasalo (2008)
- Pupu Tupuna : Pupulan juhlapäivät / Pirkko Koskimies (2. p. 2005):
- Hajanhujalla / Atu Ruotanen (2010): runo Äitienpäivänä
- Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta / Sinikka Nopola, Tiina Nopola: luku…
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
