Tämä Janne Sivosen säveltämä "Häävalssi" löytyy nuottikokoelmista "Pop tänään 1" (2012) ja "Suomipopin helmiä 5" (2008), joita on saatavana muista Vaski-kirjastoista, vaikka Kaarinan kirjaston kappaleet ovat juuri nyt lainassa. Ainakin tuossa "Pop tänään" -kokoelmassa näyttäisi olevan kosketinsoitinnuotinnos, toisessa vain melodia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kirjaimellisesti fraasi "aut Caesar aut nullus" tarkoittaa "joko keisari tai ei kukaan".
1400-luvun lopulla vaikuttaneen vallanhimoisen Cesare Borgian tunnuslause oli Aut Caesar aut nihil, "joko keisarina tai ei minään". Tämä Gaius Julius Caesaria ihaillut kardinaali ja paavi Aleksanteri VI:n poika halusi olla Italian keisari, olla "Caesar sekä nimeltään että teoiltaan". Nuoren Caesarin itsensä väitetään käyttäneen tätä lausetta erään tärkeän äänestyksen alla; hänen suuhunsa on sovitettu sanonnasta sekä nihil- että nullus-muotoa. Niin tai näin, kumpaakin käytetään merkityksessä "kaikki tai ei mitään", "vain ensimmäinen sija kelpaa".
Sarjakuvassa Asterix gallialainen sadanpäämies Caius Bonus käyttää lausetta "Aut Caesar aut…
Kyseessä saattaisi olla v. 1985 ilmestynyt kuvakirjasarja Muuttuvat tarinat (kustantaja Satukustannus). Sarjassa ilmestyi neljä kirjaa:
Eksyksissä unimaassa, Karvajalan suuri seikkailu, Laakson väki ja kadonnut aarre, Sinikello ja karannut ilmapallo.
Tarinat on kirjoittanut Stewart Cowley ja kuvittaja on Colin Petty.
Kirjat ovat 26 cm korkeita, ja niissä on n.45 sivua.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on tietoa Muuttuvat tarinat -sarjasta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Onnet-tietokannasta voi hakea tietoa myös asiasanalla "ratkaisukirjat", ja selailla hakutulosta josko tärpänneiden joukosta löytyisi etsitty kirja.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&…
Lähes kaikki Suomen ammattiopistot ovat kääntäneet nimensä muotoon Vocational College. Ammatti-instituutit käyttävät puolestaan muotoa Vocational Institute.
Helsingissä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Kansalliskirjastossa.
Oulun yliopiston kirjastossa ja Lapin korkeakoulun kirjastossa voi lukea Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita mikrofilmattuina.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://finna.fi
http://kirjasto.luc.fi/Suomeksi/Yliopisto
https://finna.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/
Arkistolaitoksen tietosivulla kerrotaan : "Vuonna 1879 köyhäinhoito säädettiin kunnalliseksi tehtäväksi. Kun vaivaishoidosta vastaavien pyrkimyksenä oli minimoida huoltokustannukset, siirryttiin 1800-luvun puolivälissä yleisesti huutokauppamenettelyyn, jossa hoitotehtävän sai sen vähimmällä maksulla ottamaan tarjoutunut. Vaivaishuutokaupat olivat laajimmillaan 1870- ja 1880-luvuilla. Tiedot lasten elätteelle sijoittamisesta löytyvät usein alkuaikoina kunnallislautakunnan pöytäkirjoista, ellei kunnassa ollut erillistä köyhäinhoitolautakuntaa (myöhemmin huoltolautakunta). Tietoja voi löytyä edelleen myös seurakuntien hallinnollisista asiakirjoista. Vaivaishuutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, mutta ne loppuivat vasta köyhäinhoitolain (…
Suomen ortodoksisen kalenterin mukaan Tami on lyhentymä nimestä Damianos, jonka pohjana on hedelmällisyyden ja synnyttämisen jumalatar Damian. Taustalla on myös mahdollisesti kreikan verbi, jonka merkitys on kesyttää.
Kustaa Vilkunan mukaan Tami on muunnos Aatami nimestä. Englantilaisella kielialueella Tami on yksi kirjoitusmuoto naisennimelle Tammy, joka taas on hellittelymuoto tam-alkuisista nimistä kuten Tamara. Suomessakin Tami on käytössä myös tyttöjen nimenä.
Ensimmäiset Tamit ilmestyivät katukuvaan Suomessa 1970-luvulla, ja vuoteen 2006 mennessä nimi löytyi 90 pojalta, näistä suurin osa on syntynyt 2000-luvulla. Tunnettuja Tameja muun muassa Tami Tamminen sekä Tami Kiuru.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Luolakarhun klaani, 1981
Hevosten laakso, 1982
Mammutin metsästäjät, 1985
Tasangon vaeltajat, 1990
Luolien suojatit, 2002
Maalattujen luolien maa, 2011
Lähde:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2013)
Jos kirjoitat komediaa, toivon että teet sen kunnioittaen. Kyse on yli 100 000 suomalaisen vakaumuksesta. Lestadiolaisuus on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeitä. Vanhoillislestadiolaisuus taas on suurin lestadiolaisen herätysliikkeen suuntauksista. Lestadiolaiset ovat siis luterilaisten seurakuntien jäseniä. Vanhoillislestadiolaisen herätysliike on organisoitunut alueellisiksi rauhanyhdistyksiksi, joita johtaa Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK). Tämä vaihtuva keskusyhdistys on liikkeen virallinen johto ja yleensä käyttää liikkeen ääntä ulospäin. Sen sivulle oli koottu vanhoillislestadiolaisen uskonkäsityksen keskeisiä asioita : https://www.srk.fi/fi/nain-me-uskomme/…
Neljän tien risteyksistä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa, tai tietoa siitä, missä tällaisia risteyksiä sijaitsee. Osa neljän tien risteyksistä on muutettu esimerkiksi kiertoliittymiksi. http://yle.fi/uutiset/polvijarven_teita_kuntoon_kaivosliikenteelle/5376…
Uskomusperinteessä tietyille paikoille, kuten juuri teiden risteyksille, on annettu erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset saattavat vaihdella eri puolella maailmaa. Esimerkiksi kolmen tien risteys on tiibetiläisille hyvä merkki, eurooppalaisille pahaenteinen paikka, lappilaisten mielestä siellä kohtaavat maahiset ja hiidet, srilankalaisten uskomuksissa demonit. http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11136
Juuri neljän tien risteyksen merkityksestä uskomusperinteessä ei…
Hykkylä on Helsingin kaksoisyhteislyseon lempinimi, lyhenteestä HKYL. Täällä vähän koulun nimen historiaa, http://www.ahjos.net/muistoja/-Sanasto/hykkylan_historia.htm
Kyseessä on Antonin Dvorakin Slaavilainen tanssi op72 nro 2, jonka Reino Helismaa on sanoittanut suomeksi nimellä Olkoon näin. Tapio Rautavaara levytti sen vuonna 1964. ( http://aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Slaavilainen+tanssi+op+72+no+2 )
Sävellyksen yhtenäistetty nimeke on Slovanske tance, op72. Nro 2, Allegretto grazioso; sov., lauluääni, piano, suomi (Olkoon näin) / Dvorak. Se löytyy mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 12. Tietysti Dvorakin alkuperäissävellyksenkin nuotteja kirjastoissa on; voit parhaiten etsiä niitä yhtenäistetyllä nimekkeellä (jättäen pois siitä nuo sovitusmaininnat).
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku.…
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa…
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy…
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä…
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista…
