Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin…
Kirjastot eivät myy vanhoja loppuunmyytyjä aarteitaan, joten kannattaa sitkeästi jatkaa antikvariaattien kiertelyä. Makupalat-palvelusta osoitteesta
http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm#antikvariaatit löydät linkityksiä antikvariaattien sivuille. Useimmat divarit ottavat asiakkaan toivelistoja vastaan ja jos toivottua kirjaa tarjotaan antikvariaatille, he ilmoittavat siitä keräilijälle. Viidakkotohtori-sarjaa kustansi aikanaan Ristin voitto -niminen kustannusosakeyhtiö ja uusimman painoksen Viidakkotohtorista on ottanut sama yhtiö nyt Aika oy nimisenä vuonna 1997. Aika -kustantamon osoitetiedot löytyvät verkosta http://www.aikaoy.fi/. Kannattaa vielä kysyä kustantajaltakin, josko heidän varastoissaan vielä olisi edes yksittäisiä teoksia…
Valitettavasti ei. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja se on rinnastettavissa luottokorttiin. Sen saadakseen asiakkaan tulee todistaa henkilöllisyytensä näyttämällä virallinen henkilöllisyystodistus. Kortin kirjoittaminen kirjastossa ei vie kuin hetken.
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Voisikohan Kirsti Koivulan mainioista Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä joulujuhlaan -kirjoista olla Sinulle apua. Molemmissa on itsenäisyyspäivän viettoon liittyen näytelmiä, joista melko helposti saisi varmaan modifioitua myös kertomuksen - esimerkkinä Lippu sinivalkoinen kirjassa Yhdessä näyttämölle.
Näiden kirjojen saatavuustetoja voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi . Voit toki kokeilla myös asiasanahakua "itsenäisyyspäivä" ja vilkuilla näitäkin kirjoja.
Olisikohan kyseessä kirja "Sieluni kyyneleet : pohjoiskorealaisen terroristitytön tarina" / Kim Hyun Hee?
Kirja löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1339422~S9*fin
Brasiliassa on yleisiä kirjastoja, viimeisimmän Statesman's yearbookin mukaan niitä on kaikkiaan 2739 kpl. Määrä ei ole kovin suuri, kun asukkaita maassa on yli 170 miljoonaa ja aikuisista lukutaidottomia n. 15 %. Eniten kirjastoja on kaupunkialueilla, joten köyhä maaseutuväestö on suureksi osaksi kirjastopalvelujen ulottumattomissa. Maan eteläosissa, esim. Rio de Janeiron ja São Paulon alueilla kirjastoja on enemmän, ja ne ovat paremmin varustettuja kuin pohjoisosissa olevat. Parhaat kirjastot ovat osavaltioiden pääkaupungeissa, ja näillä on yleensä myös sivupisteitä lähiympäristössä. Lastenkirjastot ovat usein erillään aikuisille tarkoitetuista kirjastoista.
Brasilian kirjastolaitoksesta ei ole olemassa juuri mitään tietoa suomen…
Arviot maailmassa puhuttavien kielten lukumäärästä vaihtelevat melkoisesti. Kielen määrittely on usein ongelmallista - esimerkiksi kielen ja murteen raja voi olla tulkinnanvarainen. Tavallisin arvio nykyään on 5000-6000 (Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, 2005). On arvioitu, että yli 80 prosentilla näistä kielistä on ainakin jonkinlainen kirjallinen ilmenemismuoto.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli 34 740 021 kirjaa. Tieteellisissä kirjastoissa (yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja muut erikoiskirjastot) oli vuonna 2009 17 642 608 painettua monografiaa (vuoden 2010 tilastoja ei tieteellisten kirjastojen osalta ole vielä saatavissa). Näiden lukujen perusteella Suomen…
Suomen taiteilijaseuran julkaisemasta matrikkelista KUVATAITEILIJAT 2004 on olemassa verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Myös Valtion taidemuseon verkkopalvelusta voi etsiä tietoja taidemaalareista, palvelu löytyy osoitteesta http://kokoelmat.fng.fi/. Tietoa kuvataiteilijoista maailmanlaajuisesti löytyy esim. Artists Indexistä osoitteesta http://www.wwar.com/.
Marshall, Wolf: Beginning lead guitar--power builder, ISBN 20526598 löytyy Espoon pääkirjastosta. Maarianhaminan kirjastosta löytyy video Hetfield, James: Play guitar with Metallica. Muita viitteitä ei löytynyt, tosin vasta maakuntakirjastojen kokoelma ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta on käyty läpi.
Voit tarkistaa itse tekijätiedoilla kunnan- ja kaupunginkirjastojen verkossa olevat kokoelmatietokannat (osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp). Täältä saat selville, löytyykö lähikirjastoistasi kaipaamiasi videoita. Voit pyytää lähikirjastosi kautta haluamasi aineiston kaukolainaksi. Kaikki kirjastot eivät välttämättä kaukolainaa videoita.
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Maaria Leinosesta on kirjoitettu muutamia artikkeleitä:
Päivän leipä, runon lohtu: Maaria Leinonen kirjoittaa syrjäytyneille, Kodin kuvalehti 1994 nro 12 s. 38-41,
Hyvää tekevä itku, Et-lehti 1991 nro 9 s. 34-37 ja
Syrjäytyminen lyriikassa, Sosiaaliturva 1991 nro 12 s. 609-610.
Nämä lehdet löydät Helsingin pääkirjastosta (Pasilassa).
Kirjastoissa on lehtisarja jossa on koottu kaikki ilmestyneet kirja-arvostelut. Valitettavasti en löytänyt arvostelua kirjasta Ihminen on ihmisen toivo, mutta Leinosesta on vuodesta 1983 ilmestynyt ainakin yksi kirja vuodesssa. Saattaa olla että joistain hänen myöhemmistä kirjoista on kirjoitettu arvostelu jossa olisi kerrottu hänen kirjallisuuden urasta hiukan enemmän. Kirjastonvirkailijat voivat auttaa…
Mainonnan ja markkinoinnin segmentoinnista löytyy uutta kirjallisuutta. Esimerkiksi Jukka Ala-Mutkan viime vuonna ilmestyneessä teoksessa Tee asiakassuhteista tuottavia on tietoa markkinoinnin segmentoinnista. Sen toinen nimeke on Asiakaslähtöinen liiketoiminnan ohjaus. Samaa aihetta käsittelee myös Anne Viitasen vuonna 2003 ilmestynyt Visuaalisen markkinoinnin suunnittelu yrityskuvan rakentamisessa. Erittäin korkeatasoinen, runsaasti markkinoinnin segmentointia käsittelevä teos, jota voi suositella, on Timo Ropen vuonna 2003 ilmestynyt kirja Johdon markkinointiratkaisut - Strateginen markkinointi. - Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
