Helmet-kirjastoissa on Bille Augustin ohjaama Les misérables sekä Tom Hooperin musikaaliversio Les misérables : the musical phenomenon. Elokuvat löytyvät sekä DVD että BD-levyinä, joilta voi valita ranskankielisen ääniraidan. Elokuvien tiedot Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2108929__Skurjat%20%22%C3%…
Tässä on joitain esimerkkejä elokuvista, jotka ovat alun perin ranskankielisiä tai joista voi valita ääniraidaksi ranskan. Ikäraja on K12 tai K7:
Tintti ja merirosvojen aarre, Corto Maltese = The adventures of Corto Maltese, Mommy, Samba, My summer in Provence, Turning tide, Adèle and the secret of the mummy, Danton, Eden is west.
Elokuvia voi etsiä Helmetistä esimerkiksi tarkennetulla haulla, jossa voi tehdä…
Vanhoista puhelinluetteloista katukarttoja ei löydy, mutta kotiseutukokoelmassa on erillisiä karttoja Lahden kaupungista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Niitä saa katsella mutta ei lainata.
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"…
Joissakin kirjastoissa on muistikortinlukija, jonka avulla kuvat voi siirtää muistikortilta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut saa listan niistä kirjastoista valitsemalla pudotusvalikosta kohdan "Muistikortinlukija". Esimerkiksi Pasilan kirjastosta muistikortinlukija löytyy. Asiakastietokoneelta kuvat voi sitten siirtää Internetiin.
Heikki Marjasesta ei löydy juuri lainkaan tietoja. Kustannusliike Kariston sivuilta http://www.karisto.fi (kustannusliike > kirjailijat) löytyy seuraava teksti: "Heikki Marjanen (s. 1958) asuu perheensä kanssa Espoossa ja työskentelee monikansallisessa yrityksessä. Hän on ollut mukana vapaaehtoisessa nuorisotyössä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Heikki Marjasella on vankka partiolaistausta, ja hän harrastaa edelleen retkeilyä ja vaeltamista sekä veneilyä, merta ja musiikkia." Marjanen on kirjoittanut toistaiseksi vain yhden kirjan: Hessu ja Keke ja Amazonin arvoitus. Hänestä ei vielä ole tietoja hakuteoksissa. Lehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Jos haluat tietoa joistakin muista nuortenkirjailijoista, kannattaa katsoa internetistä…
Aivan samantyyppistä kirjaa kun mainitsemasi en löytänyt. Matkakirjoihin lukeutuvia Turkki/Istanbul-teoksia ovat Ulla Britta Ramklinin Bosporen : mellan Gyllene Hornet och Svarta havet, Henrik Nordbrandtin Brev från en ottoman, Tomas Anderssonin ja Stefan Foconin Turkarnas land, Tapio Hiisivaaran Tarunhohtoinen Turkki sekä Jason Goodwinin Horisontens härskare. Kaunokirjallisuudessa Istanbulia käsitellään pääasiallisesti rikoskirjallisuudessa. Tällaisia kirjailijoita ovat esim. Jason Goodwin (eunukki ja etsivä 1830-luvun Istanbulissa) ja Barbara Nadel. Nobelkirjailija Orhan Pamukin kirjat sijoittuvat Istanbuliin, kuten Alan Drewin Vesipuutarhat ja Serdar Özkanin Kadonnut ruusu (filosofinen ja psykologinen romaani).
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen
Tällaisia kirjoja Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto suosittelee. Kannattaa myös tutustua Sivupiirin suosituksiin sivulla www.sivupiiri.fi
Marttila, Hanna Marjut: Tulikirja
Melkein 14-vuotias Kalle on joutunut mielisairaalaan. Hän ei oikein tiedä miksi hän on siellä, mutta hän kutsuu sitä hermolomaksi. Tulikirja on Kallen oma kertomus asioista, joista hän ei halua puhua. Tarina tempaisee lukijan tiukasti mukaan Kallen maailmaan, hänen ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa. Koskettava ja ajatuksia herättävä lukukokemus!
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Kokoelma novelleja, joissa seurataan nuoria ja heidän omituista elämäänsä. Pete, ex-Ilari Purontakanen kertoo tarinoissa itsestään, tavalla tai toisella. "Mä en kerro…
Katherine Applegatesta löydät tuoretta tietoa upouudesta kirjasta, jonka nimi on Ulkomaisia nuortenkertojia 1:Goosebumpsien kauhusta tylypahkan taikaan. Kysy kirjastostasi myös Tyyris Tyllerö-lehden numeroa 2001: 3, lehdessä on artikkeli Animorphs- kirjoista.
Muuta suomenkielistä aineistoa löytyy huonosti, mutta jos uskallat sukeltaa englannin kieleen, voisit kokeilla vaikkapa osoitetta http://place.scholastic.com/Animorphs/apple.htm .
Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki…
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
Kiitos palautteesta.
Tällä hetkellä kirjastojärjestelmä todellakin toimii siten, että lainan uusiminen ei onnistu, jos teokseen kohdistuu yksikin varaus. Jos samaa teosta kuitenkin on jossakin kirjastossa hyllyssä, tilanne ratkeaa nopeasti, koska varauksia käsitellään kirjastoissa kaiken aikaa. Yleensä siis kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tämä järjestelmän toimintatapa on erittäin kiusallinen, ja kirjastojärjestelmän toimittajaa on pyydetty muuttamaan toimintaperiaatetta. Tähän mennessä onkin jo saatu aikaan sellainen korjaus, että tilanteen pystyy kiertämään henkilökunnan käyttöliittymän kautta, jos teoksesta on hyllyssä riittävästi kappaleita voimassa olevien varausten täyttämiseen. On siis mahdollista…
Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Whittington Richard: What is Strategy - and Does It Matter ?
Tästä kirjasta on Google Kirjoissa lyhyt esittely sekä mahdollisuus esikatsella kirjan sisältöä ja joitakin sivuja.
http://books.google.com/books?id=PP6IMSkbYWoC&dq=What+is+Strategy+-+and…
Osoitteessa http://oss.sagepub.com/cgi/pdf_extract/15/6/931 on pätkä kirjasta arviota, koko arvion saa ostaa jos haluaa.
Bryson, John M: Strategic planning for public and Non profit Organization
Amazonin sivuilta löytyy kustantajien, että lukijoiden kirjoittamia tekstejä kirjasta
http://www.amazon.com/Strategic-Planning-Public-Nonprofit-Organizations… ja sisällysluettelo http://www.amazon.co.uk/gp/product/toc/0787901415/ref=dp_toc?ie=UTF8&n=…
Sisällöstä löytyy tietoa myös täältä http://…
Pietarsaaren historiasta on useitakin kirjoja, mutta tarkempaa historiikkia kaipaamaltasi aikakaudelta
ei keskeisistä aineistotietokannoista (Manda= maakuntakirjastojen yhteistk. Fennica= Suomen kansallisbibliografia) löytynyt. Lähinnä ajankohtaa on Anna Bondestamin En stad förvandlas (1978, Pietarsaaren pitäjän historia). Muita: Alma Söderhjelmin kolmiosainen Jakobstads historia, ilmestyntyt vuosina 1907-1915, Anna-Liisa Sahlströmina Och visslan skrek (Pietarsaaren tupakkateollisuuden ja työläisten historiaa); Risto Koskisen Kukkaroherrojen pelot (historiaa työväenliike näkökulmana ), Gunnar Strengell Det fria Finlands förkämpar (itsenäistymisen aika); Lars Westerlundin Massakern i Jakobstad -- klubbliv, jägarprotest och privatjustis (…
