Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satamasta on useitakin äänitteitä. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ovat seuraavat cd-levyt:
Harri Saksala: Laulut ja balladit 1979-1990
Marina & Marino: Lähtevien laivojen satama
Ahti Paunu: Lähtevien laivojen satama
Anoia Ensemble: Olen hyvin elävä
Vastauspäivän, eli 16.11.2006, mukaisen kurssin mukaan 26 Ruotsin kruunua on noin 2,85 euroa. Valuutanmuuntajia löytyy helposti Googlesta hakusanalla 'valuuttalaskuri'.
http://muunnin.com/index.php?id=valuutta
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=150
Leipomo-kahviloiden tunnusluvuista ei löytynyt koottua tietoa. Esim. hakukone Googlella löytyy yksittäisten leipomo-kahviloiden keskiostoksen määrä, mutta ei koko maan tietoja. Leipomoteollisuuden toimialaraportit löytyvät sivulta www.toimialaraportit.fi . Raportin lopussa on hyödyllisiä linkkejä ja osoitteita, joista voi yrittää lisätietoja.
Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
Olen sitä mieltä, että voit toki pitää Carolyn Keenestä esitelmän, mutta kerro toki kuulijoille, että kyseessä on nimimerkki
Carolyn Keenen kirjailijanimeä oli käsitelty tässä palvelussa jo aiemminkin, vastauksia löytyi tämän palvelun arkistosta hakusanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siteeraamasi virke aloittaa Arto Mellerin runon ”Emmä kysy”, joka sisältyy kokoelmaan Viiden aistin todistus (Otava, 1990). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta: www.helmet.fi .
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi…
Kyselin neuvoa kollegoilta täällä talossa ja sain tällaisen vastauksen. Toivottavasti auttaa sinua eteenpäin.
Wordissä voi tehdä tekstilaatikoita ja tekstin muotoilu onnistuu ihan samalla tavalla kuin muunkin tekstin osalta. Tekstilaatikko tosin asettaa rajoituksia muotoiluille. Laatikossa on näkymättömät reunukset, joten yleensä laatikko kannattaa tehdä ylisuureksi ja ei käyttää itse tekstilaatikossa reunuksia - parempi lopputulos tulee kun tekee erikseen reunukset jos tarvitsee. Rivitysongelma saattaa liittyä marginaaleihin. Word 2003 versiossa jos kaavion/kuvan tuo Powerpointista, tekstin muotoilut nollautuvat tuonnissa, mutta muotoilut voi tehdä uudelleen. Riippuen miten hyvä laatuinen kuvan tulee olla voisit kokeilla luoda kuvan…
Alla olevat kurssit löytyvät Haukilahden kirjaston kokoelmista, vaikka yksittäisen kirjaston kokoelmat eivät ole aineiston saatavuuden kannalta ratkaisevaa, kun haluttu eineisto etsitään asiakkaalle koko seudun alueelta.
BUONGIORNO ITALIA 1:1-5 1KI+5KA,A
BUONGIORNO ITALIA 1:6-10 1KI+5KA,A
Buongiorno Italia!. 2 KASETTI 1984
Buongiorno Italia!. 2 / [Kielentark.: Tiziana Andreis] ; [Valokuvat: ...Enneli Poli...Et Al.] ; [Kuv Joseph Cremona, BBC:N Työryhmä, Enneli Poli KIRJA 1984
BUONGIORNO ITALIA 2 1KI+7KA,A
BUONGIORNO ITALIA 3 1KI+5KA,B
Buongiorno Italia!. 3 : L'Italia Dal Vivo
Buongiorno Italia!. 2, Buongiorno Italia!. 3, Parli italiano!
Eri lähteiden (mm. Gummeruksen Tietojätti A – Ö, 1983. s.1349. - Oja Heikki, Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava: Aikakirja, 1999. s. 36) mukaan viikko ajanjaksolla arvellaan olevan yhteys kuun vaiheisiin.
"Aikakirja" sivuilla 36 - 37 on tieto, että säilyneiden tekstien perusteella noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Babyloniassa kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä olivat lepopäiviä. Päivämäärät sattuivat suurin piirtein yhteen kuun ensimmäisen neljänneksen, täydenkuun, viimeisen neljänneksen ja uudenkuun kanssa.
"Gummeruksen Tietojätin" mukaan viikko, seitsemän päivän ajanjakso, esiintyi jo egyptiläisillä ja kaldealaisilla.
Noin 600 eKr juutalaiset ovat omaksuneet…
Hei,
Kyse on todennäköisesti Kiyoshi Kurosawan elokuvasta 'Tokyo Sonata' vuodelta 2008. Elokuva on voittanut parhaan elokuvan palkinnon Asian Film Awardsissa ja saanut Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon vuonna 2008. YLe Teemalla elokuva on esitetty kahdesti vuonna 2011 (19.5. ja 9.11.)
https://www.youtube.com/watch?v=BIzn0QaBzxM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tokyo_Sonata
http://www.imdb.com/title/tt0938341/
Voisiko etsimäsi kirja olla Anna Gavaldan Viiniä keittiössä? Muistamasi yksityiskohdat eivät kaikki täsmää, mutta aika pitkälti kuitenkin.
Ranskalaisen kirjailijan Anna Gavaldan vuonna 2003 suomennetussa romaanissa petetty aviovaimo ja miehen isä, appi, keskustelevat yhden yön ajan keittiön pöydän ääressä elämästään ja avioliitoistaan. Naiselle syntyy uusi kuva niin apestaan kuin puolisostaankin.
Tässä linkki yhteen esittelyyn kirjasta:
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2011/01/anna-gavalda-viinia-keit…
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Toki voit käyttää Lahden kaupunginkirjaston (ja minkä tahansa kirjaston!) palveluja jatkossakin. Jos viime käynnistäsi on aikaa, pyydä virkailijoita tarkistamaan asiakastietosi ajantasalle.
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Seita Parkkola (s. 1971) on Turussa asuva kirjailija.
Häneltä ovat ilmestyneet seuraavat kirjat: Yhdessä Niina Revon kanssa seikkailu- ja kauhusarja, jonka osat voidaan lukea myös itsenäisinä teoksina:
Susitosi, nuortenromaani, WSOY, 2001
Ruttolinna, nuortenromaani, WSOY, 2002
Jalostamo, nuortenromaani, WSOY, 2004.
Vuonna 2006 Seita Parkkolalta ilmestyi Viima, joka on yksittäinen teos. Syyskuussa 2009 nuortenromaani Usva, joka on kirjoitettu Viiman hengessä.
Lisää Seitasta voi lukea sivuilta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkolaseita.shtml
sekä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=545&cat=
(Vastausta päivitetty 16.11.2009)
Ellibs-kokoelman kirja Älykäs johtaminen 7.0 - Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? on tällä hetkellä lainassa. Kirja on taas saatavilla 07.09.2013. Kun kirjan tiedoissa on rivi: "Laina-aika 1 päivä 14 päivää" on kirja lainattavissa. Ellibs-kokoelman kirjoja ei voi varata.
Ellibs esittely: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ekirjapalvelut_esittelyssa(…
Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
Kyseessä on Valto Saran runo Taivaan portti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runo on luettavissa myös esimerkiksi runoantologiasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)ja ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -teoksesta (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Tammi, 1978).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
