Merja Jalon Ponitalli vaarassa -kirjassa käydään tekemässä hevoskauppoja ravitallilla. Nimeltä tulevat mainituksi vain hevoset Valerie, Little Sun ja Hurra, josta kaupat tehdään.
Sokeri-kikka liittyy kiertäjähermon eli vagushermon stimulointiin. Yksinkertaistetusti selitettynä stimuloitu vagushermo viestittää aivoille, että hikka on syytä lopettaa koska jotain tärkeämpää on meneillään. Häiritsevän hikan hoidossa on myös kokeiltu implantteja, jotka ärsyttävät sähköisesti kiertäjähermoa. Myös epileptisiä kohtauksia voidaan hoitaa kiertäjähermoa stimuloimalla.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikka
http://mentalfloss.com/article/29674/what-causes-hiccups-and-why-does-s…
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-45731
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://…
Avaruudessa on enimmillään ollut 13 ihmistä, vuonna 1995 eri aluksissa ja vuonna 2009 Kansainvälisellä avaruusasemalla. Asemalla on aina useita ihmisiä, esimerkiksi tällä hetkellä kolme.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_spaceflight_records#Human_spacefl…
https://www.nasa.gov/mission_pages/station/expeditions/expedition63/ind…
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen…
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
Valitettavasti ei voi. Jos sinulla on lainassa kirja, jossa on varauksia, se on palautettava kirjastoon eräpäivään mennessä. Jos haluat edelleen lukea samaa kirjaa, siihen voi tehdä palauttamisen jälkeen uuden varauksen.
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,…
Hei!
Kielitoimiston määritelmän mukaan yksityisyrittäjä on henkilö joka hoitaa omaa yksityisyritystä t. harjoittaa itsenäisesti ammattia. Yksinyrittäjä-hakusananalla ei löytynyt määritelmää.
Erona termien välillä saattaa olla se, että yksinyrittäjä tekee töitä yksin omassa yrityksessään, kun taas yksityisyrittäjällä voi olla palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi apteekkari. Suomalaisessa asiasana- ja ontologiapalvelu Fintossa käytettävä asiasana on pelkkä yrittäjä.
www.finna.fi -haussa hakusanalla yksinyrittäjä tuli 374 osumaa, hakusanalla yksityisyrittäjä 2134.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Vanhojen kirjojen osalta linja on tiukempi, sillä vanhoilla kirjoilla on huonommin kysyntää. Harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla kiinnostunut Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan pääkirjasto,…
Etsitty kirja lienee Joan Walsh Anglundin Satukirja (Taikajousi, 1979). Tarinassa Tähtiä taivaan tähti katselee syvää tummaa merta ja meritähti taivaasta alhaalta, kumpikin omassa sinessään varmana siitä, että kaikki tähdet kuuluvat sinne missä ne itsekin ovat. Kissanpoikanen ja hivenen rakkautta lämmittää kylmintäkin sydäntä tarinassa Mamma Vilunen. Kirjan muut tarinat ovat Uskollinen Nalle-karhu, Viisi pientä ankanpoikaa, Iso ruskea pussi, Jouni Pipari, Uteliaan pikku kalan seikkailu, Valtava vihreä aalto, Tarina meloonista, Kaukopuhelu ukille, Paksu valkoinen lumi, Joulutähti ja Tuutulaulu.
Maurice Ravelin "Boleron" partituurista näkee, mitä soittimia teoksen esityskokoonpanoon kuuluu. Esimerkiksi Durand-kustantamon partituuri löytyy verkosta, mutta myös lainattavaksi esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Partituurin alussa on luettelo soittimista. Teoksen aloittavat rummut, alttoviulut ja sellot.
Ravel, Maurice: Bolero IMSLP Petrucci Music Libraryssa (IMSLP = International Music Score Library Project):
https://imslp.hk/files/imglnks/euimg/b/ba/IMSLP410315-PMLP03667-Bolero_…
Tämä kuuluisa lause "tarjouksesta, josta ei voi kieltäytyä" on tullut alkujaan tunnetuksi elokuvasta Kummisetä (1972). Se on lausuttu hieman eri variaatioin sekä Marlon Brandon esittämän Don Corleonen että Al Pacinon esittämän Michael Corleonen toimesta. Sittemmin lause on esiintynyt monissa muissakin elokuvissa ja tv-sarjoissa.
Lattiarakenteilta edellytetään riittävää kantavuutta koko kirjastossa. Suomen rakentamismääräykset eivät erikseen mainitse kirjastotilaa pintakuormista annettujen määräysten yhteydessä. Julkisia tiloja koskevia vaatimuksia tietenkin on.
Hyötykuormien edellytetään vaikuttavan sen jälkeen kun rakennus on otettu käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttöön. Hyötykuormia ovat oleskelukuorma, kokoontumiskuorma, tungoskuorma ja tavarakuorma. Kirjastoihin sopii sovellettavaksi (tiloja kuten esim. voimistelu- ja juhlasalit, myymälät, ravitsemusliikkeiden yleisötilat) tungoskuomaa koskevat vähimmäismääräykset, siis 4,0 kN/m2 (400kg/m2). Useinkin se varmaan ylitetän.
”Suomen rakentamismääräyskokoelmassa” (Rakennuslain 13 pykälän mukaisesti) annetaan…
Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan.
Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit
avaimet vara-avaimet Lahti
J.M. Barrien kirjassa Peter Pan (Helsinki: Art House, 2002), s. 84, kapteeni Koukku sanoo: "se krokotiili olisi jo syönyt minut, ellei olsi käynyt niin onnellisesti, että se nielaisi kellon, joka tikittää nyt sen sisällä. Minä siis kuulen kellon tikityksen ja pötkin pakoon ennen kuin peto pääsee minun kimppuuni."
Kyseinen laulu tunnetaan paremmin nimellä "Rahtari-Kalle". Alunperin kappale ilmestyi Kaukokiito Oy:n mainoksena vuonna 1979 ja silloin siitä käytettiin nimitystä "Tuli baariin mies lippahattuinen".
"Rahtari-Kalle" löytyy kokoelmista "20 suosikkia: Votkaturistit" ja "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990"
"Juha Vainion äänimainoksia..." on Ylen äänitetietokanta Fonon http://www.fono.fi tietojen mukaan Yleisradion äänilevystön omaa tuotantoa oleva cd-levy, eikä sitä ole kaupallisilla markkinoilla saatavissa. Se ei siis ole kirjastoista tai muualtakaan saatavissa.
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä…
Kirjastossa ei valitettavasti ole vielä tietoa remontin aikataulusta. Remontista voi tiedustella kiinteistöpäällikkö Jari Kuosalta, p. 044 7976 859, sähköposti jari.kuosa at heinola.fi
