Sotakorvauskuunareita tutkinut Sirpa Wahlqvist mainitsee tarinan väitöskirjassaan. Tarinaa kerrottiin jo kuunariajalla, mutta sen todenperäisyyttä ei tiedetä. Wahlqvist arvelee tarinan kertovan työntekijöiden suhtautumisesta venäläisiin, joita ei sopinut sotakorvausaikana avoimesti arvostella. Mikko Uola on Hollming Oy:n historiikissaan myös epäillyt tarinan todenperäisyyttä, ja hänen mukaansa se onkin lähtöisin saunojen seiniin puupaneloinnin alle tulleista kuparilevyistä.
Uola, M. (2001). Hollming 1945-2000: Sotakorvausveistämöstä monialakonserniksi. Hollming.
Wahlqvist, S. (2012). Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy: N telakalla Raumalla 1945–1952. Turun yliopisto.…
Ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voisit saada nämä aboriginaalien taiteesta kertovat opukset:
-Australian aboriginal art. Macmillan, 1964.
-Caruana, Wally: Aboriginal art. Thames and Hudson, cpo. 1993.
-Holmes, Sandra Le Brun: The goddess and the moon man: the sacred art of the tiwi aborogins. (Huom! Kirjoitusvirhe sanassa ’aborogins’ on ihan kirjaston tietokannassa.)
-Morphy, Howard: Aboriginal art. Phaidon, 1998.
-Stourton, Patrick Corbally: Songlines and dreamings: contemporary Australian Aboriginal painting: the first quarter-century of Papunya Tula. Lund Humphries, 1996.
Pääsin itse käsiksi vain kahteen ensimmäiseen teokseen, joissa molemmissa kyllä puhutaan myös kuvien symbolisista merkityksistä.
Minkä tahansa…
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy…
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/…
Abstrakti tai abstraktinen = käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva. Esimerkkejä abstraktista: TIETO, AJATUS, VIISAUS, MIELIKUVITUS
Konkreettinen tai konkreetti, on suomeksi aineellinen, esineellinen, materiaalinen, todellinen, todella tehty tai tehtäväksi päätetty, kouraantuntuva.
Esimerkkejä konkreetisesta: KIRJA, OMENA, POLKUPYÖRÄ
Nämän sivistyssanat olivat seuraavissa hakuteoksissa:
Sivistyssanakirja. Nykysuomen opas. Helsinki 20002
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Helsinki 2000
Tällaisia sanoja voit etsiä edellä olevien teosten lisäksi muistakin sivistyssanakirjoista tai esimerkiksi…
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain,…
Listauksen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen palautusluukuista saa nykyään Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi, kohdassa Haku, valitsemalla hakusanoiksi kohtaan Kunta Helsinki ja kohtaan palvelut palautusluukku.
Tällä hetkellä listasta löytyvät
Etelä-Haaga
Herttoniemi
Kalajärvi
Kauniainen
Koivukylä
Länsimäki
Munkkiniemi
Nöykkiö
Puistola
Pukinmäki
Roihuvuori
Sello
Soukka
Tapanila
Viikki
Vuosaari
(Päivitetty 20.8.2019)
Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:…
Espanjassa ja espanjankielisissä maissa ihmisillä on kaksi sukunimeä. Ensimmäinen nimi tulee isän ensimmäisestä sukunimestä ja toinen äidin ensimmäisestä sukunimestä eli itse asiassa sukunimi muodostuu molempien isoisien sukunimistä. Jos isän nimi on Juan Fernandez Garcia ja äidin nimi Pilar Ruiz Sánchez lapsi saa sukunimekseen Fernandez Ruiz.
Virallisissa yhteyksissä käytetään aina kahta sukunimeä, mutta jos haluaa muissa yhteyksissä käyttää vain yhtä nimeä, se on yleensä ensimmäinen eli isänpuoleinen sukunimi.
Vuonna 1999 Espanjan nimilainsäädäntöä muutettiin siten, että vanhempien yhdessä niin halutessa lapsen ensimmäiseksi nimeksi voidaan antaa myös äidin ensimmäinen sukunimi. Tämän katsotaan lisäävän sukupuolten välistä tasa-arvoa ja…
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus'. Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmen tyttärensä kanssa Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman keisari Hadrianuksen (117-138) aikaan. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa: esimerkiksi saksassa ja englannissa muodoissa Sophia ja Sophie, puolassa Zofia ja venäjässä Sonja. Suomessa nimen yleistivät Sofia-nimiset Ruotsin kuningattaret.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet, Otava 2005
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä. Lisäksi Suomen hapan maaperä on vaikuttanut luiden tuhoutumiseen syövyttämällä niitä.
Suomesta löydetyt muinaisten eläinten jäänteet ovat hyvin paljon nuorempia kuin maapallolta löytyneet dinosaurusten luut: Dinosaurusten luut ovat noin 300/250 - 65 miljoonaa vuotta vanhoja, kun taas vanhin todiste Suomessa eläneistä eläimistä on Vimpelistä löydetty 107 000 vuotta vanha majavapato. Maamme vanhin eläinluulöytö on Espoosta löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha.…
Stakesin - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjusanaston määritelmä:
sosiaalitekniikka; mieluummin kuin: sosiaaliteknologia; sosioteknologia
sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen
käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön
osaaminen
l Palveluihin kuuluu sekä hoitava tai avustava että
ennalta ehkäisevä toiminta.
l Sosiaalitekniikan käsite liittyy rakennettuun
ympäristöön sekä palveluihin ja tuotteisiin.
l Sosiaalitekniikkaan kuuluvat muun muassa
esteetön asunto, toimintarajoitteisen henkilön
avustajan tai omaisen käyttämä nostolaite sekä
vammaisen tai vanhuksen käyttämä turvapuhelin.
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka…
Sään suhteen Heikin päivä on Paavalin pari. "Kun on helppo Henrikki, niin on paukku Paavali" (Ylöjärvi) - tai päinvastoin: "Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina." (Kankaanpää)
Heikin päivään liittyy myös ajatus sään muuttumisesta: "Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin." (Sotkamo)
Heikin päivä on tärkeä taitekohta matkalla talvesta kohti kesää: "Heikki on talven napa" (Pieksämäki), "Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi" (Suomussalmi) ja "Heikki talven selän katkaisee" (Teisko). "Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen." (Saarijärvi)
Lähde:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto
Heikin päivä on 19.1.,…
Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf):
Talvisota:
”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16
Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari…
Kirjan julkaisemiseksi voit toimia ainakin kahdella tavalla.
Kaikki kirjoja julkaisevat kirjankustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia eli tekstejä, kuten romaaneja tai novelli- ja runokokoelmia. Kustantamossa käsikirjoituksesi luetaan ja kustannustoimittaja päättää, ottaako kustantamo tekstin julkaistavakseen. Kannattaa huomioida, että kustantamoihin lähetetään paljon tekstejä ja heidän vastausaikansa vaihtelee kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen. Toisekseen vain hyvin pieni osa (n. 1%) kustantamoille lähetetyistä teksteistä loppuen lopuksi päätyy julkaistavaksi.
Seuraavan linkin kautta löydät Suomessa toimivia kustantamoja www.kustantajat.com. Kustantamot toivovat ensisijaisesti valmiita tekstejä eli keskeneräisiä tekstinraakileita on…
Kirjassa Koulun biologia, lukio 2: perinnöllisyys ja evoluutio (1999) mainitaan dominoiviksi ominaisuuksiksi mm. pisamaisuus, hymykuopat, paksuhuulisuus, suurisilmäisyys, kärjellinen hiusten linja, kyky panna kieli rullalle, nipukallinen korva, tummat hiukset, kiharat hiukset, varhainen kaljuuntuminen, runsas karvoitus ja käyrät sormet. Resessiivisiä ominaisuuksia olisivat mm. pisamattomuus, hymykuopattomuus, ohuthuulisuus, pienisilmäisyys, suora hiusten linja, ei saa kieltä rullalle, nipukaton korva, vaaleat hiukset, suorat hiukset, pysyvät hiukset, heikko karvoitus ja suorat sormet.
Kirjan mukaan ihmisen perinnöllisyydestä saadaan tietoa mm. sukututkimuksella ja laboratoriotutkimuksilla, joilla selvitetään kromosomiston, kromosomien ja…
