Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista…
Louise Rennisonin Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjan seitsemäs osa "Häähumua ja hyytelöpolvia" on juuri ilmestynyt. Voit varata teoksen soittamalla melle (Hämeenlinnan pääkirjasto, tietopalvelu 03 6212598) tai tehdä varauksen verkkokirjastossa http://hameenlinna.kirjas.to/.
Suomen pienviljelijät -teoksen osa 1 kattaa Varsinais-Suomen alueen, joten Mäntsälä ei tähän osaan kuulu. Todennäköisesti Mäntsälä löytyy osasta 4, jonka alueena on Uusimaa. Tätä osaa ei HelMet-kirjastoissa valitettavasti ole, mutta muualla kyllä. Tässä sen saatavuustiedot Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Teosta voi siis käydä tutkimassa esimerkiksi Viikin kampuskirjastossa, Kansalliskirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)…
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen…
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
Tekijänoikeus ei riipu painosten määrästä, vaan se on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Täältä löydät lisätietoa tekijänoikeudesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Olisikohan kyseessä kirja:
"Rolf Ulrici: Elefantti posliinikaupassa : Ihan hullu tarina", jossa elefantin ohella seikkailee myös puudeli. Tämä teos on ilmestynyt tosin jo vuonna 1968. Sitä on edelleen saatavana kirjastoista.
"Vanha" Finlex, joka sisältää mm. KVL:n päätöksiä, on ollut pääkirjastossa henkilökuntakäytössä vuoden 1999 loppuun. Olen tulostanut tarvitsemasi päätöksen ja voit noutaa sen pääkirjaston lainaustiskistä. Vuodesta 2000 alkaen emme enää käytä vanhaa Finlexiä. Eduskunnan kirjastossa voi teettää hakuja vanhasta Finlexistä maksua vastaan tai käyttää ilmaiseksi Finlex-CD:tä (sisältää aineiston noin 90-luvun puoliväliin asti).
Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan vanha Finlex kuitenkin lakkautetaan ensi vuoden aikana. "Uutta" Finlexiä (Valtion säädöstietopankki, http://finlex.edita.fi/), joka on ilmainen verkkopalvelu ja sisältää keskeiset säädösaineistot, voi luonnollisesti käyttää meillä kaupunginkirjastossa Internet-koneilta.
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Kansipaperit näihin kirjoihin voisi yrittää saada esim. vaihtamalla, jos vaikkapa jostain antikvariaatista löytyisi hyväkuntoinen kirja kansipapereineen. Internetistä voi tarkistaa esim. osoitteesta http://www.antikvaari.fi/ . Myös kustantajalta voi kysyä.
Toinen mahdollisuus voisi olla tehdä kansipaperi itse hyvälaatuisesta paperista. Internetistä löytyy ainakin kannen päällyskuvia Googlen kuvahaulla. Kansipaperit voi myös saada skannaamalla kirjastossa ko. kirjan kannet edestä ja takaa ja tulostamalla sitten ne värillisinä (Tästä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi tarkistaa, missä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on mahdollista tulostaa värillisiä tulosteita) ja liimaamalla ne itse tehtyihin kansipapereihin.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teräksen valmistuksesta lähinnä historiikkeja kuten huomasitkin. Kannattaisikin kääntyä korkeakoulukirjastojen puoleen. Voit tarkastella heidän kokoelmiaan Linda -tietokannan (Yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kautta http://finna.fi
Valitse Lindasta tarkennettu haku. Voit käyttää asiasanana esim. "terästeollisuus" tai voit yhdistellä asiasanoja: "terästeollisuus", "ruostumaton", "teräs", "valmistus". Voit myös hakea asiasanoilla "terästeollisuus" ja "Eurooppa" tai "terästeollisuus" ja "Kiina", jolla löytyy esim. teos
Is China a risk or an opportunity for Europe? : an assessment of the automobile, steel, and ship, 2008. Tätä teosta on esim. Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa.
Kokeile laittamalla kirjailijan nimi "R.L.Stine"-tällalailla Google-hakuun; osoite www.google.fi., näyttäisi tulevan ainakin jotain.
Enemmän tietoa löytyy kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1. (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
ISBN 951-692-509-X.Löytyy useasta kirjastosta ainakin
käsikirjastokappaleena.
Pasilan kirjastosta löytyy Suomen Sosiaalidemokraatti-lehti mikrofilmattuna ajalta 6.5.1918-31.8.1988
Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa.
Pasilan kirjaston yhteystiedot
Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9
lehtialue 09-31085426
Oletko jo tutustunut seuraaviin kirjoihin, jotka myös ovat Porin kaupunginkirjastossa: Luonnonmaa, Sampsa: Suomalainen luonnonparannusoppi, 1941; Saunanoja, Rauno: Parantajan matkassa paha veri pois, 2012 ja Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria II, 1989. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi voit myös hakea kirjallisuutta asiasanoilla 'kansanlääkintä' ja 'parantajat'.
Näitä kirjoja suositellaan joissakin kirjallisuusluetteloissa 3.-4. -luokkalaisille tai 10-12 -vuotiaille, mutta jos 8-vuotias on harrastanut lukemista, niin ne sopivat luultavasti hänellekin, jos hän ei itse koe niitä liian jännittäviksi tai vaikeiksi. Vähän lukeneelle 8-vuotiaalle ne voivat olla vaikeita.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 2000-09 Axel-nimi on annettu 1192 lapselle. Vuosina 2010-15 tämän nimen on saanut 531 poikalasta.
Väestörekisterin nimipalvelussa olevalla haulla (ks. linkki alla)löytyvät tiedot aina 1800-luvun lopulta saakka kahden vuosikymmenen jaksoilta.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Geneven III sopimuksen eli Sotavankisopimuksen mukaan vanki on velvollinen antamaan vain suku- ja etunimen, sotilasarvon, syntymäaikansa,tuntolevyn tai kantakortin numeron tai vastaavat tunnistetiedot. Henkilökorttia ei missään olosuhteissa saa ottaa pois. Henkilökortti on rinnastettavissa passiin.
Lähde: Rosen, Gunnar, Parkkari Juhani: Sodan lait : käsikirja; Edita 2004
