Alle 4000 euron lahjoituksesta ei mene veroa. Tämä koskee samalta henkilöltä kolmen vuoden aikana saatujen lahjoitusten yhteismäärää. Saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta.
Lähde: Verohallinnon Internetsivut http://vero.fi/?article=7582&domain=VERO_MAIN&path=5,451&language=FIN#K…
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa
Korttipakka voidaan sekoittaa eri järjestyksiin 52! eri tavalla eli tuloksena 8,066∙1067 https://www.geogebra.org/m/ZdskT6a4
(Lausutaan 52. kertoma ja tarkoittaa laskettavan luvun ja kaikkien sitä pienempien positiivisten kokonaislukujen tuloa. Esimerkiksi luvun 5 kertoma on 5 * 4 * 3 * 2 * 1 = 120)
https://www.taskulaskuri.fi/matematiikka/kertomalaskuri/
Jo tuo korttien erilaisia järjestyksiä koskeva luku meni hieman yli ymmärryksen, joten en uskalla ryhtyä laskemaan aikamääriä. Voisit kysyä sitä Suomen akatemian Facebook-sivustolla Kysy tieteestä.
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
Lauri Pohjanpäällä on runo, jossa on rivit "on kaunein silloin ihminen, kun käydä voi kuolon etehen hän lausuin: "Valtahas alistun, mut valtas ei yllä työhöni mun..." Runo löytyy mm. kokoelmasta "Kaipuu ylitse ajan: Valitut runot 1910-1954". Voisiko tämä olla oikea runo?
Tai olisiko mahdollista, että runo ei olisikaan Pohjanpään. Alpo Noposella on mahdoton ratkaista -niminen runo, joka alkaa näin: ”Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on…” ja jossa säettä "minä aikana ihminen kauniimpi ois" toistetaan useamman kerran. Runo löytyy ainakin kokoelmista Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa.
Todennäköisesti aiheuttaja on koivunpunanukkapunkki, joka aiheuttaa koivun lehdille punaista nukkaa (lähde: Uotila, Antti: Metsätuhojen tunnistus ja torjunta).
Internetistä Metlan sivulta löytyy myös hyvä kuvaus kyseisestä taudinaiheuttajasta http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/erlong-n.htm
Kappale on Aapeli Rummukaisen (eli Veikko Huuskosen) esittämä "Äetin hauva". Sen on säveltänyt Veikko Huuskonen ja sanoittanut Lassi Kettunen. Se sisältyy Aapeli Rummukaisen cd-levyille "Huumorilla ja tunteella" (Finedit Oy, [2000]) ja "Aapelin parraat" (Ohjelmapalvelu Vihtori, 2001). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Kappale on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Aapeli Rummukaisen tiedot Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/…
Kari Franck ohjasi tv-version Juhani Ahon Rautatiestä vuonna 1973. Pääosassa Anja Pohjola ja Leo Jokela. Rautatietä kuvattiin ensin Pielaveden Jylhänkylässä, sitten Pulsassa, misjtä löytyi Lapinlahden asemaa vastaava aito asemarakennus.Lähde: Katso 52 /1973. "Ahon Rautatie tuli kalliksi" / Anna Kerttu Wiik.
Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'.
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
Kappaleen sanoitus tulee venäläisrunoilija Anna Ahmatovan vuonna 1918 kirjoittamasta runosta Yöllä (Ночью).
Lyyra on antiikin Kreikan aikainen kielisoitin. Lyyralla on useita symbolisia merkityksiä, mutta runoilijan yhteydessä luontevalta tuntuisi sen merkitys runoilijoiden ja runouden symbolina. Lyyran koskettamisen voisi siis tulkita esimerkiksi runojen kirjoittamiseksi tai esittämiseksi.
Tarkempia tietoja Yöllä-runon syntyhistoriasta ei löytynyt, mutta on tiedossa, että Anna Ahmatova eli vuonna 1918 varsin vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta osa hänen runoistaan oli myös täysin mielikuvituksen tuotetta, joten yhteyttä todellisiin tapahtumiin ei välttämättä ole.
Lisätietoja Anna Ahmatovasta:
Ahmatova, Anna: Valitut runot (2008)…
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Ennen hankintaa kannatta perehtyä Jarmo Saartin toimittamaan Kirjastojärjestelmän hankkijan opas : kirjastojen atk-järjestelmien tarkoitus, standardit ja toiminnot (BTJ 2002). Saartin aiempi raportti (Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-järjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet) löytyy myös verkosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2000/suomalaisten_yleisten_kirjastoj…
Yleisillä kirjastoilla on käytössä kymmenkunta erilaista järjestelmää. Useimmilla PallasPro tai Atp-Origo. Molemmat ovat kotimaisia järjestelmiä ja niitä käyttävät pienet ja suuret kunnat. PallasPro:ta ylläpitää nykyään Axiell kirjastot Oy: http://www.axiell.fi/ ja Atp-Origoa Akateeminen Tietopalvelu: http://www.atp.fi/
Muita…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
