Muovien korjausta käsitellään esimerkiksi teoksessa Muovikomposiitit ja teoksessa Muovitekniikan perusteet, jossa esitellään laajemminkin muovien hitsausmenetelmiä sekä muovituotteiden korjaamista hitsaamalla, liimaamalla ja laminoimalla. Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Muita alan yleisesityksiä ovat mm. Muovien hitsaus ja Muovien hitsausmenetelmät -teokset, jotka löydät Oulun yliopiston kirjastosta, ja Muoviosien korjaus -nimisen opinnäytetyö, jonka voimme tilata halutessasi kaukolainaan.
Jos kyseessä on jonkin tietyn muovituotteen, esim. auton osien korjaus, hyvä kirja voisi olla Automuovit ja niiden korjaus (kaukolainattava),…
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan…
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Kyseessä taitaa olla Felix Körlingin laulu "Det var en gång", joka Immi Hellénin sanoittamana tunnetaan meillä nimellä "Oli kerran" tai "Oli kerran vanha peikko".
Tämä suomenkielinen versio löytyy seuraavista:
ÄÄNITTEET
Satu Sopanen: Tuttirallaa (EMI 2008)
Åttopojat: Isin kanssa (2004)
Mukaralla: Humppeli romppeli (1997)
NUOTTIKOKOELMAT
Lauluaarteiden kirja (F-musiikki 2012)
Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi 2009)
Jos sull' lysti on (Lasten keskus 2008)
109 kitaralaulua (Fazer)
Suuri toimelaulukirja 9 (1991)
Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer 1992)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer 1979)
Heikki Poroila
Ennen hankintaa kannatta perehtyä Jarmo Saartin toimittamaan Kirjastojärjestelmän hankkijan opas : kirjastojen atk-järjestelmien tarkoitus, standardit ja toiminnot (BTJ 2002). Saartin aiempi raportti (Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-järjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet) löytyy myös verkosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2000/suomalaisten_yleisten_kirjastoj…
Yleisillä kirjastoilla on käytössä kymmenkunta erilaista järjestelmää. Useimmilla PallasPro tai Atp-Origo. Molemmat ovat kotimaisia järjestelmiä ja niitä käyttävät pienet ja suuret kunnat. PallasPro:ta ylläpitää nykyään Axiell kirjastot Oy: http://www.axiell.fi/ ja Atp-Origoa Akateeminen Tietopalvelu: http://www.atp.fi/
Muita…
Merja Jalon Ponitalli vaarassa -kirjassa käydään tekemässä hevoskauppoja ravitallilla. Nimeltä tulevat mainituksi vain hevoset Valerie, Little Sun ja Hurra, josta kaupat tehdään.
Kyseessä voisi olla ranskalainen elokuva: Sammakoiden ennustus, jonka on ohjannut Jacques-Rémy Girerdin (v. 2004). Tarkempi kuvaus löytyy Koulukinon sivulta.
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Kirjastossa on useita etunimikirjoja ja niissä on tietoa esim. Roosa, Rosa, Ruusa, Rosina, Rosita, Ruusu, Rosalia, Rosanna ja Rose etunimistä. Nämä ovat siis versioita samasta nimestä.
Rosaa pidetään latinankilisenä nimenä, joka tarkoittaa ruusua. Toinen versio nimen alkuperästä on, että se on lyhenne muinaissaksalaisista nimistä Rosamund (hevosten suojelija) ja Rosalind (hevoskäärme).
On myös useita Rosa-nimisiä pyhimyksiä.Rosa on mukana myös nimissä Rosalia ja Rosalie.
Kukkana ruusulla on monenlaisia symbolisia merkityksiä, se mm. yhdistetään Neitsyt Mariaan.
Tähän ei ole mahdollista jäljentää kaikkea kirjojen tietoa. Voisit tulla lukemaan lisää nimestä kirjastoon mm. seuraavista kirjoista:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999,…
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä).…
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä…
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/…
Manni-nimestä on ennen 1850-lukua tietoja lähinnä Kokkola-Viipuri -linjan lounaispuolelta, runsaimmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Sen taustalla saattaa olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi (esim. ruots. man, saks. Mann) tai miehennimi, kuten Herman, Magnus tai Emanuel. Manni-nimiä on voinut kulkeutua Suomeen suoraan germaaniselta taholta. Sukunimeksi Manni on kehittynyt joko talonnimestä tai sotilasnimestä.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
