Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Televisiosta UFC-kamppailulajikilpailuja voi seurata maksulliselta MTV 3 MAX -kanavalta. Netin kautta löytyy jonkin verran YouTube-videoita. Kirjastojen kokoelmissa näitä kilpailuja ei ole.
Riihimäen Sanomat oli ainoa sanomalehti vuonna 1952 Riihimäellä. Lehden kaikki vuosikerrat on varastoitu Riihimäen kirjastoon sidottuina vuosikertoina. Valitettavasti kyseinen artikkeli osuu juuri taitoskohtaan, josta skannaus on hankalaa. Yritämme ottaa uutisesta valokuvan ja siirtää sen sähköiseen muotoon ja lähetämme sen sinulle.
Noora on eräs Ellinor-nimen muunnos ja merkitys on siten sama kuin alkuperäisen nimenkin. Molempiin nimikysymyksiin on vastattu useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Kirjoita arkiston hakusanakohtaan Noora ja etunimet, vastaavasti Sara ja etunimet, saat aiemmin annetut vastaukset
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Runo on todella Waltarin Helleyö vuodelta 1945. Se löytyy Mika Waltarin runokokoelmasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978(WSOY 1979). Kirja löytyy tänään hyllyssä esim. Pasilan, Töölön, Oulunkylän, Rikhardinkadun, Vallilan ja Pukinmäen kirjastoissa. Kirjan saatavuustoedot osoitteessa www.helmet.fi
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy lähinnä vähittäiskaupan markkinointiin liittyviä oppikirjoja: Kari Salonen: Kaupan markkinointi (1994), Palvelutoiminnot 2 (toim. Jukka Lahtinen et al., 1991) ja Vähittäiskaupan markkinointi (toim. Jukka Lahtinen et al., 1987).
Artikkeliviitetetokanta Aleksista tai artikkelinonlinetietokanta Artosta löytyy mm. seuraavia lehtiartikkeleita myymälämarkkinoinnista: Tapanainen, Mikko: Myymälämarkkinoinnin trendejä hakemassa (Kehittyvä kauppa, 2001:7, s. 32-35), Freese, Olli: Myymälämarkkinointi (Markkinointi & mainonta, 1995: 8 s. 10-11), Kortelahti, Harri: Myymälämainonnan esiinmarssi (Uudistuva vähittäiskauppa, 1994: 4-5 s. 46-49) ja Luhanto, Pertti: Myymälä - unohdettu media - myymälämainonta (…
Etelä-Karjalan linnoittamisesta I maailmansodan aikana löytyi seuraavia teoksia:
Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1914-1944, (1981);
Etelä-Karjalan kuriiri: kuvauksia Etelä-Karjalan sotilaallisista vaiheista, (2006);
Pertti Jurvanen, Patteritöiden 1916-1917 vaikutuksia eteläkarjalaisten elämään, teoksessa: Etelä-Karjalan vuosikirja 2004-2006, (2006);
I Maailmansodan maalinnoitteet Etelä-Karjalassa, (2005);
Arimon teos on saatavana Kouvolan kaupunginkirjstosta. Muut kuuluvat ainakin Lappeenrannan kaupunginkirjaston kokoelmiin, niitä on mahdollisesti muissakin Etelä-Karjalan alueen kirjastoissa. Niitä voimme pyytää kaukolainaksi.
Kuubalaisesta (populaari-)musiikista on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarjolla useampiakin suomenkielisiä teoksia. Sanna Kuusiston "Baila, baila: kuubalaisen tanssin käsikirja" sisältää Risto Vuorimiehen mainion osuuden kuubalaisesta tanssimusiikista. Pertti Luhtalan "Rumbakuninkaista salsatähtiin" käsittelee lisäksi kuubalaisen musiikin invaasiota Yhdysvaltoihin. Juhani Similän "Rommi, ruletti ja rumba" tarkastelee kohdettaan etnomusikologian näkökulmasta.
Lisäksi kannattaa mainita nuotti "Kuuban rytmi : joruba-musiikista uuteen trubaduurilauluun" ja "Kuuban rytmi" -kasetti ja esittelyvihkopakkaus. Englanninkielisista kirjoista mainittakoon Calvo: "Salsa!--Havana heat: Bronx beat" sekä Roberts: "Latin tinge".
Kuubalaista…
Parhaiten saat tietoa opiskelukäytännöistä siitä oppilaitoksesta, mihin olet menossa opiskelemaan. Oppilaitoksella varmaankin on nettisivut, joihin voit tutustua jo ennen lähtöä.
Yleisempää tietoa saat Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ulkomaille lähtevän opiskelijan oppaasta
http://www.turkuamk.fi/kv/opiskelijat/lahtijan_opas_LR.pdf
sekä Ruotsin konsulaatin ulkomaalaisille opiskelijoille laaditusta sivustosta, joka sisältää linkkejä muihin hyödyllisiin osoitteisiin.
http://www.swedenabroad.com/pages/general____28922.asp
Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina).
Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
Leena Turtiaisen kirjan Seksiä saluunaan, topless-ilmiö Suomessa (Haaga Instituutti. 1993) mukaan Suomen ensimmäinen topless-baari avattiin kesällä 1991 Oulussa. Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, voit tarkistaa sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla Plussa-tietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Hei!
Laulu On syksy niin ihmeellinen löytyy ainakin Jussi Rasinkankaan laulukirjasta 17 uutta lastenlaulua. Polarvox 1990.Laulun on sanoittanut Juhani Konola.
Arviot maailmassa puhuttavien kielten lukumäärästä vaihtelevat melkoisesti. Kielen määrittely on usein ongelmallista - esimerkiksi kielen ja murteen raja voi olla tulkinnanvarainen. Tavallisin arvio nykyään on 5000-6000 (Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, 2005). On arvioitu, että yli 80 prosentilla näistä kielistä on ainakin jonkinlainen kirjallinen ilmenemismuoto.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli 34 740 021 kirjaa. Tieteellisissä kirjastoissa (yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja muut erikoiskirjastot) oli vuonna 2009 17 642 608 painettua monografiaa (vuoden 2010 tilastoja ei tieteellisten kirjastojen osalta ole vielä saatavissa). Näiden lukujen perusteella Suomen…
