Tässä poimintoja HelMet-kirjaston luettelosta. Hakusanoina on käytetty johtajuus TAI johtaminen EI liike-elämä sekä johtajuus TAI johtaminen JA itsetuntemus EI liike-elämä Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat hakuoperaattoreita, jotka ovat käytettävissä HelMetin tarkennetussa haussa.
Esimies palkitsijana : aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse / Juhani Kauhanen. Kauppakamari, 2015.
Sytytä innovatiivinen ajattelu! / Jari Ranne. Yrityskirjat, 2015.
Kapasiteetti : johtajan menestystekijä / Antti Hagqvist, Mika, Nevalainen, Jari Puranen. Fitra, 2014
Hyvä paha pomo / Tony Dunderfelt. Kauppakamari, 2014. E-kirja.
Minä johtajana! : subjektiivisesta johtajuudesta / Christer Hermansson. Avain, 2012
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen. Talentum,…
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,…
Kuten mainitsit, Heidi on saksalainen lyhentymä Adelheidista ja se on ollut Suomen almanakassa v:sta 1973. Nimen yleistymistä ympäri maailmaa ovat edistäneet Johanna Spyrin Heidi-romaanit, joista ensimmäinen suomennettiin jo 1885. Toisena juurena voi olla vanha pohjoismainen nimi Heid (valo, valoisa, pilvetön), joka esiintyy jo Edda-runoissa.
Mika on lyhentymä Mikaelista ja se on ollut almanakassa v:sta 1973. Mikael on mm. Raamatussa mainittu arkkienkeli. Mikaelin nimi on suosittu kristillinen nimi, pyhimyksiä on yli 20. Mikael on ollut almanakassa v:sta 1705. Mikaelilla on lukuisia muunnoksia.
Lisätietoja molemmista nimista saat esim. kirjasta Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999), jota on käytetty tässä vastauksessa lähteenä.…
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,…
Sanakirjan mukaan patellavyö (latinaksi patella "malja") on kiristyvällä soljella kiinnitettävä kuminauharesorista valmistettu leveä vyö. Patellavyö kiristää naisen vartalon maljamaiseen muotoon keskeltä hoikaksi. Vyö oli muodissa 1950-luvulla ja uudelleen 1990-luvun lopulla.
Lähde: À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja / Vuokko Lindfors, Sirkka-Liisa Paimela (2004)
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Kun myöhässä oleva laina uusitaan niin myöhästymismaksu kertyy asiakasrekisteriin lainaajan kirjastokortille. Kyseinen myöhästymismaksu ei enää kasva.
Jos myöhässä olevan lainan uusii HelMet-aineistohaun kautta, niin myöhästymismaksut näkyvät omissa tiedoissa lainassa olevien niteiden ja varausten alapuolella esim. €1,30 maksamattomia maksuja.
(Ennen lainojen uusimista maksujen määrä näkyi lainassa olevien niteiden kohdalla näyttäen mitä joutuu maksamaan jos uusisi / palauttaisi lainan sillä hetkellä.)
Mikäli kirjastokortilla ei ole maksamattomia maksuja, ei HelMet-aineistohaun omissa tiedoissa näy "€0,00 maksamattomia maksuja" -kohtaa.
Kyllä.
Nimien järjestystä voi muuttaa virallisesti tekemällä ilmoituksen.
"Jos haluat muuttaa etunimeäsi, täytä nimenmuutoshakemus. Hakemuksen avulla voit myös muuttaa etunimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä."
Sivustolla on myös linkki nimenmuutos lomakkeeseen ja ohjeet sen täyttämisestä.
Digi- ja väestötietovirasto
Kirjastoalan ammateista ja koulutuksesta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset näet osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos (tai kirjoita Etsi arkistosta -hakuriville kirjastoala ja koulutus ja klikkaa hakunappulaa).
Kirjastoissa työskentelee hyvin eritasoisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa korkeakoulutuksen saaneista kirjastonhoitajista opistoasteen koulutuksen saaneisiin kirjastovirkailijoihin ja usein täysin ilman alan koulutusta oleviin kirjastoavustajiin. Koulutuksen lisäksi eroja löytyy myös työtehtävistä. Tehtävät vaihtelevat kirjastoittain mm. kirjaston koosta riippuen, mutta yleensä kirjastonhoitajat vastaavat mm. aineistonvalinnasta, luetteloinnista…
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Pitkän tiedonhaun jälkeen olemme päätyneet seuraavaan: mitä ilmeisimmin kyseessä on Spede Show'ssa vuonna 1971
esitetty sketsikappale ja sovitus kappaleesta Kesäillan valssi, jonka esittäjäksi on merkitty Okko Tani. Tämä taltiointi on julkaistu DVD-levynä. "Spede Show 1 - pääasia että on kivvaa 1965-1972" -DVD:tä ei valitettavasti löydy
Turun kaupunginkirjastosta, mutta esimerkiksi Helsingistä löytyy.
Lisätietoja DVD-levystä:
http://www.dvdkotelo.com/content/view/266/37/
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Löysin MaTaPuPu -lehdestä tällaisen tiedon: Suojeluskunnalla oli ollut noin 300 metrin pituinen ampumarata Victor Långin mailla Lindkullan takana nykyisen Kellaritien vaiheilla. (Tämän kukkulan nimistössä Ampujantie ja Paukkupolku lienevät muistoja niistä ajoista.)
Tässä vielä muutamia linkkejä aiheesta:
(Ylimmäinen on juuri mainitsemaní artikkeli, josta sijainti selviää)
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/SUOJELUS.HTM
http://www.hkr.hel.fi/viher/kuvat/malmisf.pdf
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/uyk/tied99/99-093.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19960729/kaup/960729ka03.ht…
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa…
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Jean Estoril - oikealta nimeltään Mabel Esther Allan - oli syntynyt
Cheshiressa Isossa-Britanniassa vuonna 1915. Hän kuoli vuonna 1998.
Hän julkaisi myös nimellä Priscilla Hagon ja Anne Pilgrim. Ensimmäinen
Jean Estorilin nimellä julkaistu kirja oli Ballet for Drina (1957).
Se ilmestyi suomeksi nimellä Annen balettihaave vuonna 1991. Kirjailijalta on suomennettu vain viisi ensimmäistä Drina/Anne -sarjan kirjaa; kaikkiaan niitä ilmestyi 10.
Finlex.fi sisältää ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
(Vastausta päivitetty 20.7.2023.)
Margit Rantamäki kaupunginkeskusarkistosta etsi vastausta kysymykseesi ja tämän verran tietoja hän on löytänyt tähän mennessä: "Rakennuksen osoite on tällä hetkellä Hovioikeudenpuistikko 19 tai Pitkäkatu 34. Rakennuslupaa sille on haettu vuosina 1912 – 1917. Rakennuksen nimi on ollut Oy Liiketalo Ab, rakennus myöskin Lassila Tikanoja nimellä. Sitten nämä kilpiasiat ja kadun nimet. Oli Venäjän vallan aika, jolloin kilvet olivat venäjäksi ja sitten Ruotsin vallan aika, jolloin nimikilvet kaduissa oli ruotsiksi. 24.4.1945 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimet muutettiin kaksikielisiksi, eli ruotsin ja suomen. Nyt minulla on vielä kesken asia joka koskee tekstin fontteja ja mistä aineesta kilvet on tehty, vanhemmat ovat varmaankin…
Kustantamon suomenkielisiltä sivuilta (https://www.lavakustannus.fi/) löytyy kieltämättä niukalti tietoja.
Ruotsinkielisiltä sivuilta (https://www.lavaforlag.se/) tietoa löytyy hieman enemmän. Lava-kustantamo on itsenäinen ja se on perustettu noin 10 vuotta sitten. Kustannusohjelman keskiössä ovat koskettavat tarinat, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta lukijajoukkoa.
Valtaosa kustannetuista kirjoista on ruotsalaisia, onhan itse kustantamokin ruotsalainen. Kustantamo julkaisee kirjoja useista eri genreistä. Julkaisuihin lukeutuu ainakin kevyttä kaunokirjallisuutta, dekkareita, muistelmia, tietokirjoja ja lastenkirjoja. Esimerkiksi Adlibris-verkkokaupan perusteella saa jonkinlaisen käsityksen kustantamon julkaisuista: https://www.…
