Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja…
Kirjassa Topi tulee kuudennelle luokalle ja häntä kiusataan erilaisuutensa vuoksi. Usein kirjan lukijat ovat päähenkilöä vähän nuorempia. Tätä voisi suositella viidennelle luokalle, mutta kyllä se käsittääkseni soveltuisi myös neljännelle tai kuudennelle luokalle lukutaidon tasosta riippuen.
Joanna Campbell, oikealta nimeltään Jo Ann Simon, on kotoisin USA:sta. Hän syntyi Norvalkin kaupungissa, joka sijaitsee Connecticutin osavaltiossa USA:n koillisosassa.
Kirjailijan englanninkieliset kotisivut ovat osoitteessa http://www.joannsimon.com/.
Tieliikennelain mukaan
"kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta".
Liikenneturvan sivuston mukaan:
"Alle 15-vuotiaan turvavyön tai -laitteen käytöstä on vastuussa samassa autossa matkustavan lapsen holhooja tai huoltaja. Muulloin auton kuljettaja vastaa tällaisten matkustajien turvavyön käytöstä."
Maallikkotulkinnan mukaan 15 vuotta täyttäneet, terveet matkustajat vastaavat itse turvavyön käytöstään. Laki määrää kuitenkin esim. ilmoittamaan turvavyön käyttövelvollisuudesta linja-autossa.
Tieliikennelaissa sanotaan:
"ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että…
Brittiläisen M. I. McAllisterin eli Margaret McAllisterin (1956-) Usvasaari-fantasiatrilogiaan on jo saatu jatkoa. Sarjan kolmas osa, Heir of Mistmantle, on ilmestynyt englanniksi tänä vuonna.
http://www.fantasticfiction.co.uk/m/m-i-mcallister/heir-of-mistmantle.h…
Suomeksi kirjasarjaa on julkaissut Tammi.
http://www.tammi.fi/
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa…
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta löytyy
seuraavat tutkimukset Minna Canthin Anna-Liisa -teoksesta:
-Maukonen, Riitta : "Ahjossa kulta karaistaan, taistelussa ihmishenki" ; nainen, uskonto ja yhteiskunta Minna Canthin Hannassa ja Anna-Liisassa. 1998
-Mäkinen, Kirsti : Ajattelen kynälläni, esseitä, kirjoituksia. 1998
-Pakkala, Seija : Julkinen ja yksityinen valta : naisen asema Minna Canthin näytelmissä Anna-Liisa ja Työmiehen vaimo. 2002
-Eskola, Raija : Leo Tolstoin Pimeyden valta ja Minna Canthin Anna-Liisa draamallisina ja eettisinä teoksina. 1989
-Päähenkilönä nainen, esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta. 1989
-Tolvanen, Ari : Rikosaihe Minna Canthin näytelmässä Anna-Liisa sekä kirjailijan muussa keskeisessä tuotannossa…
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/…
Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastossa on asiakkaiden käytettävissä RT-kortisto (Rakennustieto) CD-ROM-tiedostona. Sen ohjetiedostosta löytyy parvekerakennusta koskevia ohjeita. (RT 86 – 10563 : Parvekerakenteet : luku 4 : Puurakenteiset parvekkeet ja terassit.
Myös lehdessä Tee itse 2002 ; 6 ; 52-55 on artikkeli Parveke päätyyn, lisää oleskelutilaa, jossa on terassin päälle rakennettavan parvekkeen teko-ohjeet.
Kyseisestä artikkelista voi ottaa valokopiot käsikirjastossamme (0,20€ / A4). Monissa lähikirjastoissammekin on tuo lehti, ja ne lainaavat sitä asiakkaillemme kotiin.
Internetistä löysin tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.rakentaja.fi/
tuon sivun vasemmassa alalaidassa vapaasanahaku: parveke >
saa parvekerakentamista…
Tämä näytelmä, samoin kuin moni muukin, on julkaistu ainoastaan käsikirjoituksena, ei painettuna kirjana. Näytelmää ei löydy kirjastojen tai kirjakauppojen kautta. Sitä ei ole myöskään teattereille näytelmiä tarjoavan Näytelmäkulman kokoelmissa (http://www.dramacorner.fi/).
Innasen Soi sirkkain viulut Uhtuan kesäyössä -näytelmää on esitetty vuonna 2005 Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan SavOn Tervahöyryristeilyllä. Ehkä näytelmä löytyisi savolaisesta osakunnasta:
http://www.helsinki.fi/jarj/savo/Etusivu/index.shtml
Kaikki suomennetut löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta
http://finna.fi, joka on vapaasti verkosta käytettävissä. Haun tuloksia voi järjestää esim. vanhimmat ensin. Vanhin suomennos on vuodelta 1987 oleva Viettelys, jota voi Lapin kirjastoista saada Pellon kirjastosta. Uusin on tänä vuonna ilmestyvä suomennos Ylämaan laulu. Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi/ löytyy
kirjojen saatavuus eri kunnankirjastoista. - Pienellä kuljetusmaksulla useat näistä ovat saatavissa kotikirjastoosi, josta voit kysellä lisää kuljetusmahdollisuudesta.
Valitettavasti yhdysvaltalaisesta nuorisokirjailijasta Louis Sacharista ei näytä olevan saatavilla tietoja suomeksi. Onnimanni-lehdessä vuodelta 2002, numerossa 3, on analysoitu Paahde-romaania. Häneltä on julkaistu suomeksi myös kaksi muuta romaania, joista myös löytyy arvosteluja ja esittelyjä internetistä.
Englannin kielellä kirjailijasta kyllä löytyy tietoa sekä internetistä että kirjallisuudesta. Viralliset kotisivut sijaitsevat osoitteessa http://www.louissachar.com. Perustiedot löytyvät myös kirjasta: International Who´s who of Authors and Writers 2004.
Lähteistä käy ilmi, että Louis Sachar on syntynyt USA:ssa vuonna 1954, hän on opiskellut lakia ja toimii nykyisin vapaana kirjailijana. Hänen vaimonsa nimi on Carla ja hänellä on…
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Ei ministerien tehtävillä ole mitään virallista painavuusjärjestelmää, vaikka se toki lienee selvää, että pääministerin tehtävä on selvästi merkittävin. Nykyään valtiovarainministerin salkku katsotaan yleensä muista ministereistä painavimmaksi. Näin ajatteli jo Kalle Isokallio Iltalehden osoitteesta https://www.iltalehti.fi/kolumnistit/a/200704155987534 löytyvässä kolumnissa vuonna 2007. Perinteisesti ulkoministerin pestiä on pidetty seuraavaksi tärkeimpänä, joskin Isokallio on sitä mieltä, ettei se ulkopolitiikan painoarvon vähennettyä ole enää läheskään niin tärkeä kuin ennen. Silti nykyisessä Sipilän hallituksessa kolmanneksi suurimmalla puolueella on juuri ulkoministerin salkku.
Isokallio nostaa valtiovarainministerin tehtävän jälkeen…
Hissin takaseinälle asennettu peili tekee hissistä esteettömämmän. Sen avulla mm. pyörätuolin käyttäjät voivat poistua hissistä turvallisemmin, jos hissistä pääsee pois vain peruuttamalla. Yleisesti rakennuksiin liittyvän esteettömyyden huomioiminen mainitaan esimerkiksi rakennuslaissa (751/2023, 35 §) ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten ihmisten oikeuksista (9. artikla). Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017, 7 §) mainitaan mm. hissin vähimmäismitat, mutta ei hissin varusteluja. En löydä näistä mainintaa siitä, että peili olisi laissa velvoitettu hissin varuste. Euroopan tasolla on vahvistettu standardi EN 81-70, joka vaatii peilin pienimpiin…
