Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi…
Jiro-nimelle voi osoittaa kaksi selitystä. Se voi olla japanilainen nimi, joka yleensä annettiin perheen toiselle pojalle, koska nimi muodostuu osista jotka merkitsevät 'kaksi' ja 'poika' (http://www.behindthename.com/php/view.php?name=jiro). Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on muunnos tšekkiläisestä Jiřistä eli meikäläisestä Yrjöstä. Iivari/Ivar on skandinaavista perua, se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’ (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005). Tietoa nimien yleisyydestä löytyy Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
J.M. Barrien kirjassa Peter Pan (Helsinki: Art House, 2002), s. 84, kapteeni Koukku sanoo: "se krokotiili olisi jo syönyt minut, ellei olsi käynyt niin onnellisesti, että se nielaisi kellon, joka tikittää nyt sen sisällä. Minä siis kuulen kellon tikityksen ja pötkin pakoon ennen kuin peto pääsee minun kimppuuni."
Kyseinen laulu tunnetaan paremmin nimellä "Rahtari-Kalle". Alunperin kappale ilmestyi Kaukokiito Oy:n mainoksena vuonna 1979 ja silloin siitä käytettiin nimitystä "Tuli baariin mies lippahattuinen".
"Rahtari-Kalle" löytyy kokoelmista "20 suosikkia: Votkaturistit" ja "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990"
"Juha Vainion äänimainoksia..." on Ylen äänitetietokanta Fonon http://www.fono.fi tietojen mukaan Yleisradion äänilevystön omaa tuotantoa oleva cd-levy, eikä sitä ole kaupallisilla markkinoilla saatavissa. Se ei siis ole kirjastoista tai muualtakaan saatavissa.
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
Ann M. Martinin kirjasarjan pohjalta on tehty elokuva. Vuonna 1995 valmistuneen The Baby-Sitters' Club - lastenlikkojen klubi -komedian ohjasi Melanie Mayron. Elokuva löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista videokasettina:
http://www.helmet.fi/record=b1012393~S16*fin
Mainitsemastasi Ylen ohjelmasta ”Satukirjaston aarteet” löytyi joitakin tietoja, mutta ei mainintaa siitä, olivatko sadut käännetty varta vasten ohjelmaa varten vai löytyisivätkö ne suomennettuna myös jostakin / joistakin kokoelmista. Ylen:n Muistikuvaputkessa julkaissut Rouva Ruudun vastaukset löytyvät ohesta, mutta valitettavasti linkki, josta pitäisi näkyä kunkin yksittäisen jakson tiedot ei toimi.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Satujen tunnistamista vaikeuttaa se, että satujen nimet ovat englanniksi eikä alkuperäisestä nimestä ole tietoa; tosin monissa suomenkielisissä kokoelmissa ei mainita sadun alkuperäistä nimeä.…
Tilastokeskuksella on tietoja syntyneistä päiväkohtaisesti vasta vuodesta 1987 alkaen. Lisätietoja: http://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/syntyneet
Kuukausitason tieto on saatavilla syntyneiden tilastosta, jonka kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html. Tilastoihin pääset vasemman navigaatiovalikon kohdasta ”Taulukot” tai suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true.
Tiedot saat poimittua taulukosta 3. 003 -- Elävänä syntyneet kuukausittain 1900 - 2018.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.
Jos taulukossa on pudotusvalikko, voit valita siitä…
Suomen työaikalainsäädännön mukaan sunnuntaityöstä on maksettava enemmän (100% korotus eli kaksinkertainen palkka) kuin arkipäivien työstä, joten kirjaston pitäminen avoinna sunnuntaina tulee kirjastolle kalliimmaksi kuin arkiaukiolot. Sunnuntaityöhön ei myöskään voi velvoittaa ilman painavaa syytä, joten järjestely edellyttää vapaaehtoisten sunnuntaityön tekijöiden löytämistä.
Kysymys on siis pohjimmiltaan aina resursseista, vaikka myös käytännöllisiä ongelmia saattaa olla (joissakin kiinteistöissä on pyhäpäivisin hälytykset päällä jne). Sunnuntaiaukiolot tiedetään suosituiksi, mutta valitettavasti niiden järjestämiseen ei aina ole voimavaroja.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Lyhyitä määritelmiä tehtäville löytyy esim. Centrala Soldatregistret -sivuston sanastosta. Määritelmiä on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin Förvaltningshistorisk ordbok -sanastossa:
Mönsterskrivare – Wikipedia
mönsterskrivare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Kvartermästare – Wikipedia
kvartermästare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Auditör (militär) – Wikipedia
auditör - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Adjutant – Wikipedia
regementsadjutant - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Lähteitä ja lisätietoa karoliiniarmeijasta:
Glaeser, M. (2020). By defeating my enemies: Charles XII of Sweden and the Great Northern War, 1682-1721. Helion & Company Limited.…
Efia on Suomessa harvinainen etunimi, tosin esiintynyt 1800-luvulta lähtien tähän päivään (ks. esiintymistilasto https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp ). Suomalaiset nimikirjat eivät tunne tätä nimeä eikä sen alkuperää. Afrikkalaisena nimenä se on tunnettu alkuperältään ghanalaisena nimenä http://www.babynamesworld.com/browse_by_e_4.html ja merkityksenä on toisten lähteitten mukaan ’perjantaina syntynyt’ toisten mukaan ’tiistaina syntynyt’ http://babyfit.sparkpeople.com/baby-names-detail.asp?name=Efia
Suomen ensimmäisinä yleisradiolähetyksinä pidettyjen Arvi Hauvosen alkukesällä 1923 Kuljussa tekemien ensimmäisten kokeilujen kuuluvuudesta en löytänyt aivan täsmällisiä tietoja. "Lähettimessä oli tavallinen Philipsin 2,5 watin vastaanotinputki ZI ja virtalähteenä muutama kymmenen taskulampunparistoa." Hauvosen kokeitten kuuntelijoina oli "eräitä insinöörejä ja maistereita Tampereella", joten Hauvosen lähetykset ovat kuuluneet ainakin kymmenen kilometrin päähän. Myöhemmin kesällä Hauvosen lähetysasema siirrettiin Tampereelle ja lähetystehoa lisättiin pariinkin otteeseen. Kun putkitehoa oli korotettu 10 wattiin Hauvosen gramofoonilähetyksiä "saatettiin kuulla sangen hyvin kaikkialla kaupungissa". Marraskuussa aloitettiin…
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.
Kyseinen Etelä-Saimaa sanomalehti löytyy mikrofilmattuna pääkirjaston opintosalista. Siitä voi ottaa tulosteita 0,20 €/A4. Mikrofilmin lukulaitteelle voi varata ajan opintosalista, puh. (05) 616 2352. Samalla voi myös kertoa, tarvitseeko opastusta laitteen käyttöön. Kesällä (31.5.-30.8.09) pääkirjasto on avoinna ma-pe 10-18.
Tätä on kysytty tietysti ennenkin. Tässä on aiemmin annettu vastaus. Mielestäni ihan hyvä.
Minä olen käyttänyt apunani Reijo Laatikaisen kirjaa Pötyä pöydässä. Siinä keskitytään kumoamaan tieteellisesti perustelemattomia dieettejä ja terveysväittämiä, mutta myös annetaan opastusta terveelliseen ruokavalioon.
Olisiko kyseessä Heikki Laitisen säveltämä ja Jaakko Haavion sanoittama joululaulu, joka alkaa sanoin ”Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin katsomaan. Jumalan poika nukkuu seimessä oljillaan”.
Suomalaiselta sanoitukseltaan saman tyyppinen on myös alkuaan saksalainen kansansävelmä Wir hatten gebauet ein stattliches Haus, myöhemmin ruotsalainen joululaulu När juldagsmorgon glimmar. https://finna.fi
Sen alkuperäinen sanoitus lienee Abel Burchardtin vuodelta 1851. Suomessa laulu esiintyy nimillä ”Jouluaamu”, ”Kun jouluaamu koittaa” ja ”Kun joulu valkeneepi” (Kun joulu valkeneepi, mä riennän seimellen. Siel Jeesus lepäileepi, pääl olkivuotehen).
Anna-Mari Kaskinen on ainakin tehnyt suomenkieliset sanat 1995 (Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin…
