Tv-sarjaa Cannon näytettiin Suomessa televisio-ohjelmatietojen mukaan ainakin vuoden 1973 alusta vuoden 1976 toukokuulle.
Sarjan päätähti William Conrad teki myös vierailun Suomeen vuonna 1976.
Rockfordin paperit-sarjaa näytettiin Suomessa puolestaan televisio-ohjelmatietojen mukaan ainakin elokuusta 1976 vuoden 1977 loppuun.
Molemmat sanat voivat kyllä viitata lääkäriin, mutta doctor on käyttöalaltaan laajempi. Samalla tavalla kuin suomen sana tohtori se voi viitata myös akateemiseen arvoon. Toisaalta doctor voi viitata myös eläinlääkäriin (veterinarian), kun taas physician hoitaa nimenomaan ihmisiä eikä toisaalta harrasta kirurgiaa vaan hoitaa lääkkeillä.
Lisää sanojen merkityksistä löytyy esimerkiksi näistä käyttämistäni sanakirjoista:
https://en.wiktionary.org/wiki/doctor
https://en.wiktionary.org/wiki/physician
https://www.merriam-webster.com/dictionary/doctor
https://www.merriam-webster.com/dictionary/physician
Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Runo "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Emojänis …
Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään.
Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Tiedot Teksti-TV:n sivulle tulevat Sijoitustutkimuksesta. Sieltä kerrottiin näin: Lyhenteitä käytetään Sijoitustutkimuksen rahastopalvelussa, jossa rahastoille määritetään lyhenteet. Näitä lyhenteitä käytetään, jotta arvot mahtuvat esimerkiksi Teksti-TV:n formaattiin. Tämä on hyvin yleinen käytäntö, ja tarkoituksena on siis vain lisätä tiedon määrää mitä mahtuu yhdelle sivulle.
Lyhenteet pohjautuvat yleensä rahaston nimeen ja tunnisteilla voi esimerkiksi hakea rahastouutisia tai rahaston nimeä osoitteesta https://www.rahastoraportti.fi/
Toinen on nubbe, ystävä ustev, nalle guovza, rakas rahkis ja rasti ceahkastatm, mearka, ruos’sa tai ceahkis. Nalle ja rasti –sanat löytyivät vain yleisestä suomalais-saamelaisesta sanakirjasta, eivät inarinsaamelaisesta sanakirjasta. Lisäksi niistä puuttuu joitakin merkkejä kirjainten päältä.
Kirjastoissa on saamen kielen sanakirjoja, joista sanoja kannattaa etsiä, niin puuttuvat merkitkin löytyvät. Esimerkiksi näitä kannattaa käyttää:
- Inarinsaamen idiomisanakirja / Anna Idström ja Hans Morottaja
- Säämi-suoma sänikirje - Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
- Säämi - suoma - säämi : skovlasänikirje - Inarinsaame - suomi - inarinsaame : koulusanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
Löysin haulla "Koskisen 4. tuotantokausi kirjat" tiedon "Neljännessä tuotantokaudessa on viisi rikostarinaa, jotka perustuvat seuraaviin Seppo Jokisen kirjoihin:Koskinen ja taikashow.Vakaasti harkiten.Kuolevaksi julistettu.Rottasankari.Rahtari." Linkki Aamulehti 21.9.2023
Kaivelemaan jäänyt kirja on John Fowlesin Jumalten naamiot (The magus).
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti: "Nuori englantilainen Nicholas Urfe joutuu opettajaksi kauniille, syrjäiselle Kreikan saarelle, Phraxokselle. Siellä hän tutustuu rikkaaseen maailmanmieheen Maurice Conchisiin, jonka huvilassa tapahtuu outoja asioita: totuus ja illuusio sulautuvat toisiinsa, asukkaitakin huvilassa on monin verroin enemmän kuin saaren kreikkalaiset tietävätkään. Nicholas Urfe joutuu mukaan seikkailuun, kokeeseen, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä - tai sitä suurta tuntematonta joka määrää ihmisen käyttäytymistä; ihmisen elämää."
Kirja on Fredrik Vahlen Kissantassutanssi (kuvittanut Helme Heine). Kirja on ilmestynyt 1986 Otavan kustantamana, ja se on kovalehtinen ja pienikokoinen kirja.
Raili Malmbergistä runoilijana ei juuri löydy tietoa. Tässä osa artikkelista kaupunkilehti Uuusi-Raumasta 9.2.2008:
"Hän toimi pitkään Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Runoilijana häntä ei niinkään tunneta, mutta sen sijaan tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona Malmberg on tuttu."
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=24900
Joitakin haastatteluja lehdistä löytyy:
- Pommeja paossa
Kotiliesi- ja Koululainen-lehtien entinen päätoimittaja, opetusneuvos Raili Malmberg (ent. Vasara) muistelee 13-vuotiaana pitämänsä päiväkirjan avulla talvisotatalvea 1940. Hänen perheensä pakeni Helsingistä mökille Kirkkonummelle (Meidän mökki, 2009, nro 8, s. 40-419
- Hyvät tavat eivät ole varaeväs…
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella…
Ihmisen elinpäiville ei ole mitään tarkkaa rajaa. Yleisesti maailman vanhempana ihmisenä on mainittu ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997), joka eli 122 vuotta ja 164 vuorokautta. Mekaanisesti laskettuna siitä tulisi 44 694 päivää, mutta karkauspäivät lisäävät jonkin verran määrää. Luku on enemmänkin antamaan suuntaa, kuinka monta päivää vanhimmiksi eläneet ihmiset ovat olleet elossa.
On myös mahdollista, että vieläkin vanhempia ihmisiä on elänyt, mutta heistä ei ole luotettavia tietoja. Saattaa olla, että lääketieteen kehittyessä tulevaisuudessa ihmiset elävät vieläkin vanhemmiksi kuin Calment, joten hänen elinikänsä ei ole mikään ihmisen korkein mahdollinen elinikä.
Maailman vanhimmista ihmisistä löytyy tietoa Wikipedian…
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
Ensinnäkin on valitettavasti todettava, että Medeia-nimi ja media-sana eivät ole kielellisesti yhteydessä
toisiinsa: media on latinan sanan "medium"(=keskikohta, välittäjä, tiedonvälittäjä) monikkomuoto. Medeia taas oli kreikkalaisessa mytologiassa Kolkhiksen kuninkaan Aieteen tytär ja kuuluisa noita, joka taikakeinoillaan auttoi Iasonia ryöstämään kultaisen taljan ja pakenemaan. Medeian tarinastakaan ei ole helppo löytää tekijöitä, jotka yhdistäisivät sen media-käsitteeseen, ellei tällaiseksi koeta hänen rooliaan välittäjänä isänsä ja Iasonin välillä.
Tarkempaa tietoa Medeian tarinasta löytyy kaikista antiikin mytologian hakuteoksista ja yleisesityksistä, esim. HENRIKSON, Alf: Antiikin tarinoita; LINDSKOG, Claes: Kreikkalaisia…
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Vanhoista lehdistä saatava hinta riippuu siitä, kohtaako kysyntä tarjonnan eli löytyykö lehdille sopiva ostaja. Vanhoista lehdistä voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi historiaharrastajat tai henkilöt, joiden omainen täyttää tasavuosia ja jonka syntymäpäivänä ilmestynyt lehti halutaan antaa tälle lahjaksi. Vanhoja sanomalehtiä voi yrittää myydä nettikirpputoreilla kuten tori.fi tai huuto.net. Kovin isoja rahoja niistä ei todennäköisesti saa.
Sokeri-kikka liittyy kiertäjähermon eli vagushermon stimulointiin. Yksinkertaistetusti selitettynä stimuloitu vagushermo viestittää aivoille, että hikka on syytä lopettaa koska jotain tärkeämpää on meneillään. Häiritsevän hikan hoidossa on myös kokeiltu implantteja, jotka ärsyttävät sähköisesti kiertäjähermoa. Myös epileptisiä kohtauksia voidaan hoitaa kiertäjähermoa stimuloimalla.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikka
http://mentalfloss.com/article/29674/what-causes-hiccups-and-why-does-s…
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-45731
Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksiin voi tutustua arkistossamme. Siellä on kysymyksiä ja vastauksia palvelumme alkuajoista saakka eli vuodelta 1999. Tutkimalla niitä näyttää kyllä siltä, että meiltä on kysytty aika samantyyppisiä kysymyksiä ihan palvelun alkuajoista saakka. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastataankin vain tietopalvelukysymyksiin, meidän tehtävämme on opastaa tiedonhakijaa oikeiden lähteiden äärelle, joten palvelumme ei ole muuttunut Kysy.fi:n lakkauttamisen myötä juurikaan. Keskustelutyyppiset kysyjät on ohjattu keskustelupalstoille ja meidän palveluperiaatteemme on pidetty kirjastoammattilaisten työhön ja ammattitaitoon rajattuna. Lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toiminnasta löytyy infosta, https://www…
