Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule. Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi: http://spa.118100.se/blod/65143 http://spa.118100.se/full+length/238269 Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen: http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-…
Kysy Kirjastonhoitaja -palvelusta on kysytty aikaisemminkin Paavo nimen tarkoitusta. Tässä vastaus:
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Armas on vanhempien tunteita lastaan kohtaan ilmaiseva nimi ja Suomen almanakkassa nimi on ollut vuodesta 1908. (Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja)
Sidney Sheldonin suomennetut teokset löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteessa http://finna.fi .
Myös WSOY sivuilta löytyvät heidän kustantamansa suomennokset, http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1061 .
Todellista Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei ole ollut olemassa, sillä kyseessä on nimimerkki, jota käyttivät useat eri kirjailijat kirjoittaessaan Neiti Etsivä- ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Suomeksi on ilmestynyt yhteensä 105 Neiti Etsivä -kirjaa (englanniksi 175) ja 17 Dana-tytöt -kirjaa (englanniksi 34).
Lisätietoja löytyy suomeksi esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene) .
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
* Da Silva: Viimeinen haltia
- maailma on hukkumassa veteen ainaisen sateen vuoksi. Viimeisen haltian ja lohikäärmeen tapaaminen voi pelastaa maailman. Italialaista fantasiaa.
* Creech, Sharon: Rubiininotko
- orpokodissa kasvaneet 13-vuotiaat kaksoset saadaan vihdoin sijoitetuksi iäkkään pariskunnan luokse. Miten sopeutuminen puolin ja toisin onnistuu?
* Heikkinen, Karo: Sirpale
- 11-vuotias Emmi joutuu hankaluuksiin koulussa ja kotona muutettuaan uudelle paikkakunnalle.
* Hussey, Charmian: Salaisuuksien laakso
- lontoolainen orpopoika perii kartanon, jonka menneisyys on hyvin kiehtova
* Le Guin, Ursula: Näkemisen lahja
- mestarillisen fantasiakirjailijan uusin teos kertoo nuorukaisesta, joka ei hallitse eikä hyväksy sukuperintönä…
Derek Landyn Keplo Leutokalma -sarjan viisi ensimmäistä osaa julkaisseelta kustannusosakeyhtyiö Tammelta kerrottiin, että sarjaan ei valitettavasti ole tulossa suomeksi jatkoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Tammi
Venlasta on kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Kun Twix-suklaapatukka tuli markkinoille Isossa-Britanniassa vuonna 1967, sen alkuperäinen nimi oli Raider. Twix-nimi tuli ensimmäisen kerran käyttöön, kun tuote lanseerattiin Amerikan markkinoille 1979. Euroopassa patukka tunnettiin edelleen Raiderina, mutta vuosien 1991 ja 2000 välillä sen nimi muutettiin Twixiksi kaikkialla maailmassa. Suomessa muutos tehtiin viimeisten joukossa vuonna 2000.
https://www.snackhistory.com/twix
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000001000683.html
Raha on todennäköisesti Presidentti U.K. Kekkonen 75 vuotta -juhlaraha vuodelta 1975. Kuva kolikosta löytyy nettisivulta: http://www.palmu.st/rahat/kuvia/juhlarahat/1975-ukk_75v-back.jpg
Teoksen Suomen rahat 2005 mukaan kolikon arvo liikkuu sen kunnosta riippuen kahden ja kolmen euron välillä.
Minusta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase (1984) on realistinen 1980-luvun nuorisokuvaus, jonka kieli varsinkin on ansiokasta. - Netistä ei varmaankaan paljon löydä tietoa näinkin vanhoista romaaneista, kirjastossa on enemmän. Viitteitä arvosteluihin on Aleksi- ja Arto-tietokannoissa, joita voi käyttää kirjastossa ja esim. julkaisussa Kirjallisuusarvosteluja B (kaunokirjallisuus). Meillä on myös saksittu lehdistä arvosteluja, ja niitä voi lainata Opintosalista. Mielenkiintoisia arvosteluja on esim. Pekka Tarkan Helsingin sanomissa 4.3.1984 ilmestynyt Sieppari Limingan heinäpellossa ja Onnimanni 2/1993 -lehdessä ollut Helena Ruuskan Murkkuromaani, kontaktikirja vai ihan oikea romaani.
Hanojen erilainen asento johtunee siitä, että vesiputki tulee eri laitteisiin eri suunnasta. Nyrkkisääntö on, että hana on auki ollessaan putkenmyötäisessä asennossa, ja kiinni se on ollessaan putkenvastaisessa asennossa. Pyykkikoneeseen vesiputki tulee siis pystysuorassa ja tiskikoneeseen vaakasuorassa. Kaikki kierrettävät hanat menevät kiinni, kun niitä kääntää noin 90 astetta myötäpäivään ja aukeavat, kun niitä kääntää noin 90 astetta vastapäivään. Englanninkielisillä on asialle myös kätevä muistisääntö "righty tighty, lefty loosey". Hanan kiinni oleminen kannattaa siis varmistaa kääntämällä sitä eikä pelkästään katsomalla.
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha saa luokan 0.
10-penninen vuodelta 1897:
kuntoluokka 0 = 200 €
kuntoluokka 01 = 100 €
kuntoluokka 1+ = 10 €
kuntoluokka 1 = 2 €
kuntoluokka 1? = 1 €
Vuoden 1987 10-penninen useimmiten esiintyy kuntoluokassa 1 eli "raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä".
25-penninen vuodelta 1917:
kuntoluokka 0 = 1,50 €
kuntoluokka 01 = 0,50 €
muut kuntoluokat: vähäinen keräilyarvo
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005, julk. Suomen Numismaattinen Yhdistys
Maailman suurin laiva on rahtilaiva, nimeltään Jahre Viking (aiemmilta nimiltään Happy Giant = Iloinen jättiläinen ja Seawise Giant = Merijättiläinen). Se on 458,45 metriä pitkä, leveimmältä kohdaltaan 68,8 metriä leveä ja sen syväys (rungon alin kohta vedenpinnasta mitattuna) on 24,61 metriä.
Louis Sacharin elämkertatiedoista on "Kysy kirjastonhoitaja"-arkistossa seuraava vastaus:
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot…
Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Koulujen alun aikaistuminen johtuu varmaan päivittäisen ja viikottaisen työajan lyhentymisestä.
Ellinoora Sandellin juttu YLEn sivuilla kertoo koululaisten kesäloman muutoksista näin."Ennen koulua käytiin kuusi päivää viikossa. Silloin suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Viisipäiväinen työviikko tuli Suomessa yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla. Koska lauantait eivät olleet enää myöskään koulupäiviä, koulut alkoivat jo elokuun puolella." https://yle.fi/uutiset/3-9692125
Myös vuonna 2013 on pohdittu lukuvuoden alun aikaistumista. Valtioneuvoston sivuilta löytyy asiaan liittyvä historiakatsaus. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2013-2014
Wikipedia on koonnut…
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan…
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:…
Nimi Hemmi on puhuttelumuoto nimestä Hemminki. Hemminki-nimi on alkujaan muunnos joko pohjoismaisesta Hemmingistä, jonka merkitys on epäselvä tai nimestä Henning, joka puolestaan on saksalainen muoto nimistä Henrik ja Johannes.
Mertsiä käytetään itsenäisenä naisennimenä jonkin verran, lisäksi se on yksi Meerin puhuttelumuodoista. Miehennimenä Mertsi (tai Mertti) on peräisin tunnetun Genoveva-legendan herttuattaren pojan nimestä Smertsi.
Nimi Valdemar on alun perin tanskalainen muodostelma slaavilaisesta Vladimir-nimestä. Nimen alkuosa valde tarkoittaa ’valtaa’, loppuosa mir ’rauhaa’.
Allan on alun perin englantilainen (kelttiläinen) nimi, jonka merkitys on epäselvä. Nimi on ilmeisesti lähtöisin Bretagnesta, ranskassa siitä on olemassa…
