Voisi veikata ohjelman nimen tulevan Maurice Ravelin pianosarjasta "Miroirs". Sen neljäs osa on nimeltään "Alborada del gracioso", joka on suomennettu muotoon "Narrin aamulaulu".Lisää tietoa esimerkiksi tässä Wikipedian artikkelissa (englanniksi).
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) välillä on kuljetuspalvelu, joten aineistoa voi palauttaa maksutta mihin tahansa toimipisteeseen.
Eino Säisän bibliografiasta ei löydy mainintaa siitä, että hän olisi julkaissut 'Kukkivat roudan maat' -romaanisarjan tapahtumiin liittyvää karttaa (ks. esim. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/saisa_eino/). Romaanisarjan syntyhistoriaa kuvaavassa artikkelissaan Säisä tosin kertoo suunnitelleensa tarinaa varten "kartan maisemasta teineen ja taloineen" (Kirjastolehti 12/1974). Piirrosta ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu missään teoksessa, ei Säisän omissa eikä muidenkaan tekijöiden julkaisuissa. Useissa lähteissä (esim. Bibliophilos 2/2005 s. 17; Kantti kestää -lehti 26.1.1991) sen sijaan todetaan, että Säisän kuvaama Kurensalmi on todellisuudessa Kurenpolven asemaseutu…
Mikäli hyttynen saa imeä verta häiritsemättä, se saattaa kaksin-tai kolminkertaistaa oman painonsa. Mahdollistaakseen tämän hyttynen poistaa nestettä elimistöstään, minkä tarkkasilmäinen voi havaita pienen pisaran puristuessa ulos hyttysen takapäästä. Hyttyset eivät kakkaa, mutta syövät ja pissaavat yhtä aikaa.
Lisätietoa aiheesta löytyy http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vasta… ja Juhani Itämiehen kirjasta Pistämätön hyttyskirja (2007).
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa…
Gangesjoki on hyvin saastunut. Joka päivä satoja miljoonia litroja jätevettä valuu jokeen. Teollisuudesta (esimerkiksi nahkateollisuuden kemikaalit) aiheutuvat päästöt ovat myös huomattavat.
Hindulaisuudessa Ganges on pyhä joki, Ganga-jumalattaren ruumiillistuma, jossa miljoonat pyhiinvaeltajat kylpevät vuosittain. Hindulaisuuden mukaan tämän pyhän joen vesi puhdistaa ihmisen synnit. Valtava määrä ihmisiä myös polttohaudataan Gangesin rannalla, mikä kuormittaa jokea.
Intian ympäristöministeriön alaisen Central Pollution Control Board -elimen mukaan suolistoperäisiä bakteereja saisi vedessä olla 500 yksikköä 100 millilitrassa (500/100). Tämä arvo ylittyy moninkertaisesti useimmilla Gangesin mittauspisteillä. Esimerkiksi vuonna 2016…
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-…
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius-nimistä varhaiskristillistä marttyyripyhimystä. Ranskassa nimi on muodossa Émile, jota on tehnyt tunnetuksi erityisesti valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun samanniminen kasvatusopillinen teos (1762).
Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava…
Aleksandraa on kysytty aiemminkin, joten vastaus löytyy myös arkistostamme:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Kirkollinen perinne tuntee kuusi Aleksandra-marttyria 200- ja 300-luvuilta. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksandraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Olga on tiettävästi venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä…
Eivät varsinaisesti mitenkään. Åke Sandhallin ja Carl H. Lindrothin Hämähäkit sukulaisineen, WSOY 1981,kirjaa mukaillen: hämähäkkieläimet nauttivat ravintonsa vain nestemäisenä. Suussa ja ruoansulatuskanavassa entsyymit sulattavat saaliin kiinteät osat, josta liuos nielussa sijaitsevan pumppumekanismin avulla kulkeutuu kupuun. Kuvusta ja sen jatkona olevasta keskisuolesta haarautuu umpiputkia ja -suolia, joissa tapahtuu ravinnon imeytyminen suoniin ja kudoksiin. Keskisuolen jatkona on lyhyt peräsuoli josta ravinnoksi kelpaamaton nestemäinen aines poistuu peräaukon kautta.
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/…
Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas kertoo, että vuoden 1952 500-markan olympia-juhlarahaa on kolmea erilaista versiota. Tavallisin on v. 1952 painettu - Hinta 15-45 EUR. Arvo vaihtelee kunnon perusteella. Kolikosta on myös v. 1951 painos, joka on huomattavasti arvokkaampi (150-450 EUR), sekä virheellinen painos (25-125 EUR).
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/…
Abstrakti tai abstraktinen = käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva. Esimerkkejä abstraktista: TIETO, AJATUS, VIISAUS, MIELIKUVITUS
Konkreettinen tai konkreetti, on suomeksi aineellinen, esineellinen, materiaalinen, todellinen, todella tehty tai tehtäväksi päätetty, kouraantuntuva.
Esimerkkejä konkreetisesta: KIRJA, OMENA, POLKUPYÖRÄ
Nämän sivistyssanat olivat seuraavissa hakuteoksissa:
Sivistyssanakirja. Nykysuomen opas. Helsinki 20002
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Helsinki 2000
Tällaisia sanoja voit etsiä edellä olevien teosten lisäksi muistakin sivistyssanakirjoista tai esimerkiksi…
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain,…
Listauksen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen palautusluukuista saa nykyään Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi, kohdassa Haku, valitsemalla hakusanoiksi kohtaan Kunta Helsinki ja kohtaan palvelut palautusluukku.
Tällä hetkellä listasta löytyvät
Etelä-Haaga
Herttoniemi
Kalajärvi
Kauniainen
Koivukylä
Länsimäki
Munkkiniemi
Nöykkiö
Puistola
Pukinmäki
Roihuvuori
Sello
Soukka
Tapanila
Viikki
Vuosaari
(Päivitetty 20.8.2019)
