Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Henriikka on on Henrikin tai Heinrichin sisarnimi. Nimestä on monenlaisia suomalaisia muunnoksia kuten Henriina, Hinni, Hinriikka ja Hintriikka.
Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich
(haim= koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi, rich=mahtava).
Heinrich -nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia: englantilainen Henry ja Harry, ranskalainen Henri, tanskalainen Hendrik, saksalainen Heinz, italialainen Enrico ja Enzio, espanjalainen Enrique, unkarilainen Imre ja virolainen Indrek
Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80…
Koirat ovat tervetulleita Kallion kirjaston ensimmäiseen kerrokseen, mutta eivät ylempiin kerroksiin. Näin koiranomistajat voivat vaivattomasti hoitaa kirjastoasiansa, mutta myös koirille allergiset löytävät itselleen kirjastosta tilaa. Helmetin palveluvalikkoon emme ole valinneet kumpaakaan vaihtoehtoa, koska kumpikin vaihtoehto (koirat sallittu / koirat kielletty) voisi johtaa harhaan.
1. Luoti on vanha painomitta Ruotsissa ja Suomessa. 1 luoti (lod) = 1/32 naulaa elintarvikepainoa = 4 kvintiiniä = 13,3 g. 1 luoti apteekkipainona = 1/2 unssia = 14,84 g ja kultapainona 13,93 g. 2. Hopeaseoksen hopeapitoisuuden mitta, 1/16 osa seoksesta. Täysiluotiseksi sanotaan 12/16 eli 750/1000 puhdasta hopeaa sisältävää eli 14 luodin hopeaa. Lähde: Otavan iso tietosanakirja, Viides osa, 1983. Joidenkin lähteiden mukaan sillä on mitattu mm. mausteita. Turun yliopiston sivuilta löytyy varsin kattava vanhojen mittojen muuntaja, josta löytyy runsaasti vanhoja mittayksiköitä ja jolla voi muuttaa "historiallisia" mittayksiköitä nykymitoiksi. Muuntajalla kääntyvät muun muassa kappalemitat, painomitat, pituusmitat, pinta-alat ja tilavuudet.…
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Finlex.fi sisältää ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
(Vastausta päivitetty 20.7.2023.)
Kelluva kokoelma tarkoittaa käytännössä sitä, että kirja jää hyllyyn sille osastolle, jonne se palautetaan. Kirjoilla ei siis ole varsinaisia kotiosastoja, vaan kunkin osaston/toimipisteen paikalla oleva kokoelma ikään kuin muotoutuu käytön mukaan. (Omassa kirjastossamme eivät kellu kirjat, joiden hankinnasta on alle 2 vuotta, eikä lasten- ja nuortenosastojen kirjat, mutta muitakin tapoja toteuttaa kelluvaa kokoelmaa varmasti on.)
Löysin MaTaPuPu -lehdestä tällaisen tiedon: Suojeluskunnalla oli ollut noin 300 metrin pituinen ampumarata Victor Långin mailla Lindkullan takana nykyisen Kellaritien vaiheilla. (Tämän kukkulan nimistössä Ampujantie ja Paukkupolku lienevät muistoja niistä ajoista.)
Tässä vielä muutamia linkkejä aiheesta:
(Ylimmäinen on juuri mainitsemaní artikkeli, josta sijainti selviää)
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/SUOJELUS.HTM
http://www.hkr.hel.fi/viher/kuvat/malmisf.pdf
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/uyk/tied99/99-093.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19960729/kaup/960729ka03.ht…
Islannissa ei ole maailmankuuluja keksijöitä tai keksintöjä, mutta islantilaiset ovat muuntaneet toisten keksintöjä islantilaisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Islantilaista innovaatiota löytyy Innovaatiokeskuksen sivuilta:
https://www.nmi.is/en
Patenttitoimisto löytyy, joten varmaankin keksintöjä tehdään:
http://www.els.is/en
World intellectual property organization WIPOn sivulta löytyy Hague express database, jossa voi tehdä hakuja alueenkin mukaan muotoilun alalta, http://www.wipo.int/designdb/hague/en/# Teollista designia löytyy ainakin jonkin verran Islannista, muun muassa nelikulmainen hampurilaissämpylä ja tupakanannostelija.
Naiskeksijöistä löytyy artikkeli: https://www.ifia.com/departments/women-inventors/icelandic-women-invent……
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Ei ollut. Suomen Vapaakirkko hyväksyi naispappeuden marraskuussa 2002. Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6.3.1988.
Lähde: Rantala, Marjaana: Sukupuoli ja auktoriteetti: Suomen Vapaakirkon naispastorikysymys vuosina 1980-2003. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/168229
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa…
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla.…
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta…
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
”Sokerilla makeaksi” –laulun suomenkieliset sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 15 ja Disney laulukirjasta (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun alkuperäinen nimi on A spoonful of sugar, ja tämän suomennoksen on tehnyt Ulla Renko.
”Valvo vain” –laulun esitys tekstityksineen löytyy YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=G05QqwDxKwk. Laulun alkuperäinen nimi on Stay awake. Laulun esittää Marjorie, joka esittää sen myös Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisessä versiossa (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut).
”Elämäni mun” –laulun löysin vain Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisestä versiosta. Laulun alkuperäinen nimi on The perfect nanny. Suomeksi sen esittää Tom Pöysti (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut…
