Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Margit Rantamäki kaupunginkeskusarkistosta etsi vastausta kysymykseesi ja tämän verran tietoja hän on löytänyt tähän mennessä: "Rakennuksen osoite on tällä hetkellä Hovioikeudenpuistikko 19 tai Pitkäkatu 34. Rakennuslupaa sille on haettu vuosina 1912 – 1917. Rakennuksen nimi on ollut Oy Liiketalo Ab, rakennus myöskin Lassila Tikanoja nimellä. Sitten nämä kilpiasiat ja kadun nimet. Oli Venäjän vallan aika, jolloin kilvet olivat venäjäksi ja sitten Ruotsin vallan aika, jolloin nimikilvet kaduissa oli ruotsiksi. 24.4.1945 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimet muutettiin kaksikielisiksi, eli ruotsin ja suomen. Nyt minulla on vielä kesken asia joka koskee tekstin fontteja ja mistä aineesta kilvet on tehty, vanhemmat ovat varmaankin…
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80…
Neljän keikka -kirjoja on suomeksi ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä viisi kappaletta: 13. lyönti - seikkailu Itävallassa, Kielletyn oven takana - seikkailu Ruotsissa, Räjähtävää suklaata - seikkailu Sveitsissä, Aaveratsastaja - seikkailu Englannissa, Koulun kummitus - seikkailu Wienissä. Ainakaan näillä näkymin ei ole tiedossa jatkoa sarjaan.
Thomas Brezinasta ja hänen kirjoistaan on kysytty aiemminkin. Näitä aiempia vastauksia pääset lukemaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -hakukenttään Brezina Thomas ja klikkaa Hae-painiketta.
Thomas Brezinan saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta:
www.thomasbrezina.com
Näillä sivuilla on kattavasti…
Koirat ovat tervetulleita Kallion kirjaston ensimmäiseen kerrokseen, mutta eivät ylempiin kerroksiin. Näin koiranomistajat voivat vaivattomasti hoitaa kirjastoasiansa, mutta myös koirille allergiset löytävät itselleen kirjastosta tilaa. Helmetin palveluvalikkoon emme ole valinneet kumpaakaan vaihtoehtoa, koska kumpikin vaihtoehto (koirat sallittu / koirat kielletty) voisi johtaa harhaan.
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Ringa-nimi on taustaltaan tuntematon. Sen alkuperäksi on arveltu Ninianista toisinaan käytettyä muotoa Ringan, josta Ringa voisi olla naispuolinen muunnos. Toinen vaihtoehto voisi olla Regina, joka on latinalaisperäinen, sen merkitys on kuningatar. Saksassa Ringa on miehennimi. Sana ring merkitsee sormus. Ringa- ja Regina-nimistä löytyy tietoa myös Eeva Riihosen kirjasta Mikä lapselle nimeksi? sekä Reginasta lisäksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet ja em. Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Sir Winston Leonard Spencer Churchill (1974-1965) sai kirjallisuuden Nobel palkinnon vuonna niin elämänkerrallisen kuin myös historiallisen kerronnan mestarillisesta hallinnasta. Komitea mainitsi myös yhdeksi syyksi hänen loistavat puhujanlahjansa hänen puolustaessaan inhimillisiä arvoja. Historiallisen kerronnan hallinnalla viitataan lähinnä Churchillin kuusiosaiseen toisen maailmansodan historiaan nimeltä: The Second World War I-VI. Lisää tietoa löydät osoitteesta: http://www.nobel.se/literature/laureates/1953/
Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri
http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa…
Paikalla olevista estetiikan kirjoista ei nyt apua löytynyt. Netistä löytyi alla oleva englanninkielinen artikkeli, jossa puhutaan asymmetriasta estetiikan ja taiteen kannalta. Asymmetria tarkoittaa epäsymmetriaa myös estetiikassa. Symmetrian ja kauneuden välille laitetaan helposti yhtäläisyysmerkit, mutta toisaalta symmetria voidaan nähdä myös steriilinä ja jäykkänä kun taas kohtuullinen määrä asymmetriaa tarjoaa ennalta-arvaamattomampaa ja dynaamisempaa kauneutta. Kannattaa kuitenkin tutustua yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen kirjastoon, josta varmasti löytyy relevantteja teoksia ja apua määrittelyyn.
http://www.acadeuro.org/fileadmin/user_upload/publications/ER_Symmetry_…
http://www.helsinki.fi/taitu/estetiikka/esittely.htm
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta…
Turun kaupunginkirjastossa voi tulostaa omia tekstitiedostojaan kaikissa toimipisteissä. Tulostus on mahdollista pääkirjaston Uutistorilla, samoin lähikirjastojen työasemilla. A4-kokoiset mustavalkotulosteet maksavat 0,30€/sivu ja A4-kokoiset väritulosteet 0,50€/sivu.
Islannissa ei ole maailmankuuluja keksijöitä tai keksintöjä, mutta islantilaiset ovat muuntaneet toisten keksintöjä islantilaisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Islantilaista innovaatiota löytyy Innovaatiokeskuksen sivuilta:
https://www.nmi.is/en
Patenttitoimisto löytyy, joten varmaankin keksintöjä tehdään:
http://www.els.is/en
World intellectual property organization WIPOn sivulta löytyy Hague express database, jossa voi tehdä hakuja alueenkin mukaan muotoilun alalta, http://www.wipo.int/designdb/hague/en/# Teollista designia löytyy ainakin jonkin verran Islannista, muun muassa nelikulmainen hampurilaissämpylä ja tupakanannostelija.
Naiskeksijöistä löytyy artikkeli: https://www.ifia.com/departments/women-inventors/icelandic-women-invent……
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Ei ollut. Suomen Vapaakirkko hyväksyi naispappeuden marraskuussa 2002. Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6.3.1988.
Lähde: Rantala, Marjaana: Sukupuoli ja auktoriteetti: Suomen Vapaakirkon naispastorikysymys vuosina 1980-2003. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/168229
”Sokerilla makeaksi” –laulun suomenkieliset sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 15 ja Disney laulukirjasta (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun alkuperäinen nimi on A spoonful of sugar, ja tämän suomennoksen on tehnyt Ulla Renko.
”Valvo vain” –laulun esitys tekstityksineen löytyy YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=G05QqwDxKwk. Laulun alkuperäinen nimi on Stay awake. Laulun esittää Marjorie, joka esittää sen myös Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisessä versiossa (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut).
”Elämäni mun” –laulun löysin vain Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisestä versiosta. Laulun alkuperäinen nimi on The perfect nanny. Suomeksi sen esittää Tom Pöysti (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut…
Lauri Pohjanpään runo Palokärki alkaa säkeillä "Kuka metsissä illoin huutaa? / Kenen valitus kaukaa soi?". Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989).
Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta
Halme, Erkki: Parhaita kalanpyydyksiä: ohjeita niiden rakentajille. 1959
Kalamiehen tietokirja 3. 1990
Heikkilä, Pekka: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. 2000
Näihin voisi lisätä vielä Pekka Heikkilän kirjan Verkon pauloitus ja verkkokalastus, joka on vuodelta 1981 sekä vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen videon.
