Lapin yliopiston Taide- ja kulttuuriopintojen laitoksen (TaKu, http://www.ulapland.fi/?Deptid=17142 ) koulutusohjelmiin sisältyy keramiikan opintoja.
Ammattiopisto Lappian Tervolan yksikössä (http://www.edu.llai.fi/nettimetku/tervola/terv.htm ) voi suorittaa keramiikkaopintoja. Myös Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston (http://www.pio.fi/sivu/fi/pio/ ) artesaaniopintojen yhtenä osana opiskellaan keramiikkaa.
Keramiikkaa voi opiskella myös mm. seuraavissa oppilaitoksissa:
- Kuopion Muotoiluakatemia (http://www.designkuopio.fi/ )
- Taideteollinen korkeakoulu (http://www.taik.fi/osastot/muotoilu/muotoilun_osaston_koulutusohjelmat/… )
- Forssan ammatti-instituutti (http://www.fai.fi/portal/koulutusalat/kulttuuriala/kasi-_ja_taideteolli…
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Ringa-nimi on taustaltaan tuntematon. Sen alkuperäksi on arveltu Ninianista toisinaan käytettyä muotoa Ringan, josta Ringa voisi olla naispuolinen muunnos. Toinen vaihtoehto voisi olla Regina, joka on latinalaisperäinen, sen merkitys on kuningatar. Saksassa Ringa on miehennimi. Sana ring merkitsee sormus. Ringa- ja Regina-nimistä löytyy tietoa myös Eeva Riihosen kirjasta Mikä lapselle nimeksi? sekä Reginasta lisäksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet ja em. Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation…
Kyllä.
Nimien järjestystä voi muuttaa virallisesti tekemällä ilmoituksen.
"Jos haluat muuttaa etunimeäsi, täytä nimenmuutoshakemus. Hakemuksen avulla voit myös muuttaa etunimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä."
Sivustolla on myös linkki nimenmuutos lomakkeeseen ja ohjeet sen täyttämisestä.
Digi- ja väestötietovirasto
Neljän keikka -kirjoja on suomeksi ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä viisi kappaletta: 13. lyönti - seikkailu Itävallassa, Kielletyn oven takana - seikkailu Ruotsissa, Räjähtävää suklaata - seikkailu Sveitsissä, Aaveratsastaja - seikkailu Englannissa, Koulun kummitus - seikkailu Wienissä. Ainakaan näillä näkymin ei ole tiedossa jatkoa sarjaan.
Thomas Brezinasta ja hänen kirjoistaan on kysytty aiemminkin. Näitä aiempia vastauksia pääset lukemaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -hakukenttään Brezina Thomas ja klikkaa Hae-painiketta.
Thomas Brezinan saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta:
www.thomasbrezina.com
Näillä sivuilla on kattavasti…
New Scientist -lehden mukaan ihmisen 10 yleisintä loista ovat: hakamato, syyhypunkki, suolinkainen, halkiomato, heisimato, kihomato, rihmamato, giardia lamblia -siimaeläin, entamoeba histolytican,toxoplasma gondii.Lähde: http://www.huoltamo.com/?page=7220367&id=3579789, http://www.huoltamo.com/?page=7220367&id=9223616. Tietoa löytyy myös osoitteesta http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot ja http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Ihon_loistaudit. Suomessa esiintyviä loisia ovat mm. päätäi, kihomato, lutikka, syyhypunkki, satiainen ja vaatetäi. (Lähde: Päivi Ängeslevä: Loisten paluu, Suomen kuvalehti. 19/2008).Suolistoloisia esiintyy vähintään viidenneksellä maailman väestöstä, noin 5 %…
Kello löi jo viisi -sanoilla alkavan laulun nimi on Joulukirkkoon. Sen on säveltänyt R. Raala Immi Hellénin runoon. Runo Joulukirkkoon löytyy kokonaisuudessaan (kaikki 14 säkeistöä) esim. Immi Hellénin kirjasta Lasten runokirja (Valistus, 1930). Muistakin julkaisuista se voi löytyä, mutta yleensä kirjojen ja nuottien tiedoissa ei mainita, montako säkeistöä runossa tai laulussa on, joten julkaisu on nähtävä, ja tämä kirja oli ensimmäinen, josta löysin kaikki säkeistöt.
Laulun säveltäjästä R. Raalasta kertovassa kirjassa (Saraste, Maija: Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003) mainitaan, että Immi Hellénin runo Joulukirkkoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1898 Hellénin runokirjassa Lasten…
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58…
Kelluva kokoelma tarkoittaa käytännössä sitä, että kirja jää hyllyyn sille osastolle, jonne se palautetaan. Kirjoilla ei siis ole varsinaisia kotiosastoja, vaan kunkin osaston/toimipisteen paikalla oleva kokoelma ikään kuin muotoutuu käytön mukaan. (Omassa kirjastossamme eivät kellu kirjat, joiden hankinnasta on alle 2 vuotta, eikä lasten- ja nuortenosastojen kirjat, mutta muitakin tapoja toteuttaa kelluvaa kokoelmaa varmasti on.)
Nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja sanat tähän Toivo Kärjen säveltämään ja Tuula Valkaman sanoittamaan kappaleeseen löytyvät nuotista Kärki, Toivo: Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun nimi on nuotissa kirjoitettu näin: "Aigeian meren laulu".
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on langaton verkko käytettävissä pääkirjaston lisäksi Vaajakosken, Palokan, Kortepohjan ja Korpilahden lähikirjastoissa.
Tässä suora lainaus kirjaston kotisivulta:
Langattoman verkon käyttö vaatii tunnistautumisen. Käyttäjätunnukset saa kirjaston palvelupisteistä kirjastokorttia tai henkilöllisyystodistusta vastaan. Kirjaston WLAN-versio 802.11g, jonka suurin siirtonopeus on 54 Mbit/s.
http://www.jkl.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Mummin veli on isosetä ja mummin sisko on isotäti. Toisin sanoen isosetä on isän tai äidin setä. Isotäti on isän tai äidin täti.Kielitoimiston sanakirja:https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoset%C3%A4?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isot%C3%A4ti?searchMode=all
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta
Halme, Erkki: Parhaita kalanpyydyksiä: ohjeita niiden rakentajille. 1959
Kalamiehen tietokirja 3. 1990
Heikkilä, Pekka: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. 2000
Näihin voisi lisätä vielä Pekka Heikkilän kirjan Verkon pauloitus ja verkkokalastus, joka on vuodelta 1981 sekä vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen videon.
Sanakirjan mukaan patellavyö (latinaksi patella "malja") on kiristyvällä soljella kiinnitettävä kuminauharesorista valmistettu leveä vyö. Patellavyö kiristää naisen vartalon maljamaiseen muotoon keskeltä hoikaksi. Vyö oli muodissa 1950-luvulla ja uudelleen 1990-luvun lopulla.
Lähde: À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja / Vuokko Lindfors, Sirkka-Liisa Paimela (2004)
Tässä poimintoja HelMet-kirjaston luettelosta. Hakusanoina on käytetty johtajuus TAI johtaminen EI liike-elämä sekä johtajuus TAI johtaminen JA itsetuntemus EI liike-elämä Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat hakuoperaattoreita, jotka ovat käytettävissä HelMetin tarkennetussa haussa.
Esimies palkitsijana : aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse / Juhani Kauhanen. Kauppakamari, 2015.
Sytytä innovatiivinen ajattelu! / Jari Ranne. Yrityskirjat, 2015.
Kapasiteetti : johtajan menestystekijä / Antti Hagqvist, Mika, Nevalainen, Jari Puranen. Fitra, 2014
Hyvä paha pomo / Tony Dunderfelt. Kauppakamari, 2014. E-kirja.
Minä johtajana! : subjektiivisesta johtajuudesta / Christer Hermansson. Avain, 2012
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen. Talentum,…
