Evert Suonion säveltämän Inarinjärvi-laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
- Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua / Toimituskunta: Virpi Lehikoinen, Ari Nieminen, Pekka Sipila, Heikki Uusitalo
- Laulumatti : lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Inarijärvi : uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi / Seppo Nissilä
Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimuksessa (2009) on selvitetty, miten paljon aikaa on käytetty lukemiseen vapaa-aikana. Kirjojen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt, tosin viimeisen 10 vuoden aikana ei lukemisessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Lukeminen on edelleen yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista; 75 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut jonkin kirjan ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. 1990-luvun alussa 82 prosenttia oli lukenut jonkin kirjan.
Alle puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä lukee kirjoja vähintään kerran viikossa. 10–14-vuotiaat lukevat kirjoja useimmin; 63 prosenttia luki kirjoja vähintään kerran viikossa, neljännes päivittäin. Ylemmät toimihenkilöt ja…
Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi.
Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’.
Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin.
”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on…
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Juha Koposen ”Kuolinpesän osakkaan opas” (6. uudistettu painos; Verotieto Oy, 2003) toteaa, että testamentilla määräämistä rajoittaa lakiosa, jonka vainajan rintaperilliset testamentista riippumatta. Lakiosan suuruus on puolet perinnöstä. Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja niin edelleen suoraan alenevassa polvessa. Luonnollisesti lapset voivat olla aikaisemmista avioliitoista tai avioliiton ulkopuolella syntyneitä. rintaperillinen on mahdollista tehdä perinnöttömäksi, mutta se vaatii hyvin painavat perustelut.
Jos puolisolla ei ole…
Me suomalaiset olemme ehkä hieman liian kärkkäitä kiinnittämään huomiota Aku Ankan housuttomuuteen. Ulkomaillakin meille sen tähden naureskellaan ja kuvitellaan meidän jopa julistaneen Aku Ankan pannaan sen vuoksi, että tämä ei käytä housuja. [Finland banned Donald Duck for not wearing pants? (10news.com)]
Kysymys Akun uimahousuista tarjoaakin oikeastaan oivallisen näkökulman, jonka kautta korjata vinoutunutta katsantokantaamme Ankkalinnan ankkojen pukeutumiseen. Uimaan mennessään uima-asuun sonnustautuva Aku osoittaa, ettei asiassa ole niinkään kyse housuista – tai housuttomuudesta – kuin pukeutumiskoodeista ja niiden noudattamisesta. Ajatellaan, että uidessa on korrektia käyttää tarkoitukseen sopivaa asua. Aku toimii juuri…
Sari Hartosen kirja Sää ympäri vuoden (Kirjapaja 2008) tuntee termit sumu ja utu. Sumussa näkyvyys on alle yhden kilometrin ja ilman suhteellinen kosteus yli 90 prosenttia. Sumu on väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Udussa näkyvyys on 1-10 kilometriä ja ilman suhteellinen kosteus vähintään 70 prosenttia. Utu on väriltään vaaleanharmaata. Usvalle ei ole meteorologista määritelmää. Useimmiten sillä tarkoitetaan pintasumua tai utua.
Laskiaispulla on peräisin keskiajalta Saksasta 1600-luvulta paastonaikaan kuuluvana ruokana. Tuolloin pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla ja korinteilla. Mantelimassainen pulla tuli tutuksi Ruotsissa 1700-luvulla. Suomessa laskiaispullaan tutustuttiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja…
Isoisät olivat veljeksiä, heidän lapsensa ovat serkkuja, lasten lapset pikkuserkkuja ja lasten lasten lapset ovat kolmannen polven serkkuja. Toisin sanoen, 3. polven jälkeläiset ovat keskenään pikkuserkkuja.
Marika nimi on Unkarilainen muunnos nimestä Maria. Suomen almanakassa nimi on ollut alkuperäisen nimen rinnalla vuodesta 1973. Marikan rinnakkaisia muotoja ovat Mariikka, Marikka ja Marikki.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Kirjailija ja toimittaja Elina Karjalainen (1927 – 2006) ei ole muusikko ja lauluntekijä J. Karjalaisen äiti.
Elina Karjalaiselle ja hänen puolisolleen pianotaiteilija ja lakimies Pentti Karjalaiselle syntyi kolme lasta, Jussi (1950), Pertti (1954) ja Outi (1960).
J. Karjalainen (Jukka Tapio Karjalainen) syntyi vuonna 1957. Hänen lähisukulaisistaan on kysytty palvelussamme ennenkin, mutta tietoa ei juuri löydy. Muusikko halua pitää yksityiselämänsä piilossa julkisuudelta. Vanhasta vastauksesta käy kuitenkin ilmi, että J. Karjalaisen isän nimi on Erkki. Äidistä ei ole saatavana tarkempia tietoja.
http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7614
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=092f81dd-7de0-410…
Englanninkielisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew) mukaan Neiti Etsivän eli Paula Drew'n poikaystävä Ned Nickerson on esitelty seitsemännessä Nancy Drew -kirjassa (The clue in the diary), jota ei ole suomennettu lainkaan. Sen jälkeen Ned on ollut mukana lähes jokaisessa Neiti Etsivä -sarjan kirjassa.
Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Kaisa Rättyän kirjassa "Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja" sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Eetu Iston oli tuottelias taidemaalari, jonka teoksiin voit tutustua tarkemmin teoksessa Rönkkö, Pekka: Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). - Oulu : Pohjoinen, 1990. Edward (Eetu) Isto syntyi 28.11.1865 Alatornion Alavojakkalassa. Kylä kuuluu nykyisin Tonioon. Hän kuoli 14.10.1905.
Yksi litra vettä painaa kilon, joten 50 kilogrammaa vettä on 50 litraa.
Koska kilogramma on painomitta ja litra tilavuusmitta, niiden keskinäinen suhde riippuu mitattavan aineen tiheydestä. Litra tiheampää aihetta - vaikkapa lyijyä - painaa huomattavasti enemmän kuin litra esimerkiksi höyheniä.
Ks. esim. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497.
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä.…
Nimen alkuperäistä keksijää pitää tiedustella lakimuutosta valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hankkeen yhteyshenkilöt löytyvät ministeriön hankesivulta: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019
Nimivaihtoehtoja pohdittiin sote-maakunnan, hyvinvointimaakunnan ja hyvinvointialueen kesken. Esimerkiksi kotimaisten kielten keskus ei suositellut käytettäväksi näistä yhtäkään. Hyvinvointialue-nimi julkistettiin 13.10.2020.
Kotuksen uutinen hyvinvointialue-nimestä: www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2020/hyvinvointialue_ei_ole_selkea_ja_asiallinen_nimi.34862.news
Kyllä, semanttinen tarkoittaa merkitykseen liittyvää. Semanttinen merkitys tarkoittaa lausuman ilmaisemaa sisältöä sellaisenaan, mutta lisäksi lausumalla on pragmaattinen merkitys, joka syntyy asiayhteydestä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/semanttinen?searchMode=all
Etsuko Oishi 2003: Semantic meaning and four types of speech act. https://doi.org/10.1075/pbns.114.08ois
Sidney Sheldonin suomennetut teokset löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteessa http://finna.fi .
Myös WSOY sivuilta löytyvät heidän kustantamansa suomennokset, http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1061 .
Kyseessä on niin sanottu CAPTCHA. Siitä kerrotaan Termiharava-sivustolla näin:
Monilla verkkosivuilla käytetään CAPTCHA-menetelmää varmistamaan, että palvelun käyttäjä on ihminen, ja näin ehkäisemään roskapostia. CAPTCHA on akronyymi, joka tulee englanninkielisistä sanoista Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart (suom. täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoitus on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan).
CAPTCHA-menetelmän ideana on yleensä, että käyttäjälle näytetään tekstiä ja numeroita sisältävää epäselvää kuvaa ja pyydetään käyttäjää kirjoittamaan kuvassa näkyvä teksti läheiseen tekstikenttään. Normaalinäköinen ihminen suoriutuu kyseisestä testistä,…
Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.
Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:
"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään…
Suomessa Tea on luultavimmin etunimen Dorotea lopputavusta keksitty lyhennelmä. Tean ja Dorotean nimipäivää vietetään Suomessa 6.2. Ortodoksinen kalenteri yhdistää Tea-nimen toiseen kristillisperäiseen nimeen Teodote. Kolmas vaihtoehto on, että Tea olisi lyhennelmä Theresian sukuisista nimistä.
Kreikkalaisperäisen Dorotea-nimen merkitys on jumalan lahja. Teresa ja Theresia nimien alkuperäinen merkitys on hieman epäselvä, mahdollisesti ne ovat tarkoittaneet naista Theran saarelta.
Lähteet:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja
- Uusi suomalainen etunimikirja
