Oletettavasti susiruma viittaa susien selviytymismekanismiin. Jos susi jää ansaan, se puree itse oman raajansa poikki, jotta pääsee karkuun. Suomessa se on levinnyt käyttöön pariutumismorkkistarinoiden kautta. Kun herää sellaisen ihmisen vierestä, joka on humalassa näyttänyt hyvältä mutta aamulla enää ei, tilanne on kuvainnollisesti kuin sudella ansassa: mieluummin puree kätensä irti kuin jää sen ihmisen viereen, joka käden päällä nukkuu.
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/mistae-tulee-sanonta-susiruma-susi-kun-on-kaunis-elaein.2082153/
https://www.stara.fi/2012/09/23/muistatko-mita-susiruma-tarkoittaa/
Kyllä. HelMet-kirjastojen kirjan voi palauttaa eräpäivänä mihin aikaan tahansa palautusautomaattiin tai tiskille, kunhan kirjasto vain on vielä auki. Sen sijaan jos sen palauttaa eräpäivää seuraavana päivänä, kirjasta kertyy jo myöhästymismaksua 20 senttiä. Mikäli kirjasto on kiinni ja kirjoja palautetaan sen mahdollisesta palautusluukusta, niiden palautuspäiväksi katsotaan vasta seuraava aukiolopäivä. Näin ollen eräpäivänä palautusluukusta sulkemisajan jälkeen pudotetut kirjat ovat myöhässä.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Hannu on suomalainen muunnos Johanneksen saksalaisesta lyhentymästä Hannus.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hannu-nimen sai kaikkiaan 43525 ihmistä vuosina 1899-2012. Vuosina 1960-1979 Hannu-nimen sai kaikkiaan 11872 ihmistä. Tilastossa on mukana ensimmäisen etunimen lisäksi myös muut etunimet. tämän tarkempaa, vuosikohtaista nimitietoa ei voi hakea tietosuojasyistä.
Kirjalliset lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1991)
Verkkolähteet:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Astrid Lindgren julkaisi kirjansa Ronja rövardotter, eli Ronja ryövärintytär vuonna 1981 ja jo 12 vuotta myöhemmin Ronja-nimi oli niin suosittu Ruotsissa, että sai oman nimipäivän. Ronja-nimellä on Norlantilaista alkuperää. Astrid Lindgren otti kaksi tavua Juronjaure järvinimestä kun hän keksi Ronja-nimen.
Katso lisdää kirjasta Malmsten, Andres: Svenska namnboken, 1996
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Kauhun historiasta kirjallisuudessa löytyy artikkeli "Nopea viillos kauhuun" kirjasta Ulkomaisia kauhukirjailijoita / toim. Jukka Halme ja Juri Nummelin.
Artikkelin luonnosversio löytyy myös sivulta http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf
Aiheesta lisää kirjallisuutta:
Kauhua ja kirmailevia kummituksia : kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta / Niklas Bengtsson
Salonkien aaveet : varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa / Jukka Sarjala
Haamulinnan perillisiä : artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle
Lasten ja nuorten kauhukirjat / Reetta Saine
Kirja ei ole vielä saatavissa Helmet-kirjastoissa
Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhukirjallisuus
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Etsimme Suomen kansallisdiskografiasta Violasta, mutta sieltä nuotteja ei löytynyt. Violassa oli kyllä samanniminen kappale vuodelta 1932, josta oli tietona annettu vain alkusäkeet "Orvoksi tänne jäin". Kyseistä säettä ei ole Tynnilän laulussa eli kyseessä on eri laulu.
Tietojemme perusteella kappaleen nuotteja ja sanoja ei siis löydy Suomen kirjastoista.
Asevelvollisuuslain (10§) mukaan "asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
Vapautus voidaan myöntää kutsunnoissa tai koska vain kutsuntojen jälkeen. Käytännössä vapautuksen hakemiseen tarvitaan vapautusta puoltava lääkärinlausunto, joka toimitetaan kutsuntalautakunnalle.
Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 37.5 tilavuusprosenttia ovat vodkaa. Mutta miksi juuri tuo 0,7l pullo saisi eurokossu nimen, niin siihen ei löydy varmistusta.https://www.kossu.org/viina/Muita lempinimiä:juhlakossu 1.5 l (kossu 50 v)isokossu 1,0…
Säkeet ovat Lauri Pohjanpään runosta, joka alkaa näin:
"Mä metsään kuljin. Ah, raukaisi niin
suvipäivän paistava kilo!
Ja mä nurmelle nukahdin. Valtaansa
minut sai unen autuas ilo."
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se löytyy Pohjanpään teoksesta "Sininen hämärä" (WSOY 1933) ss. 50-51. Runo löytyy myös nimellä
Kalajuttu teoksesta "Lapsuuden kotiseutu. Otavan III lukemisto". (Otava 1955).
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:…
Kyllä meillä on vahva suositus maskin käytöstä.
Yritämme kaikin keinoin saada asiakkaat käyttämään kasvomaskia.
Palvelutorilla on niin paljon myös riskiryhmiin kuuluvia käyttäjiä, koska meillä on täällä terveyskeskus, Päihde- ja mielenterveystyön piste, HUS laboratorio, Hammaslääkäriasema ja neuvola. Lisäksi Palvelutorilla ovat auki myös Asiointipiste ja Kela. Kirjastokin osittain.
Kävijöitä on siis paljon kaiken ikäisiä espoolaisia. Yritämme suojata kaikki asiakkaame turhilta tartunnoilta. Siispä suosittelemme (jopa pienellä patistuksella) käsidesin ja maskin käyttöä.
Myös Ison omenan ostoskeskuksessa on maskisuositus kaikissa sisätiloissa.
Alla on lista Mark Twainin teoksista ilmestymisjärjestyksessä. Suomennoksen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi on mainittu sulkeissa teoksen perässä, mikäli se on suomennettu. Lisäksi Twainin tuotannosta on julkaistu suomeksi kokoelmia, joihin sisältyy yksittäisiä tarinoita listassa mainituista kertomuskokoelmista. Näitä ovat ainakin Mark Twainin parhaat (1963), Parhaat humoreskit (1971), Varastettu valkoinen elefantti ja muita tarinoita (1990) ja Kannibalisimia junanvaunussa ja muita tarinoita (2001).
(1867) The Celebrated Jumping Frog of Calaveras County (ei suomennettu)
(1868) General Washington's Negro Body-Servant (ei suomennettu)
(1868) My Late Senatorial Secretaryship (ei suomennettu)
(1869) The Innocents Abroad (Jenkkejä…
Laulu on nimeltään Afrikassa, kansansävelmä, sanat Juha Vainion. Se löytyy mm. nuottijulkaisusta Suuri lastenlaulukirja. Tarkista saatavuus www.helmet.fi .
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään, serkkujen lapset pikkuserkkuja keskenään. Pikkuserkuista käytetään myös nimitystä toiset serkut. Sen jälkeen tulevat kolmannet serkut, neljännet serkut jne.
Esimerkkinä tästä vaikkapa kahdestoista serkku: http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/suku-on-arkielamaa-paljon-l…
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
samoin Päivi Aalto http://koti.mbnet.fi/~nimue/images/sukulaissuhteet.gif
Kielikello-lehdessä on julkaistu Eeva Tuomisen artikkeli Orpanasta kusiiniin - serkun nimitykset Suomen murteissa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=265
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty…
Nuorisokulttuuri löi itsensä läpi lopullisesti 1960-luvulla, jolloin nuorisosta tuli länsimaissa muodinkin määrittäjä. 1960-luvun muodissa pyrittiin nuorekkuuteen ja epäsovinnaisuuteen. Kankaat olivat usein suurikuvioisia, graafiset kuviot ja kukkakuviot olivat naisten vaatteissa tavallisia. Tyypillisiä 1960-luvun muotivaatteita olivat mm. minihameet, A-linjaiset helmasta levenevät telttamekot ja takit sekä läpinäkyvät puserot. Toisaalta 1960-luku oli hippiaatteen vuosikymmen. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuvahelmaisiin mekkoihin, erilaisiin huiveihin ja liinoihin, batiikkivärjättyihin ja etnohenkisiin vaatteisiin.
1960-luvulla nuoriso tanssi lähinnä twistin (Let's twist again) ja rock & rollin (Beatles, Rolling Stones, Elvis)…
