Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Petri Tuunaisen elämäkerran mukaan Armi Aavikko kuoli keuhkokuumeeseen: "Armin kuolinsyy oli mysteeri omaisille siihen asti, kunnes ruumiinavauksen tehnyt patologi vahvisti, että Armilla oli ollut keuhkokuume. 'Ihminen voi kuolla keuhkokuumeeseen niin helposti', oli patologi todennut."
Lähde:
Petri Tuunainen, Armi Aavikko (1958-2002). Kirjastudio, 2005
Kappaleen sanoitus tulee venäläisrunoilija Anna Ahmatovan vuonna 1918 kirjoittamasta runosta Yöllä (Ночью).
Lyyra on antiikin Kreikan aikainen kielisoitin. Lyyralla on useita symbolisia merkityksiä, mutta runoilijan yhteydessä luontevalta tuntuisi sen merkitys runoilijoiden ja runouden symbolina. Lyyran koskettamisen voisi siis tulkita esimerkiksi runojen kirjoittamiseksi tai esittämiseksi.
Tarkempia tietoja Yöllä-runon syntyhistoriasta ei löytynyt, mutta on tiedossa, että Anna Ahmatova eli vuonna 1918 varsin vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta osa hänen runoistaan oli myös täysin mielikuvituksen tuotetta, joten yhteyttä todellisiin tapahtumiin ei välttämättä ole.
Lisätietoja Anna Ahmatovasta:
Ahmatova, Anna: Valitut runot (2008)…
NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko…
Vanhojen kysy.fi-palvelun vastausten perusteella ruispalat ja muut valmiiksi revityt tai siivutetut leipätuotteet valmistetaan leipomoteollisuudessa koneellisesti. Jäähtyneet ruisleipäpalat halkaisee esimerkiksi tällainen Ipekan repijälaite https://www.ipeka.com/single.php?prod=splitter2
Ipekan valikoimassa on useita erilaisia prosessileivonnan leivänleikkaamiseen tarkoitettuja laitteita https://www.ipeka.com/products.php?lang=fi
http://www.kysy.fi/kysymys/minua-askarruttanut-miten-revittyihin-leipii…
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-ja-missa-vaiheessa-vaasan-ruispalat-ha…
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/…
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
Hei,
Olemme yrittäneet löytää kysymiäsi tietoja, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ainakaan toukokuun Helsingin Sanomista ei löytynyt Kirstilän kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta. Olemme nyt lähettäneet kyselyn Kirstilän pitkäaikaiselle kustantajalle WSOY:lle olisiko heillä tietoa asiasta. Saimme kuitenkin ilmoituksen, että henkilöt joilta kysyimme asiaa, ovat nyt lomalla. Toivottavasti he palaavat asiaan myöhemmin.
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Suomalaisen poikakirjallisuuden isänä pidetään Alfred Emil Ingmania (1860-1917), ja hänen vuonna 1915 ilmestynyttä teostaan Rimpisuon usvapatsas. Varsinaisia suomalaisia poikakirjaklassikkoja ovat vuorostaan mm. Väinö Riikkilän (1906-1969) "Pertsa ja Kilu" -sarjan teokset.
Poikakirjoja kirjoitetaan toki edelleen, mutta aiemmin suosittujen erämaan valloitusten ja sotatarinoiden sijasta nyt seikkaillaan toisaalta kansainvälisesti ja tietoteknisesti, toisaalta mitä mielukuvituksellisimmissa fantasiamaailmoissa. Suomalaisista nykykirjailijoista poikia viehättävät suuresti Ilkka Remeksen, Kari Levolan ja Jukka Parkkisen nuortenkirjat. Toisaalta jo vuosisadan takaiset vauhdikkaat seikkailukertomukset ovat säilyttäneet arvoisen arvokkaan…
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://…
Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään.
Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Meteor Garden on kiinalainen tv-sarja, joka perustuu Yoko Kamion kirjoittamaan mangasarjaan Boys Over Flowers. Tuota mangasarjaa löytyy kymmenen osaaTampereen kirjaston alueelta englanniksi (ei ole suomennettu). Voit katsoa tästä linkistä.
Voit kysyä sitä kaukolainaksi Vaasan kaupunginkirjastosta tällä lomakkeella https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kysymällä kirjastosta.
Sitä voi myös ostaa Amazon-verkkokaupan kautta.
Netflixin vuoden 2018 50-osainen sarja Meteor Garden on v. 2001 ja 2002 ilmestyneen taiwanilaisen samannimisen tv-sarjan (kaksi kautta) uusi versio. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, saako Netflixin julkaisu jatkoa.
On myös olemassa korealainen tv-sarja Boys Over Flowers…
Kirjassa Uusi suomalainen nimikirja mainitaan nimestä Nousiainen mm näin:
" Nimeen sisältyy muinaissuomalainen miehennimi Nousia tai Nousija, joka on siirtynyt isännimen välityksellä. Sukunimenä Nousianen on yleinen etenkin savossa, karjalassa ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaalla."
Mauri Kunnaksesta löytyy paljon tietoa hänen omilta nettisivuiltaan, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.maurikunnas.net/ . Myös Otavan verkkosivuilla on tietoa Mauri Kunnaksesta: http://www.otava.fi/ . Kunnaksesta on kyselty myös aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelustamme, vanhoja kysymyksiä ja vastauksia voi hakea kohdasta Arkisto.
Kappaleen alkuperäinen nimi on "Non, je ne regrette rien". Sen on säveltänyt Charles Dumont ja alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Michel Vaucaire. Se on tullut tunnetuksi Edith Piafin esittämänä. Kappaleesta on tehty useita suomenkielisiä versioita nimillä "En kadu" ja "En kadu mitään". Irina Milanin esittämän suomenkielisen version "Join kaiken pois" sanoituksen on tehnyt laulaja itse. Sitä ei ole julkaistu nuottina, mutta sanat voi kuunnella esimerkiksi cd-levyltä Milan, Irina: Vaikka paljain jaloin (20 suosikkia, 1996, Fazer Records). Milanin esitys löytyy myös Spotifysta. Myös Kristiina Lanki on levyttänyt Irina Milanin sanoituksen. Kappale löytyy hänen cd-levyltään Chango (2008) ja myös Spotifysta.
Nimellä "En kadu…
Kaipaamaasi YLEISTIETOKIRJAA ei Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista
löydy. Seuraavissa kirjoissa fantasiakirjallisuus on enemmän tai vähemmän
esillä: Narnia ja ympäröivät maat - fantasia kirjallisuuden lajina;
Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit; Sivupolkuja - tutkimusretkiä
kirjallisuuden rajaseuduille; Nieminen, Tommi: Kohti lukijan genrejä-
johdatusta semioottiseen lajiteoriaan (kovin kirjallisuustieteellinen!
ainakin nimi, mutta voithan tuotakin vilkaista, fantasiakirjallisuudesta-
kin on puhe!)Turunen Ulla-Orvokki: Fantasiaa nuorille - valikoimaluettelo.
Tarkista kirjojen saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Fantasiakirjallisuudesta löytyy runsaasti lehtiartikkeleita. Tule
lähimpään kirjastoon tekemään…
