Hei,
Kyllä ihan kaikki työ mistä palkkaa maksetaan, sekä vapaaehtoistyöt ovat "oikeita töitä".
Sanomalla "ei ole ollut koskaan oikeissa töissä", saatetaan usein viitata työn fyysisyyteen tai muuhun raskaaseen työnkuvaan alistavaan sävyyn.
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
Lappeenranna maakuntakirjaston kokoelmista löytyy myös Sami Garamin Jörde-Juge eli Koomisii stoorei ja viileit kuvii Stadin skloddeille, joka on tosin runoteos. Satuikäisille sopinevat Raili Pursiaisen Savon lasten satukirja sekä Pirkko Haraisen Emmalla on mukavaa (ynnä muut Emma-sarjan kirjat). Heli Laaksonen on kirjoittanut hieman isommille sopivia lounaismurteisia runokirjoja: Pulu uis sekä Raparperisydän. Aini Rössi on kirjoittanut savolaisia kummitustarinoita (Heitänkö helekoo ja muita savolaisia kummitustarinoita), joissa dialogiosuudet ovat murteellisia. Sarjakuvaa ja Raamattua löytyy myös monilla eri murteilla kerrottuna.
Laulu on P.J. Hannikaisen säveltämä ja A. Pärnäsen sanoittama Lassin Tupa, joka alkaa sanoilla: "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu, äiti antoi luvan tehdä pienen tuvan". Laulu löytyy äänitteenä CD-levyltä: Ransu Karvakuono: Lapsuuden laulut. Nuottina se löytyy teoksesta Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös…
Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietojen mukaan elokuvassa "Ryysyrannan Jooseppi" Heimo Lepistö ja lapset laulavat laulua "Pupujussi se metsässä, nukkuu kuusen aila - -" (pitäisi olla: alla). Laulun sanat ovat Ilmari Kiannon, joka on myös kirjoittanut romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" (1924), johon elokuva perustuu. Laulun on säveltänyt Tauno Pylkkänen.
Ilmari Kiannon romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" 5. luvussa kerrotaan, miten Jooseppi "alkaa seljällään maaten kimakalla nuotilla vedellä lastenlorua: Pupu-Jussi se metsässä nukkuu kuusen alla...". Koko "loru" löytyy siis tästä romaanista, säkeistöjä on kolme.
En löytänyt laulua mistään nuotista enkä nyt pysty vertailemaan kirjan tekstiä elokuvassa esitettyyn lauluun.
Elokuvan "…
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://…
Nykyinen lainsäädäntö ei estä myrkkykäärmeiden maahantuontia tai hallussapitoa. Ainoat rajoitukset laissa liittyvät uhanalaisten eläimien kauppaan, tartuntatauteihin ja eläinsuojeluun. Käärmeiden tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä vaarallisistakaan lemmikeistä ei pidetä Suomessa minkäänlaista rekisteriä. Useimmat myrkkykäärmelajit lisääntyvät vankeudessa, ja poikasilla käydään myös Suomessa kauppaa. (Turun Sanomat, 5.9.2008)
Suomessa on järjestetty kaikki yleiset valtakunnalliset vaalit vuodesta 1907 lukien erikseen – yhtä kertaa lukuunottamatta: vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä toimitettiin myös Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Jos tarkasteltavaksi otetaan myös muut kuin valtakunnalliset vaalit, löytyy toinenkin poikkeus: Kainuun hallintokokeilun 2005–2012 yhteydessä alueen kahdeksassa kunnassa toimitettiin kokeilusta annetun lain mukaiset maakuntavaalit kunnallisvaalien yhteydessä 2004 ja 2008.Vaalien samanaikainen toimittaminen - Vaalit Kainuun maakuntavaalit 2004 ja 2008 - Vaalit Monella tapaa poikkeukselliset vaalit – "Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla" | Kuntalehti
Kira Poutasesta löytyy tietoja mm. seuraavissa teoksissa:
PALKITUT kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002
BTJ Kirjastopalvelu, 2003
FINNISH children's and youth books VIII
Suomen nuortenkirjaneuvosto, 2002
TULKINTOJA tytöistä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 on artikkeli, jonka on kirjoittanut Sari Näre. Artikkelin nimi on Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä
Kirjasammossa on tietoa kirjailijasta ja hänen töistään, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961058158
Omakustanteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin suurten kustantajien julkaisuihin. Kirjan tulisi olla yleisesti kiinnostava,esim. muistelmissa tulisi olla vaikka tämän alueen historiaa tms. Siitä tulisi löytyä uutta tietoa. Laatu on tietysti yksi kriteeri. Määrärahat ja hyllytila asettavat rajoituksensa: jokainen sentti hyllyssä maksaa.
Henry Theelin perheen alkuperäinen sukunimi oli Pettersson. Henryn äiti Fanny Pettersson vaihtoi oman ja alaikäisten lastensa sukunimen Theeliksi vuonna 1937, ks. Hufvudstadsbladet 20.6.1937. Theel-sukunimi tunnetaan ainakin Saksassa, ja siellä se lausutaan suunnilleen "Tiil".
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Mikael Agricolan hautaa ei ole löydetty. Hautapaikan epäillään olevan Viipurin vanha tuomiokirkko. Tiedot Agricolan kuolemasta ja hautaamisesta Viipuriin arkkipiispan läsnä ollessa perustuvat Paavali Juusteenin 1560-luvulla kokoamaan Suomen piispain kronikkaan. Vanhasta tuomiokirkosta ja Mikael Agricolasta voi lukea lisää Mikael Agricola -seuran sivuilta.
Painetuista säädöskokoelmista löytyvät vanhat lait sellaisina kuin ne on aikanaan säädetty. Painettuihin säädöskokoelmiin voi tutustua mm. Eduskunnan kirjastossa http://www.eduskunta.fi/kirjasto
Asevelvollisuuslaki vuodelta 1922 löytyy vuoden 1922 Suomen asetuskokoelmasta numerolla 270.
Hannu on suomalainen muunnos Johanneksen saksalaisesta lyhentymästä Hannus.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hannu-nimen sai kaikkiaan 43525 ihmistä vuosina 1899-2012. Vuosina 1960-1979 Hannu-nimen sai kaikkiaan 11872 ihmistä. Tilastossa on mukana ensimmäisen etunimen lisäksi myös muut etunimet. tämän tarkempaa, vuosikohtaista nimitietoa ei voi hakea tietosuojasyistä.
Kirjalliset lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1991)
Verkkolähteet:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi on tällä hetkellä 17 henkilöllä. Myös edesmenneiden ja entiset nimet huomioituna se on ollut kaikkiaan vain noin 30 henkilöllä sukunimenä.
Valitettavasti sukunimen käyttöönoton ajankohdan selvittäminen osoittautui hankalaksi. Mikäli oman suvun vaiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tutustua vaikkapa Arkistolaitoksen sivuihin http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille tai Suomen sukututkimusseuran toimintaan sivuilla http://www.genealogia.fi.
Isela on lyhenne nimistä Elisabet ja Isabella. Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet. Elisabet tarkoittaa
"Jumala on valani". Vuodesta 1900 Suomessa on annettu Isela
nimeksi 21 naiselle. Vuosina 2000-2006 Isela on annettu nimeksi 10 naiselle. Iselan nimipäivää voi viettää Elisabetin päivänä 19.11.
Olisiko lauluna tunnettu "Oli juhla ja juhannusilta"?
Jos on, sen on sanoittanut Erkki Kivijärvi (1882-1942). Teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955)sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Laulun sanat löytyvät varmaan helpoimmin joistakin laulukirjoista, esim.
Suuri toivelaulukirja 4. - Musiikki Fazer, useita painoksia
Laula kanssamme : ihanat ikivihreät : laulujen sanat. - Fazer-musiikki, 1989.
Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
