Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Lukuvuoden alkamis- ja päättymisajankohdan paikka kalenterissa juontaa juurensa koululaitoksemme alkuaikoihin. Kun koulujen vuotuista työaikaa kansakoululaitostamme muotoiltaessa suunniteltiin, katsottiin tarpeellisiksi pitkät lukuvuodet ilman pitkiä lomia, joiden aikana koulun maailma olisi vaarassa unohtua kasvateiltaan. Kesän ja koulutyön yhdistäminen osoittautui silloisessa maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme mahdottomaksi toteuttaa, sillä lapsia tarvittiin maataloustöissä. Syksyllä alkava ja keväällä päättyvä lukuvuosi oli näin meidän oloissamme ainoa mahdollinen vaihtoehto, joka mahdollisti pitkän, keskeytymättömän kouluvuoden.
Lähde:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia
Kyseessä on jokin ludelaji, todennäköisesti marja- tai kuparilude. Suomessa esiintyy noin 500 ludelajia. Suurin osa niistä käyttää ravintonaan kasveja, mutta osa on muita hyönteisiä syöviä petoja. Ihmisestä verta imevä, asuntoihin pesiytyvä laji on seinälude eli lutikka.
Lähteet:
Ötökkätieto: https://www.ötökkätieto.fi/cat?id=4
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lutikka
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan…
Romanttisessa jännitysviihteessä yhtyvät jännitysviihteen ja rakkausviihteen tuntomerkit. Jännitysviihteen selkeimpiä lajeja ovat rikos-, vakoilu- ja sotakirjallisuus sekä fantasia- ja tieteiskirjallisuus. Rakkausviihdettä taas ovat mm. ns. tosikertomukset, pornografiset kertomukset ja romanttiset kertomukset, jotka eivät ole kovinkaan realistisia.
Esimerkkeinä rakkausviihteestä lääkäri- ja sairaalaromaanit, herraskartanoromanssit ja pseudohistorialliset tarinat. Tietenkin jo perinteiset sadut sisältävät elementtejä molemmista (vrt. Grimmin sadut mm.)
Jännitysteema tuli mukaan rakkausromaaneihin lähinnä naisen aseman vapautumisen myötä. Uskonto ja muut korkean moralistiset arvot eivät enää riittäneet rakkausromaanin elementeiksi, joten…
Severiina/Severina on naispuolinen muoto Severi-nimestä. Sen pohjana on latinankielinen sana severus, jonka merkitys on 'vakaa', 'ankara'. Severiinalla ei ole ollut koskaan nimipäivää meikäläisissä kalentereissa, päin vastoin kuin Severillä (23.10.). Ranskalainen etunimihakemisto http://www.meilleursprenoms.com/Etymologie/Etymologie.php3?search=sever… antaa vastaavalle ranskalaiselle naisennimelle Séverine nimipäiväksi 27.11., mutta ei mainitse perustetta (luultavasti tänä päivänä on ollut jonkun pyhimyksen muistopäivä).
Etunimet /Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. laitos. - Hki, 2005.
http://www.behindthename.com/
Tietoa nimen yleisyydestä Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
"Vanhojen tavaroiden aarrekirja" -teos (2001) opastaa jonkin verran taiteen keräilyharrastukseen. Siinä on myös mukana Arabian leimat. Hyvä johdatus siihen, miten Helsinkiä on kuvattu kuvataiteessa on Helsingin kaupunginmuseon julkaisu "Rakas Helsinki", jossa kerrotaan myös teosten julkaisemista massapainotuotteiksi. Suomalaisia maisemia esittelevä litografia teos "Finland framstäldt i teckningar" -teos julkaistiin 1845-52, sen tekijöinä oli mm. Magnus von Wright.
Omakustanteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin suurten kustantajien julkaisuihin. Kirjan tulisi olla yleisesti kiinnostava,esim. muistelmissa tulisi olla vaikka tämän alueen historiaa tms. Siitä tulisi löytyä uutta tietoa. Laatu on tietysti yksi kriteeri. Määrärahat ja hyllytila asettavat rajoituksensa: jokainen sentti hyllyssä maksaa.
Keräilijän oppaan ”Suomen rahat arviohintoineen” vuodelta 2008 mukaan tämän juhlarahan hinta vaihtelee kunnosta riippuen 15 eurosta 45 euroon. Samana vuonna on ilmeisesti lyöty myös kolikko, jossa on virheellinen meisti eli ”risu” tammenlehväseppeleessä. Tällaisen kolikon arvo vaihtelee kunnosta riippuen 25 eurosta 125 euroon.
Suomen kolikot ja setelit (12. painos vuodelta 2013) hinnoittelee juhlarahan kunnosta riippuen 15 eurosta 25 euroon. "Risullisen" hintahaitari on puolestaan 60-200 euroa.
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Kansallisbibliografia Fennica ( http://fennica.csc.fi/ ) sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Sanasto.fi sivustolta löytyy vastaukset kysymyksiisi: Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta.…
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Puun koristeveistoa käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Kenttä, Olavi: Koristeveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Rung, Jennifer: Puunveistokirja. 1999. (luokka 65.1)
Isotaito 3. (sivut 129-135) 1978. (luokka 65.03)
Lahden kaupunginkirjaston Riimi-aineistotietokannasta voitte katsoa, mitä kirjoja kirjastossa on
luokassa 65.1 (puutyö). Kirjaston kotisivun osoite on http://www.lahti.fi/kirjasto.
Klikatkaa kohtaa AINEISTOTIETOKANTA, sen jälkeen PIKAHAKU. Pikahaku valikkoon voitte
valita kohdan LUOKKA ja kirjoittaa sen jälkeen palkille luokan numeron 65.1. Klikkaamalla
kohtaa HAE saatte näkyviin luokan 65.1 kirjat.
Meriliikenteessä käytettävä mittayksikkö on merimaili tai meripeninkulma (M, lyhenne mpk). 1 merimaili on yhtä kuin 1852 metriä.
Helsingin Navigaattorit -sivun http://www.navis.fi/sanasto.html sanasto määrittää meripeninkulman seuraavasti:
Pituuden mittayksikkö, maapallon isoympyrän kaariminuutti eli 1/21600. Metriset pituusyksiköt muunnetaan karkeasti meripeninkulmiksi jakamalla niiden lukuarvo [m] luvulla 1852 (185 m=0.1 mpk). Lyhenne mpk. Englanniksi nautical mile.
Hannu Mäkelän teoksessa Mestari kerrotaan Eino Leinon kuolinsyystä seuraavasti:
"Kuolinsyyksi määriteltiin pitkälle kehittynyt selkäydintauti sekä verisuonten kalkkeutuminen, minkä vuoksi verta oli päässyt tihkumaan aivoihin: se oli jo aiemmin saattanut Leinon vatsantoiminnat sekaisin. Kuolinsyyn määrittelivät sekä tohtori Wasastjerna että tohtori Lindén."
Pääsääntönä on, että kirjastokimpan kirjoja voi palauttaa toiseen kimpan kirjastoon. Voit myös palauttaa kaukolainan siihen kirjastoon, josta olet sen noutanut. Kirjastoilla ei yleensä ole sellaista palvelua, että he postittaisivat palauttamasi kirjan toiseen kirjastoon
Hannu on suomalainen muunnos Johanneksen saksalaisesta lyhentymästä Hannus.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hannu-nimen sai kaikkiaan 43525 ihmistä vuosina 1899-2012. Vuosina 1960-1979 Hannu-nimen sai kaikkiaan 11872 ihmistä. Tilastossa on mukana ensimmäisen etunimen lisäksi myös muut etunimet. tämän tarkempaa, vuosikohtaista nimitietoa ei voi hakea tietosuojasyistä.
Kirjalliset lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1991)
Verkkolähteet:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Joensuun kaupunginkirjastossa Stan Laurel & Oliver Hardy = Ohukainen ja Paksukainen -elokuvia näyttää olevan saatavilla vain videolla.
Löytyneet teokset (yhteensä 7 teosta)
- Ohukainen & Paksukainen 2000 VHS-video
- Muukalaiselegioonan monnit 2000 VHS-video
- Kaksi mustalaista 1997 VHS-video
- Lattapäät laineilla 1997 VHS-video
- Kaksi kulkuria 1997 VHS-video
- Merimiehiä ja maakrapuja 1996 VHS-video
- Leffakärpänen 1994 VHS-video
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/haku/index.htx
Sama tulos tulee pääkaupungin seudun yleisten kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi. eli elokuvia on saatavilla videolla.
Filmifriikki-nettikaupassa näytti olevan saatavilla 5 DVD:tä.
www.filmifriikki.fi
- Laurel & Hardy: Flying…
