Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Kysyimme Fennopress Oy Ab - a Bulls Companysta, joka julkaisee Suomessa Lätsä-sarjakuvaa. He sanoivat, että tällä hetkellä Lätsä ilmestyy ainoastaan Turun sanomien sunnuntainumerossa.
Kaari Utrion esikoisteos Kirstin on julkaistu alunperin 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirjan kertomus sijoittuu 1500-luvulle.
Lisätietoja kirjailija Kaari Utriosta ja hänen tuotannostaan saa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kaari Utrion kotisivu http://www.amanita.fi/
Sanojen aika kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös näistä kirjoista voisi olla apua:
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
ISBN 951-31-1770-7 (sid.)
(s.212-214)
Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala)
Helsingissä : Otava, 2004
ISBN 951-1-19094-6 (sid.)
(s. 293-294)
Romaanin sisältö selviää tietysti parhaiten lukemalla, saatavuustiedot näkyvät HelMet-…
Uuni Kailaan runo ”Rajalla” (alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”) on julkaistu hänen runokokoelmassaan ”Uni ja kuolema” (WSOY, 1931). Kokoelma on saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.pgeu.net/dirs/pge/pge05/100006/e100006.txt, koska Kailaan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ja teos on siten tekijänoikeuksien rajoituksista vapaa.
Pekka Kejosen runo ”Metsän ja kaupungin raja” löytyy kokoelmasta ”Suruttoman saattohoito” (WSOY, 2005).
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-…
Väestötiedot vaihtelevan jonkin verran lähteiden mukaan. World atlas (http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/contnent.htm) antaa Afrikan väkiluvuksi 877 500 000 ja The World Almanac and Book of Facts 2007 kertoo väkiluvuksi 915 722 298. YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2005 olisi ollut 847 114 000 (lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaup…). Kaikki luvut ovat arvioita, sillä Afrikan väestönkasvu on melko nopeaa, eikä luotettavia väestölaskentatietoja ole saatavilla.
Tilastokeskuksen mukaan HIV-positiivisia oli vuonna 2005 n. 23 876 000 (http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/24_terveys_ja_ravinto.xls), eli samaan tilastoon verrattaessa koko mantereen väestöstä n. 2,8 % olisi HIV-…
Hei,
Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen
tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795
tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan
nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut
latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta
http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka…
Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä.
Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta:
http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic…
Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii
Terveisin
Raimo Pekkanen
Viikin tiedekirjaston…
Jouluevankeliumi kuuluu Suomessa kristillisen kirkon joulunajan perinteisiin. Osa uskonnottomista ei vietä juhlaa ollenkaan, osa juhlii joulunaikaa sydäntalven juhlana, osa ei juurikaan kiinnitä huomiota joulun historiaan tai kristilliseen perinteeseen vaan pitää joulua rauhoittumisen ja yhdessäolon juhlana.
Suomen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1923, mutta evankelis-luterilaisen kirkon asema vahvana valtionkirkkona on vaikuttanut siihen, etteivät Suomen uskonnottomat ole järjestäytyneet kovin kattavasti. Näin ollen myös uskonnottomien yhteisten juhlaperinteiden muodostuminen on yksilöiden itsensä ja toisaalta muutaman etujärjestön kuten Pro-Seremoniat Oy:n varassa. Yksikään järjestö ei kuitenkaan ohjeista jäseniään tai kannattajiaan,…
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen…
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija, dramaturgi, käsikirjoittaja ja kirjastonhoitaja. Hän on syntynyt 2.7.1950 Göteborgissa.
Thor on saanut useita palkintoja teoksistaan.
1997 August-palkinto kirjasta Sanning eller konsekvens (Totuus vai tehtävä, Tammi 2000)
2000 Astrid Lindgren- palkinto
1999 Nils Holgersson- palkinto.
Hänen tuotannostaan on ilmestynyt suomeksi:
Totuus vai tehtävä, 2000
Saari meren keskellä 2001
Lumpeenkukkalampi 2002
Meren syvyyksissä 2004
Enemmän tietoa kirjailijasta saat esim. nettiosoitteesta:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Isabel on muunnelma Isabellasta.
Isabellan nimipäivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa 11.helmikuuta. Isabella on muunnos Elisabetistä.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isabella
Merja Jalosta kerrotaan kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Netissä kannattaa vilkaista Kirjasampo -tietokantaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2010 Turussa oli suomenkielisiä asukkaita 154 505 eli 87,1 %. Ruotsinkielisiä oli 9 374 eli 5,3 % ja muun kielisiä 13 447 eli 7,6 %.
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja mainitsee suurimmat 11 väestöryhmää kansalaisuuden mukaan. Suurimmat Turussa asuvat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Tarkempia tietoja Turussa asuvista ulkomaalaisista on saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta tietopalvelusta, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa. Tilaston mukaan eri kansallisuuksia asuu Turussa noin 150, tosin kaikkien ihmisten kansallisuudesta ei ole tietoa.
Lisätietoja:
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja
http://turku.fi/Public/default.aspx?…
Aborttia ja etiikkaa käsitteleviä videoita löytyy yleisistä kirjastoista muutama. Kysy saisiko lähikirjastostasi joko suoraan taikka kaukolainaksi joitakin seuraavista:
*Abortti (ohj. Frances B.N. Ommanney, julkaisija Suomen kunnallispalvelu, 199?) - aiheena abortti, vammaisuus, etiikka, uskonnot
*Valintoja (ohj, Irma Silvennoinen, julkaisija Opetushallitus, 1994) - abortista kertova dramatisoitu dokumentti, jossa aineistona käytetty abortin kokeneiden naisten kirjeitä.
*Abortti (tuotanto Central TV, julk. Suomen kunnallispalvelu, 1997) vammaisuus abortti etiikka
En pysty videoita näkemättä arvioimaan sopivatko ne 9-luokkalaisille, mutta jo julkaisija kertoo sen että liikutaan asia- ei sensaatiotasolla.
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Seuraavalla nettisivustolla on tietoa kysymistäsi aiheista:
Klikkaa oikeanpuoleista "opistotaso". Kohta I Varhaisesta musiikista ja kohta II moniäänisyyden synty- Ars nova on myöhäisen keskiajan musiikkia 1300-luvulta:
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Myöskin seuraavista kirjoista löydät tietoa kuvien kera: Musiikkikirja ISBN 9519357025 ja Nordström: Kaikki musiikista ISBN 9510211893. Kysy kirjoja lähikirjastostasi.
Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan…
