Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja…
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään…
Sergeanne Golonin Angelika –sarjan 12. ja viimeinen osa Angelikan voitto on ilmeistynyt Tammen kustantamana vuonna 1986. Kirjakauppojen Finnbooks –tietokannan mukaan sarjasta on tällä hetkellä saatavana vain ensimmäistä ja toista osaa, joista on otettu uudet painokset 2003. Etsin kustantajan sivuilta mainintaa, josko sarjan muistakin osista olisi suunnitelmissa ottaa uusia painoksia, mutta sellaista en löytänyt. Kysyntä saattaisi ehkä vauhdittaa tällaisiä suunnitelmia.
Myöskään haku Antikka.net:istä (http://www.antikka.net/) ei valitettavasti tuottanut tulosta, eli näyttää siltä, että etsimääsi kirjaa on tällä hetkellä hyvin vaikea saada ostetuksi mistään. Antikka.netissä on kuitenkin palvelu, jota sinun ehkä kannattaisi kokeilla. Heillä…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
Tämä lisäys on peräisin laulun ”Jingle bells” ruotsalaisesta versiosta ”Bjällerklang”, jonka ovat sanoittaneet Eric Sandström ja Gösta Westerberg. He ilmeisesti vastaavat myös lisäyksestä melodiaan. Ruotsiksi ”On ryijyn alla lämmin” -kohdassa lauletaan: ”Vi sitter under fällen”. Ruotsinkielisen version on levyttänyt Harry Kullenborg vuonna 1947. Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Kullervo eli Tapio Lahtinen. Fazerin Musiikkikaupan julkaisema erillisnuotti perustuu ruotsalaiseen versioon tai mukaelmaan (FM2995, ”Copyright 1947 by SOUTHERN MUSIC A/B, Kungsgatan 74, Stockholm”). Mielenkiintoista on, että tässä erillisnuotissa ei mainita ollenkaan laulun alkuperäistä säveltäjää ja sanoittajaa, joka on James Pierpont (tai James S. Pierpont…
Laserosoitin saattaa hyvinkin tuottaa ääntä, jonka taajuus on sellainen, että vain eläin pystyy kuulemaan sen. Äänen lähde ei tosin ole silloin itse laser, vaan osoittimeen kuuluva sähköinen virta-ajuri. Ääni ei liioin liity osoittimen toimintaan, vaan syntyy sivutuotteena, ja jotkut osoittimet voivat olla täysin äänettömiäkin.
Tahattomia ääniä voivat tuottaa monet muutkin sähkölaitteet, esimerkiksi jotkut kuvaputkitelevisiot. Niiden tuottama ääni on yleensä sen verran korkea (16 kHz), että lapset ja eläimet kuulevat sen, mutta aikuiset välttämättä eivät, sillä kyky aistia korkeita ääniä heikkenee iän myötä.
Kissan kuuloalue ulottuu kaksi oktaavia korkeammalle kuin ihmisen, ja se kykeneekin kuulemaan esimerkiksi lepakoiden ultraääni-…
Kyseessä saattaisivat olla Gustav Sandgrenin kirjoittamat Janne-kissan seikkailut Janne-kissa, Janne-kissa maailmalla ja Janne-kissan joulu (Gummerus, 1967). Ensinmainittu ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 nimellä Viisaat viiksiniekat : Jaum-kissan ja hänen hauskan toverinsa seikkailuja.
"Kulkukissa Manne on nähnyt maailmaa. Hän sattuu tulemaan Janne-kissan taloon ja kertoo ihmeellisistä seikkailuistaan, auttaa Villikoiran nappaamisessa ja huiputtaa sekä kettua että vanhaa viisasta Karoliina-rottaa." (Janne-kissa)
"Janne-kissa, vanha Karoliina-rotta ja kulkukissa Manne lähtevät maailmalle. He tapaavat pahansisuisen koiran, innokkaan poliisin ja vaarallisen ilveksen, ja ellei Manne olisi ollut niin nokkela..." (Janne-kissa…
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjan ilmestymisjärjestys kevääseen 2006 mennessä:
1. Koiranelämää, 2. Myrskytuuli vaarassa, 3. Kamppailu vapaudesta, 4. Väärinkäsityksiä, 5. Varokaa pyydyksiä, 6. Kieroa peliä!, 7. Katalaa kemiaa, 8. Hyytävä seikkailu, 9. Sikamainen juttu, 10. Vaarallinen kevät, 11. Täpäriä tilanteita, 12. Pikkuiset pulassa, 13. Yhtä apinasirkusta, 14. Petolliset ystävät, 15. Valaita ja valheita, 16. Salaperäinen ihailija, 17. Outoja sattumia, 18. Uusi ihastus. Lisäksi sarjaan on tänä vuonna tulossa kaksi osaa lisää: Susimetsän salaisuus ja Heikomman puolella.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Myös aiempia aiheeseen liittyviä…
Suosittelen sinulle tutustumista ainakin Paavo O. Ekon kirjaan "Puumerkit ja riimut menneisyyden avaimina". Sitä on Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla pari kappaletta hyllyssä (luokka 00.109). Symboleista on enemmänkin teoksia, mutta ne eivät liity pelkästään Suomeen.
Kuvasymboleja esimerkiksi muinaissuomalaisista kalliopiirroksista on useassa Pekka Kivikkään kirjassa, mm. "Kalliokuvat kertovat". Se löytyy hyllystä 92.1.
Ei voi.Suomen äänilevyarkiston Marko Tikka kertoo artikkelissaan Mikä on gramofonilevy: "Gramofonilevyjen, eli tuttavallisemmin sanottuna savikiekkojen aikakausi päättyi Suomessakin 1960-luvun alussa."... ja "Jos levymassa on kauttaaltaan mattainen tai harmaa, levy on joko kulunut soitossa tai sitä on säilytetty huonosti, esimerkiksi paikassa, jossa vaihteleva lämpötila on päässyt vaikuttamaan levymassaan. Kaikki tämä vaikuttaa levyn toistoääneen." Linkki Fenno artikkeliin.Gear4music.fi sivusto taas kertoo Vinyylilevyjen säilytyksestä:"Vinyylilevyjen oikea säilytystapa on pystysuorassa. Jos vinyylejä säilytetään pystyasennossa kuten kirjoja, ne eivät vääntyile ja vaurioidu. Varmista, että vinyylit säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa…
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/…
Abstrakti tai abstraktinen = käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva. Esimerkkejä abstraktista: TIETO, AJATUS, VIISAUS, MIELIKUVITUS
Konkreettinen tai konkreetti, on suomeksi aineellinen, esineellinen, materiaalinen, todellinen, todella tehty tai tehtäväksi päätetty, kouraantuntuva.
Esimerkkejä konkreetisesta: KIRJA, OMENA, POLKUPYÖRÄ
Nämän sivistyssanat olivat seuraavissa hakuteoksissa:
Sivistyssanakirja. Nykysuomen opas. Helsinki 20002
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Helsinki 2000
Tällaisia sanoja voit etsiä edellä olevien teosten lisäksi muistakin sivistyssanakirjoista tai esimerkiksi…
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain,…
Otavan Uusi sivistysanakirja vuodelta 1994 määrittelee sanan pedantti näin: pedantti (ransk. pédant < lat. paedago'gans = opettava), turhantarkka, pikkumainen ihminen.
Listauksen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen palautusluukuista saa nykyään Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi, kohdassa Haku, valitsemalla hakusanoiksi kohtaan Kunta Helsinki ja kohtaan palvelut palautusluukku.
Tällä hetkellä listasta löytyvät
Etelä-Haaga
Herttoniemi
Kalajärvi
Kauniainen
Koivukylä
Länsimäki
Munkkiniemi
Nöykkiö
Puistola
Pukinmäki
Roihuvuori
Sello
Soukka
Tapanila
Viikki
Vuosaari
(Päivitetty 20.8.2019)
Ainoastaan mehiläiselle pistimen käyttö on kuolemaksi: "Pistäessään mehiläinen suihkauttaa maksimaalisen myrkyn hyökkääjään, jolloin sen pistin ja myrkkyrauhanen irtoavat. Yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen erotuksena ampiaisista ja kimalaisista." (Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä)
Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:…
