Raija Jänicke ja Oili Suominen ovat kääntäneet Grimmin sadut uudelleen alkuperäistä vastaavina. Kyseessä on siis Jacob ja Wilhelm Grimmin v. 1857 julkaiseman lopullisen kokoelman Kinder- und Hausmärchen kaikki 200 + 1 satua.
Kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi). Ne on julkaista nimellä Grimmin sadut I - III eli I osa nimellä Ruusunen, II osa nimellä Tuhkimo ja III osa nimellä Lumikki.
Tässä vielä linkki ykkösosaan:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Grimmin+sadut&searchscope=9&m=…
Pääkirjastossa on mahdollisuus lukea Helsingin Sanomien ja useiden muidenkin sanomalehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä. Mikrofilmeistä voi ottaa kopioita, mk 5,-/kpl.
Annika Thor näyttää olevan vahvasti elossa.
Tietoja kirjailijasta löytyy runsaasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessahttp://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Maailman ensimmäinen pankkiautomaatti asennettiin Lontoon Enfieldiin 27. kesäkuuta 1967 - Suomen ensimmäinen pankkiautomaatti (silloin seteliautomaatti) avattiin 24.11.1971. Suomen Pankkiyhdistyksen edeltäjä Rahalaitosten neuvottelukunta teki päätöksen kahdeksan Bankomat-automaatin hankkimisesta pankkien yhteiseen käyttöön. 1980-luvun kuluessa nykyisenkaltaiset käteisautomaatit leviävät Suomeen eri pankkiryhmien asettamina ja tässä vaiheessa ne palvelevat vain kunkin pankkiryhmän omia asiakkaita.
Yhteen pankkiautomaattiverkkoon (Otto.käteisautomaattiverkko) siirryttiin Suomessa vuoden 2004 loppuun mennessä. Kaikki Suomessa toimivat täyden palvelun pankit ovat Automatian asiakkaita. Automatian omistajia ovat tasakolmanneksin Suomen…
Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?"
Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään…
Ann Bryantin kirjoittamia Sisters' Club -kirjoa on suomennettu 12 osaa. Viimeisimmästä löydät tietoja osoitteesta: http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=product&id=857201
Aikaisemmat suomennetut osat ovat: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden varkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua ja Kohtalokas päivä.
Hämäävää asiassa on, että Sisters' Club on myös Sanoma Magazinen kirjakerho, jossa julkaistaan monien muidenkin kirjailijoiden tuotantoa.
Ann Bryantin kotisivuilta: http://annbryant.co.uk/ ei löydy ollenkaan erikseen näitä suomalaisen Sisters' Clubin kirjoja, siellä on kyllä lueteltu muuta Ann Bryantin tuotantoa.
Sisters' Clubin…
Jos aloitat ihan psykologian peruasioista, lukion ensimmäisen psykologian kurssin kirja olisi hyvä aloituskohta. Psykologian perusteita esittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Mielen maailma. 1 : Psykologian perustiedot (Sanoma Pro, 2012)
Persoona. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2005)
PS : lukion psykologia. 1 (Otava, 2011)
Psykologia. 1 : Toimiva ihminen (WSOY, 1999)
Psykologia!. Kurssi 1 : Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (WSOY, 2005)
Psykologian verkot : lukion johdantokurssi (Opintoverkko, 2009)
Skeema. 1 : Psykologian perusteet (Edita, 2013)
Lukion oppikirjoissa on se hyvä puoli, että perusteiden jälkeen voi valita sarjoista seuraavia osia päästäkseen syventymään psykologiaan ja sen osa-alueisiin laajemmin.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan pohjana on latinan Titus "kunnioitettava". Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimi tunnetaan Suomessa asuissa Tiitu, Titu, Tito ja Titta.
Urheilulajien suosiota voi mitata monin erin tavoin, ja valitut kriteerit voivat vaikuttaa hyvinkin paljon lopputulokseen, eli tästäkään asiasta ei ole esitettävissä yhtä ehdotonta totuutta. Kävin läpi kirjavan joukon eri verkkosivuilta löytyviä lajeja suosituimmuusjärjestykseen asettavia listauksia. Näistä vakuuttavimmat olivat ehkä Total Sportek -sivuston kolmetoista erilaista tekijää huomioiva vertailu (https://www.totalsportek.com/most-popular-sports/) ja Biggest Global Sports -sivuston tilastolliseen dataan perustuva analyysi (http://www.biggestglobalsports.com/worlds-biggest-sports/4580873435). Jääkiekko sijoittuu Total Sportekin listauksessa sijalle 9, BGS tarjoaa sille paria pykälää alhaisempaa 11. sijaa.…
Etsimäsi runo vuodenajoista sisältyy esimerkiksi kirjaan Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982). Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982)
Täytekakku ilmestyi suomalaisiin kahvipöytiin 1920-luvulla. Kakku oli hillolla täytetty ja koristettu paahdetuilla kaurahiutaleilla, joskus kermavaahdollakin. (Suuri leivontakirja: Kotilieden parhaat leivonnaiset, 1987, s.151)
Historiikissa Kulman takana Elanto! (2005, s.175) kerrotaan että 1960- ja 1970-luvuilla kakkujen ulkonäössä tapahtui muutos värikkäämpään suuntaan. Tyypillisiä kakunpäällisiä olivat esim. marsipaanikoristeet. Eräästä kuvatekstistä käy ilmi, että Elanto usein loi jouluksi erikoisuuksia, esim. käpykakku kuului aina sesongin valikoimaan.
Marsipaani on käytetty vuosisatoja sokerileipurin keittiössä. Dick Harrisonin kirjan Historiebok för kakälskare (2003, s.86) mukaan tämä mantelituote on ollut tunnettu jo 1300-…
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
Julkaisun nimiölehti tarkoittaa nimiösivua ja sen kääntöpuolta. Nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään julkaisun tekijä/tekijät, nimeke/nimekkeet, osan numero jos kyseessä on moniosainen teos sekä julkaisutiedot (=kustantaja ja/tai julkaisija, kustannuspaikka/-paikat ja julkaisuvuosi). Nimiösivun kääntöpuolella ilmoitetaan painos, copyright-tieto, mahdollisten avustajien nimet, ISBN-tunnus sekä kirjapaino ja kirjapainon kotipaikka.
Lisäksi toimittajat ilmoitetaan nimiösivulla, ja nimien yhteyteen liitetään maininta "toimittajat" tai vastaava. Kustantajana pidetään yksityishenkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitetun kirjan riippumatta siitä, myydäänkö kirjaa vai jaetaanko ilmaiseksi.
Suomessa ISBN-tunnuksen antaa…
Teoksessa "Kielletyt kirjat", jonka on toimittanut Kai Ekholm, todetaan että teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa v. 1986. Kielletyt kirjat löytyy myös Internetistä, http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/ .
Lewis Carroll, oikealta nimeltään Dodgson, Charles L., oli hyvin innostunut valokuvaamisesta. Hänen suosikkiaiheensa oli nuoret, sievät tyttölapset. Anne Clarkin kirjoittamassa englanninkielisessä elämä-kerrassa "Lewis Carroll. A Biography", joka löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, on moni-puolisesti kuvattu valokuvaharrastusta. Luvussa "Favourite Dress of 'Nothing'" (s. 203-220) ilmenee että lapsia kuvattiin myös alastomina. Vaikka mitään hyväksikäyttöä ei koskaan ole todettu johti tämä seikka eriasteisiin…
Muusikko ja levy-yhtiömies Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2017 olleensa naimisissa vaimonsa kanssa jo 45 vuotta. Hänellä oli tällöin neljä aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta.
Lähteet:
Jokinen, Juha Veli 2017: Suomalaisen musiikkibisneksen konkari muistelee 1970-luvun Euroviisuja - "Asemiehet olivat hisseissä konekiväärit tanassa". https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/201706042200185304
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Siinä käsitellään kahta pohjalaista neulepaitatyyppiä: korsnäsinpaitoja ja jussipaitoja. Luutosta on haastateltu lehtiin, ja seuraavat tiedot pohjautuvat näihin haastatteluihin.
Jussipaidan alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. .
Jussipaitoja tehtiin viininpunaisina ja sinistä versiota alettiin kutsuttiin Anttipaidaksi.
Lisätietoa aiheesta:
Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997…
Tässä muutamia kirjastoista saatavilla olevia kirjoja, joista löytyy vanhoja ja uusia kirjontamalleja:
Hausmann, Aino: Ommeltavia kirjaimia (1950)
Mäkelä, Terttu: Nimikointi (1985)
Norden, Mary: Kaunista kirjomalla (2000)
Aydemir, Johanna ym. (toim.): Käden taidot 1 (2002)
Delage-Calvet, Agnes ym.: Kirjo punaista, valkoista, sinistä (2010)
Maksuttomia kuvia ja kaavoja nimikointikirjaimista löytää myös internetistä esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla.
”Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi
free cross stitch alphabet
free cross stitch monogram
free cross stitch pattern alphabet
free cross stitch pattern monogram”
kertoo nimimerkki ”googlaava pitseilijä” Suomi24.fi keskusteluissa (20.9.2010) ja antaa muutaman esimerkinkin:
http://www.…
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu…
Vetovoimala-hankkeen sivuilla on hankkeen projekstipäällikön Riina Karvosen artikkeli tästä tietoiskusta. Hän kertoo löytäneensä Katso-lehden artikkelista syksyltä 1987 tietoa parin lapsen myöhemmistä vaiheista: "lakaisukoneen kuljettajan ammatista haaveillut poika oli päätynyt puistotyöntekijäksi ja lääkärihoitajaksi aikonut tyttö hoiti kotona vastasyntynyttä vauvaansa." Tämän enempää tietoa hän ei löytänyt. Sivu löytyy alta:
https://www.vetovoimala.fi/post/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rihoitaja-tietenkin
Lasten nimistä tai muista myöhemmistä vaiheista emme löytäneet tietoa. Tämä monen muistama tietoisku on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://areena.yle.fi/1-50117600
