Periaatteessa luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia, mutta tiettyjä sääntöjä ruokkimiseen liittyy.
Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
eläimistä saatavista sivutuotteista säädetään, että haaskaruokintapaikkaan toimitetut tuotteet on ilmoitettava. Alla linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150783
Lintujen ja muidenkin eläinten ruokinta voidaan myös kieltää. Esim. taloyhtiöillä on oikeus kieltää ruokinta alueellaan. Muun muassa Helsingin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan mm. toreilla ja monissa puistoissa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralu…
Kannattaa myös selvittää, mikä on eläimelle sopivaa ruokaa. Esim. siilin ruokavaliosta löytyy tietoa Siili kiikarissa…
Unicefin Käkimassaa on cover-kappale Screwdriverin kappaleesta "You're so Dumb". Käki on englanniksi cuckoo. Cuckoo voi viitata myös mm. hulluun, seonneeseen, hölmöön.
On siis mahdollista päätellä, että käkimassa on käännös Screwdriverin kappaleesta ja viittaa esim. "sekopäiseen joukkoon".
Stewart Homen kirjan suomentaja kertoo teoksen lopussa julkaistussa selitysosiossa, että käännöksen nimi Käkimassaa on peräisin Unicefin kappaleesta.
Lisätietoa Unicefin Käkimassaa-kappaleesta: http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2009/12/04/unicef-kkimassaa-orkku-251/
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä.…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy hakusanoilla IFRS and FAS muutamia aiheeseen liittyviä teoksia. Yksi niistä on myös sähköisesti luettavissa. Se on Joonas Pekkisen pro gradu –työ Vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyvä tilintarkastusriski FAS versus IFRS. Yhdessä luvussa käsitellään FAS:n ja IFRS:n eroja. Työn lähdeluettelosta saattaa olla myös hyötyä. Opinnäytetyön sähköinen versio löytyy täältä:
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04648.pdf
Aiheesta löytyy pari muutakin opinnäytetyötä:
- IFRS- ja FAS-tilinpäätöskäytäntöjen erot ja vaikutus kovenantteihin / Toivonen Pekka (Turun kauppakorkeakoulu, 2011)
- Laskentanormiston muutos FAS:sta IFRS:ään: tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ti-lintarkastajan…
Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä näyttämölle sekä Leena Tulivirran Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 sisältävät ala-asteikäisille sopivia näytelmiä.
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton, http://www.sunklo.fi , yhteydessä toimiva Kirjailijain näytelmätoimisto ja kirjasto pitää yllä Suomen laajinta kotimaisen näytelmäkirjallisuuden kokoelmaa. Toimiston kautta voi tilata lastennäytelmiä.
Julkaisemattomia lastennäytelmiä löytyy jonkin verran ja voi lainata Teatterikorkeakoulun kirjastosta, http://www.teak.fi/kirjasto/ .
Suomessa Tea on luultavimmin etunimen Dorotea lopputavusta keksitty lyhennelmä. Tean ja Dorotean nimipäivää vietetään Suomessa 6.2. Ortodoksinen kalenteri yhdistää Tea-nimen toiseen kristillisperäiseen nimeen Teodote. Kolmas vaihtoehto on, että Tea olisi lyhennelmä Theresian sukuisista nimistä.
Kreikkalaisperäisen Dorotea-nimen merkitys on jumalan lahja. Teresa ja Theresia nimien alkuperäinen merkitys on hieman epäselvä, mahdollisesti ne ovat tarkoittaneet naista Theran saarelta.
Lähteet:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja
- Uusi suomalainen etunimikirja
Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.
Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:
"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään…
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta…
Nimen alkuperäistä keksijää pitää tiedustella lakimuutosta valmistelleesta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hankkeen yhteyshenkilöt löytyvät ministeriön hankesivulta: https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019
Nimivaihtoehtoja pohdittiin sote-maakunnan, hyvinvointimaakunnan ja hyvinvointialueen kesken. Esimerkiksi kotimaisten kielten keskus ei suositellut käytettäväksi näistä yhtäkään. Hyvinvointialue-nimi julkistettiin 13.10.2020.
Kotuksen uutinen hyvinvointialue-nimestä: www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2020/hyvinvointialue_ei_ole_selkea_ja_asiallinen_nimi.34862.news
Hei! Juha Tapion laulu Kaksi puuta löytyy nuottikokoelmasta Suomi pop 2009 (sanat, melodia, sointumerkit), jota Jyväskylän kaupunginkirjastollakin on useita kappaleita. Juha Tapiolta ei ole julkaistu omaa nuottikirjaa, mutta yksittäisiä kappaleita löytyy erilaisista nuottikokoelmista. Niitä voi hakea joko kirjoittamalla laulun nimi hakusivun ( http://www.aaltokirjastot.fi/ ) nimeke-kenttään tai kirjoittamalla artistin nimi tekijäkenttään muodossa sukunimi, etunimi. Laulu Kaksi puuta on Juha Tapion levyllä Suurenmoinen elämä (p2008).
Kyllä, semanttinen tarkoittaa merkitykseen liittyvää. Semanttinen merkitys tarkoittaa lausuman ilmaisemaa sisältöä sellaisenaan, mutta lisäksi lausumalla on pragmaattinen merkitys, joka syntyy asiayhteydestä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/semanttinen?searchMode=all
Etsuko Oishi 2003: Semantic meaning and four types of speech act. https://doi.org/10.1075/pbns.114.08ois
Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä.
En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Anette-nimi on rinnakkaismuoto Annetesta, joka taas on Anna-nimen ranskalainen muunnos.
Suomessa on vuosien 1899-2007 välillä väestötietojärjestelmään merkitty 3688 Anette-nimeä. Lukumäärässä on mukana myös kuolleiden henkilöiden nimet sekä ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Yksi litra vettä painaa kilon, joten 50 kilogrammaa vettä on 50 litraa.
Koska kilogramma on painomitta ja litra tilavuusmitta, niiden keskinäinen suhde riippuu mitattavan aineen tiheydestä. Litra tiheampää aihetta - vaikkapa lyijyä - painaa huomattavasti enemmän kuin litra esimerkiksi höyheniä.
Ks. esim. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497.
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (…
Kalastusasetuksen 9 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään pyyntivälineiden etäisyyksistä:
"Meressä kylänrajan ulkopuolella ei toisen kalastusta häiritsevää pyydystä ilman asianomaisen lupaa saa panna pyyntiin sataa metriä lähemmäksi toisen käytössä olevaa nuotta apajaa eikä troolia vedettäessä saa mennä sataa metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa nuottaa eikä isorysää.
Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään häiritsevästä pyynnistä, ei kalastusta ankkuroiduilla pintaverkoilla tai isorysällä saa ilman asianomaisen lupaa harjoittaa kahtasataa metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä sataa metriä lähempänä sen perää."
Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999): Nelli ja Noora ovat molemmat lyhentymiä Eleonorasta.
Eleonora: (arabian Ellinor, Jumala on valoni). Espanjaan 1000-luvun alussa maurien välityksellä saatu nimi, joka sieltä levisi muuallekin. Englannin kuningashuoneista se tunnetaan 1100-luvulta lähtien. Manner-Eurooppaan Eleonora tuli Englannista erityisesti William Shakespearen välityksellä. 1800-luvulta lähtien sitä ovat käyttäneet myös monet saksalaiset kirjailijat ja säveltäjät. Suomen almanakassa nimi oli muodossa Eleonora 1705-1889 (Haaparannan almanakassa v:een 1900 ja Luulajan 1901-05) 11.7., ja 1890-1928 sekä uudelleen v:sta 1973 samana päivänä kirjoitusasussa Eleonoora. Ruotsinkielisessä almankassamme on 11.7. edelleen Eleonora.…
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan nylkyttää merkityksiksi ’nykertää; hölkyttää (kankeasti)’. Sanalla on myös seksuaalinen merkitys ’panna nopeatahtisesti kuin uroskoira’, joka käy ilmi esimerkiksi Wikisanakirjan artikkelista osoitteesta https://fi.wiktionary.org/wiki/nylkytt%C3%A4%C3%A4.
Sanan merkityksiä on melko mahdotonta antaa tyhjentävästi. Murteissa sille saattaa olla vielä muitakin merkityksiä, mutta Suomen murteiden sanakirjassa ei ole ilmestynyt N-kirjaimen sisältävää osaa, joka voisi tarjota asiaan lisävalaistusta.
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Tieteellinen selitysmalli kiistää maasäteilyn ja niin muodoin myös sen vaikutusten olemassaolon, ja parapsykologit pitävät yhtä tiukasti kiinni omasta kannastaan, jonka mukaan maasäteily väistämättömine terveysvaikutuksineen on todellinen ilmiö.
Tieteellisen näkemyksen mukaista tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja biofysiikan laitosten Maasäteilyraportista (http://www.skepsis.fi/jutut/maasateilyraportti.pdf) ja Skepsis ry:n julkaisemasta kirjasta Paholaisen asianajaja : opaskirja skeptikolle, joka toteaa ytimekkäästi: "Vesi ei yleensä juokse maan alla suonissa, eikä niin sanotusta maasäteilystä ole minkäänlaisia todisteita."…
Jääkiekkotuomareiden käyttämät käsimerkit löytyvät mm. seuraavilta sivulta:
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12638/file/Ksimerkit_2… ja
http://www.tampereenjaakiekkotuomarit.fi/kasimerkit.php
