Anette-nimi on rinnakkaismuoto Annetesta, joka taas on Anna-nimen ranskalainen muunnos.
Suomessa on vuosien 1899-2007 välillä väestötietojärjestelmään merkitty 3688 Anette-nimeä. Lukumäärässä on mukana myös kuolleiden henkilöiden nimet sekä ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että ”ymmällään” on samaa vartaloa, josta on muodostettu johdokset ”ympyrä” ja ”ympäri”. Murteissa ”ymmä” voi merkitä ’neuvottomuutta, pulmaa’. Häkkinen ei selitä tarkemmin, mistä merkitys ”olla ymmällään” juontuu, mutta kenties kyse voisi olla siitä, että ympyrä kuvastaa jollakin tavalla neuvottomuutta: ympyrää kulkiessaan ei löydä millään perille. Hiukan samanlainen on myös sanonta ”pää pyörällä”, ja siinäkin ympyrän merkitys on mukana, vaikka kyse onkin aivan eri sanasta. Tämä on kuitenkin vain oma arveluni sanan merkitystaustaksi.
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557…
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappien ensimmäinen virka-asu tuli käyttöön vuonna 1988, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Asu oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, ja sen kutsumanimeksi vakiintui "Vuokko". Asuun ei kuulu lipereitä, vaan korkea valkoinen kaulus. Nurmesniemen suunnittelussaan tekemistä valinnoista en löytänyt tietoa, mutta yleisesti ottaen naisten virkapukeutuminen on eronnut miesten virkapukeutumisesta. Elisa Vihervaara-Räihän teologian pro gradu -tutkielmassa Papin uudet vaatteet: sukupuolen merkitys Suomen evankelisluterialaisen kirkon pappien virkapukeutumisessa (Helsingin yliopisto, 2022) käydään läpi paitsi papinasujen historiaa, myös yleisemmin sukupuolen ja pukeutumisen suhdetta. Virhervaara-…
Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
Leo Lindstedt on Kiljavan opiston opettaja ja mm. Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen puheenjohtaja.
Tarkoitatteko kenties Leo Lindsten'iä? Hän oli suomalainen kriitikko, runoilija ja kuvataiteilija. Leo Olavi Lindsten syntyi 17.heinäkuuta 1943 Lauritsalassa ja kuoli 11. heinäkuuta 1988 Helsingissä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Lindsten ja Kuvataiteilijat 2004
Alla on lista Mark Twainin teoksista ilmestymisjärjestyksessä. Suomennoksen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi on mainittu sulkeissa teoksen perässä, mikäli se on suomennettu. Lisäksi Twainin tuotannosta on julkaistu suomeksi kokoelmia, joihin sisältyy yksittäisiä tarinoita listassa mainituista kertomuskokoelmista. Näitä ovat ainakin Mark Twainin parhaat (1963), Parhaat humoreskit (1971), Varastettu valkoinen elefantti ja muita tarinoita (1990) ja Kannibalisimia junanvaunussa ja muita tarinoita (2001).
(1867) The Celebrated Jumping Frog of Calaveras County (ei suomennettu)
(1868) General Washington's Negro Body-Servant (ei suomennettu)
(1868) My Late Senatorial Secretaryship (ei suomennettu)
(1869) The Innocents Abroad (Jenkkejä…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu aloitti 1998 yleisten kirjastojen yhteisellä etusivulla. Kysy.fi syntyi nimellä iGS Bill Gates-säätiön palkintorahan turvin Helsingin kaupunginkirjastossa 2001. Alunperin palveluilla oli jonkin verran eroa: Kysy kirjastonhoitajalta oli valtakunnallinen palvelu, jossa Suomen kirjastot yhdessä tarjosivat tietopalvelua verkossa, iGS taas oli myös verkkotietopalvelu, mutta sillä oli fyysinenkin laitteisto ja se kulki messuilla ja tapahtumissa tarjoamassa henkilökohtaista tietopalvelua. Sen vastaajat olivat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöitä. iGS:n tärkein motto alkutaipaleella oli madaltaa kynnystä kysyä kirjastosta, missä myös onnistuttiin. iGS vaihtui Kysy.fi:ksi vuonna…
Laulu on nimeltään Afrikassa, kansansävelmä, sanat Juha Vainion. Se löytyy mm. nuottijulkaisusta Suuri lastenlaulukirja. Tarkista saatavuus www.helmet.fi .
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre.
Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla…
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika…
Virkatun enkelin ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 2002 numerosta 11-12 s. 37, 73-74 ja 1995 numerosta 11, s. 10, 69. Jos englanninkieliset ohjeet käy, tässä pari osoitetta netiltä:
http://www.dltk-bible.com/angels/crochet1.html
http://www.denisecrochets.com/ (Christmas Index)
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
Molemmat etsityt tekstit näyttävät olevan todella hankalia tapauksia. Puolen tunnin googlaamisen ja muun verkkoetsiskelyn tulos oli pyöreä nolla. Tekstin lauluun Le coeur somnambule on tehnyt Michel Jouveaux, mutta siitäkään tiedosta ei tuntunut olevan apua. Toivottavasti joku toinen on taitavampi etsijä :)
Kummastakin laulusta löytyy YouTubesta Marie Myriamin esitys, josta sanat saattaisi hyvä ranskan kielen taitaja pystyä nappaamaan.
Le coeur somnambule: http://www.youtube.com/watch?v=7yyQWyBnZY8
Trois fleurs et du vent: http://www.youtube.com/watch?v=xB5PiO5xsC0
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Nalle Puh asuu Puolen hehtaarin metsässä ja Uppo-Nalle huuhtoutui rantaan Reeta-tytön löydettäväksi Suomessa. Pehmoeläimet voivat tietysti olla pitkäikäisiäkin, mutta Nalle Puh on myös Uppo-Nallea kovasti vanhempi, joten epäilemme, että he eivät ole koskaan tavanneet toisiaan. Heitä yhdistää siis ehkä vain se, että molemmat ovat nallekarhuja.
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim.…
