Tarkoittanet Aljazeera-tv-yhtiötä. Osoite heidän englanninkieliselle sivulleen on: http://english.aljazeera.net/HomePage . Kanava ei kylläkään ole irakilainen eikä missään nimessä fundamentalistinen. Se perustettiin v. 1996 Qatarissa korvaamaan BBC:n lopettamat arabiankieliset tv-lähetykset. Suomalaiset tiedotusalan ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat vertaavat Aljazeeraa CNN:ään tai jopa BBC:hen.
Ennen Irakin sotaa, jolloin kanava putkahti myös länsimaalaisten tietoisuuteen, Aljazeera oli saanut paljon vihamielistä kritiikkiä vanhoillisista arabimaista, koska se ensimmäisenä ryhtyi käsittelemään niissä esiintyviä epäkohtia ja vielä arabian kielellä.
Kun suurten kriisien aikoina pyrkii objektiiviseen tiedonvälitykseen, joutuu…
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill…
Runon lauluversio sisältyy nimellä "Silmälasit" nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirja" (WSOY, 1913; useita painoksia). Laulun on säveltänyt Aksel Törnudd. Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat. Laulu alkaa: "Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan, toisna tyttö pikkuruinen..." Laulussa säkeistöjä on vain viisi, joten runon tarina jää kesken. Pianosäestys sisältyy nuottiin Törnudd, Aksel: "Koulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1914).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiTätä runoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-tama-mummon-silmalasit?language_content_entity=fi
Kyseinen Paimenten laulu on julkaistu nuottijulkaisuna esim. Lasten joulu: Tonttu Torvisesta Tiernapoikiin ( F-Kustannus 2012) ja Lasten joululaulukirjassa ( F-Kustannus 2008). Samoin laulu löytyy vanhemmasta teoksesta Lasten hengellinen laulukirja (1994). Kirjoja voi tiedustella lähikirjastosta.
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+…
Tsekin pk-yritysten lukumäärä toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain teollisuudessa löytyy Tsekin tilastollisen vuosikirjan taulukosta ’Basic indicators of small and medium sized enterprises in the industry: by size group and CZ-NACE’ osoitteesta: http://www.czso.cz/eng/figures/1/10/2001/16.htm
Tietoja muiden toimialojen yrityksistä löytyy Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokannoista. Tämä palvelu on maksullista. Tilaukset hoitaa Eurostat Data Shop Tilastokirjastossa, puh. (09) 1734 2220.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Tsekin tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät sivulta: http://www.czso.cz/eng/redakce.nsf/i/home
Elokuva Die Brücke perustuu Manfred Gregorin (oik. Gregor Dorfmeister) samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Suomeksi se on julkaistu nimellä Silta (WSOY, 1959).
Keväällä 2005 julkaistussa Hamburger Abendblattin artikkelissa Gregor kertoo kirjansa sillan tosiasiassa muotoutuneen kahdesta sillasta, joista toinen on hänen kotikaupunkinsa Bad Tölzin keskustassa sijaitseva Isar-silta, toinen noin parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tarkemmin määrittelemätön syrjäinen metsäsilta: "Wirklichkeit gab es zwei Brücken, eine etwa 20 Kilometer von Bad Tölz entfernt im Wald und die Isar-Brücke in der Tölzer Innenstadt."
http://www.abendblatt.de/vermischtes/journal/article324523/Wir-waren-do…
Samaa asiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vanhat vastaukset saat näkyviin palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla rahanarvo.
Suomen Pankin rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvolaskuri, jonka avulla voi selvittää kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa sekä vertailla eri aikakausina myytyjen hyödykkeiden hintoja keskenään. Laskuri löytyy osoitteesta http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Kirjastossa rahanarvoa käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 36.2 ja rahan historiaa ja numismatiikkaa luokasta 90.52.
Suosittuja helppolukuisia kirjasarjoja lukemaan oppineelle ovat mm.
Tammen Keltanokka ja Kirjava kukko-sarja. (www.tammi.fi)
WSOY:n Werneri-sarja (www.wsoy.fi)
Lisäksi Mäkelällä on sopivia ensikirjoja mm. Hyppivä sammakko-sarja, Sininen, punainen, keltainen ja vihreä banaani-sarjat (www.kustannusmakela.fi/)
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Hei,Suomeen banaanit tulevat Väli-Amerikasta (mm. Ecuadorista). Eri kauppaketjuilla voivat olla jonkin verran toisista poikkeavat hankintakanavat. Ne kerätään raakoina, koska matka Suomeen kestää laivalla 5-6 viikkoa. Lopullinen kypsytys tehdään 20 asteessa, jossa banaanit kypsyvät 5-6 päivää.Keskon juttu banaanien reitistä Suomeen : https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2022/banaani-on-suomalaisten-suosikkihedelma-mutta-tuotantoon-liittyy-haasteita--k-ryhma-avasi-banaanin-matkan-kaupan-hylly/Keskisuomalaisen juttu aiheesta: https://www.ksml.fi/paikalliset/2658507Muista mainitsemistasi tuotteista viinirypäleet poimitaan kypsinä, koska ne eivät kypsy poimimisen jälkeen.https://satotukku.fi/fi/satotukku/tuotteet/hedelmat/…
"Luen jo itse"- tyyppisiä kirjoja
Tammen Kirjava kukko-sarjassa on erinomaisia oman lukemisen harjoitteluun soveltuvia kirjoja. Joitakin esimerkkejä:
Kari Levola: Äksy syysyskä (Kirjava kukko-sarja); Harri Istvan Mäki: Naamiosankarit-sarja (1. osa: Naamio & Viitta);); Karo Hämäläinen: Samuli, presidentinpelastaja tai Samuli ja Iskä - miesten kesken; Hannele Huovi: Atte ja Nysä-Putte tai Atte ja kaamea kerhotäti.
Jos lukeminen vielä kangertelee, hyviä kirjoja löytyy myös esim. Keltanokka-nimisestä sarjasta, jossa vaikeat sanat on tavutettu, esim. Harri István Mäki: Sihis ja kummituslaiva. Samantapainen on myös Werneri-sarja, josta suosittelen Tuulia Ahon kirjaa Aapo ja puhuva pulu.
Muita huomionarvoisia kirjoja ovat kotimaisista esim.…
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon…
Voit käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden sivulta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Linkkikirjastoa. Kun laitat Linkkikirjaston hakuruutuun sanan "ravintoaineet", löydät linkin FINELI: Elintarvikkeiden koostumustietopankki (http://www.ktl.fi/fineli/), josta vastaus kysymykseesi löytyy helposti. Voit klikata otsikkoa Raaka-aineet ryhmittäin ja sieltä palkokasvit, pähkinät, siemenet.
Kokonaisrasvan määrä 100 grammassa cashew-pähkinää on 46.3 g. Energiaa pähkinässä on 568.1 kcal / 2377.0 kJ. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on 9.2 g, yksittäistyydyttymättömien rasvahappojen 27.3 g ja monityydyttymättömien rasvahappojen 7.9 g .
Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee.
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Käsitys on varsin vanha, ja se mainitaan esimerkiksi Matkailulehden 1.8.1914 jutussa Uiskenteleva Suomi: "Saaristolainen uhmailee kylläkin merta purressaan, mutta jos hän joutuu veteen, vaipuu hän kuin riippa pohjaan. Asun saaristossa, lähimmät naapurini, eräs 30-vuotias kalastaja, eivät osaa uida vähääkään, toinen, kaljaasin kulettaja, yhtä vähän."Nopea verkkohaku englanniksi paljastaa, että käsitys saarten asukkaiden (ja merimiesten) uimataidottomuudesta on kansainvälinen. Mitään yksimielisyyttä ei kuitenkaan tunnu olevan siitä, miksi näin olisi tai pitääkö käsitys edes universaalisti paikkansa.Vaikuttaa siltä, että saaristossa on joskus tosiaan asunut ainakin joitain ihmisiä, jotka eivät ole osanneet uida. Nykyään uimataito lienee…