Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, joka tuli laajemmin tunnetuksi Eino Leinon runosta Kimmon kosto (kokoelmassa Kangastuksia, 1902). Nimeä esitettiin etunimeksi jo vuonna 1865. Almanakassa se on ollut 2.8. vuodesta 1929. Alkuosan perusteella Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Kimmon Kimin tavoin Eudokimokseen.
Geoffrey Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjan jatkoa on kysytty ja kaipailtu tällä palstalla jo monesti. Voit tarkastella tuoreimpia vastauksia täältä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?Wor…
Blood Moonista on kaiken kaikkiaan hyvin hankala saada tietoa. Pienetkin löydetyt tiedonmurut ovat osin ristiriitaista. Joillakin verkon keskustelupalstoilla on jo arvosteluja kirjasta, mutta toisaalta kirjan verkkosivuilla lukee puolestaan edelleen, että kirja on valmisteilla ja tulossa. Tässä linkki: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html Sieltä voit lukea jopa pienen maistiaisen kirjasta.
Kirjaa ei tahdo myöskään löytää kansainvälisistä nettikirjakaupoista.
Mitä kirjasarjan kolmannen…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Sofi on länsisuomalainen kansanomainen muoto nimestä Sofia. Sofia on alun perin kreikkalainen nimi, joka tarkoittaa viisautta.
Pohjanmaalla nimestä on ollut käytössä muoto Soffi ja ortodokseilla puolestaan Sofii.
Alkuperäisessä muodossaan nimi on yleisesti tunnettu ja siitä on useita muunnelmia eri maissa. Esimerkiksi Englannissa nimestä käytetään muotoa Sophy, joka lausuttuna on aika samankaltainen Sofin kanssa. Virossa nimestä on käytössä ainakin muodot Viiu ja Sohvi.
Ks. Sofia-nimen merkityksestä myös aiemmat vastaukset
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=1ee96edf-99c…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3cb26155-a79…
Teoksessa Eurooppa: Urheileva ja leikkivä ihminen kerrotaan Euroopan urheilun (ja leikin) historiasta.
Teoksen mukaan golf - nykyisessä muodossaan - keksittiin Skotlannissa. Kirjassa todetaan myös: "Urheilu - nykyisessä muodossaan - syntyi Englannissa 1800-luvun jälkipuoliskolla."
Kannattaa siis tutustua ainakin tähän historialliseen teokseen.
Jalkapallon ja golfin lisäksi perusbrittiläisiä lajeja ovat ratsastus, kriketti ja tennis esimerkiksi.
On erilaisia urheilun vuosikirjoja, mutta niissä kerrotaan lähinnä kilpailutuloksia. Eri urheilulajien oppaissa on puolestaan kunkin lajin säännöt.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan nylkyttää merkityksiksi ’nykertää; hölkyttää (kankeasti)’. Sanalla on myös seksuaalinen merkitys ’panna nopeatahtisesti kuin uroskoira’, joka käy ilmi esimerkiksi Wikisanakirjan artikkelista osoitteesta https://fi.wiktionary.org/wiki/nylkytt%C3%A4%C3%A4.
Sanan merkityksiä on melko mahdotonta antaa tyhjentävästi. Murteissa sille saattaa olla vielä muitakin merkityksiä, mutta Suomen murteiden sanakirjassa ei ole ilmestynyt N-kirjaimen sisältävää osaa, joka voisi tarjota asiaan lisävalaistusta.
Anette-nimi on rinnakkaismuoto Annetesta, joka taas on Anna-nimen ranskalainen muunnos.
Suomessa on vuosien 1899-2007 välillä väestötietojärjestelmään merkitty 3688 Anette-nimeä. Lukumäärässä on mukana myös kuolleiden henkilöiden nimet sekä ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Franz Schubertin (1797-1828) Serenadiin on suomeksi sommiteltu useammatkin sanat. Laulu on sävelletty Ludwig Rellstabin runoon Ständchen. Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta LAURAsta löytyy laululle kuusi eri suomennosta, joista Kyllikki Solanterän (1908-1965) suomennos lienee tunnetuin. Solanterän suomennos sisältyy myös teokseen Solanterä, Kyllikki (toim.): Sata kuuluisaa yksinlaulua II.
Suuren toivelaulukirjan osassa 6 on Ester Snellmanin suomentamat sanat Serenadiin.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=58e7fca693a8ef17d3729…
Suuri toivelaulukirja 6 (Musiikki Fazer, 1988)
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
https://finna.fi
Jos olet unohtanut tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
Lisää tietoa kirjastokortista ja tunnusluvusta Vaski-kirjastojen sivuilla osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Jari Tammen Suuri solvaussanakirja määrittelee jökön "lääkäriksi, joka jatkuvasti työskentelee apulaislääkärinä saavuttaakseen jonkin suppean erikoisalan pätevyyden". Sana on johdettu paikallaan, liikkumatta olemista tarkoittavasta sanasta jököttää.
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista.…
Salla Simukka kertoi meille, että Yön oppilaskunta ei ole mistään kirjasta. Se on kirjoitettu oppikirjaa varten. Eli valitettavasti tarinalle ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa jatkoa.
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557…
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka…
Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.
http://kaupunginosat.net/kallio
Kallion kaupunginosan huvilakausi alkoi 1820-luvulla Siltasaaren läntisimmästä osasta, Saarniemestä ja jatkui 1920-luvun lopulle asti Hämeentien puulaakivillojen muodossa. Siltasaaren läntisimmän osan Saarniemen alueelta ensimmäisiä huvilatontteja alettiin vuokrata 1820-luvulla. Lisäksi kaupunki alkoi vuokrata 1880-luvulla Eläintarhasta huvilatontteja. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi 15 huvilaa. Villat olivat herrasväen käytössä.…
Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Prinsessa Dianan hautajaisissa esitetty versio "Candle in the Wind" -kappaleesta tunnetaan myös sen alkusanojen mukaan nimellä "Goodbye England's Rose". Kyseisen Elton Johnin kuuluisan kappaleen englanninkieliset sanat löytyvät monestakin paikasta Internetistä, esim. Google-haulla:
"candle in the wind" 1997 lyrics
Tässä kahden Internet-sivun osoitteet, joilla laulun sanat ovat luettavissa:
http://www.eltonography.com/songs/candle_in_the_wind_1997.html
http://www.metrolyrics.com/candle-in-the-wind-1997-lyrics-elton-john.ht…
Kappaleen alkuperäisen, vuoden 1973 version sanat kirjoitti Bernie Taupin, ja kappale sisältyi Elton Johnin albumille "Goodbye Yellow Brick Road". Alkuperäiskappale oli omistettu Marilyn Monroelle, mutta vuoden 1997…
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Kirjastopalvelun julkaiseman "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat" (1999) mukaan Afrikka-sarjan järjestys on seuraava: Kivihaukka ; Valkoiset miehet ; Leopardi kulkee yössä ; Polttava rannikko ; Vihan ja rakkauden perintö ; Palava maa.
Yhteen kuuluvat myös - vaikka ilman erityistä sarjan nimeä - seuraavassa järjestyksessä: Kun leijona metsästää ; Ukkosen kumu ; Petolinnut ; Monsuuni. "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat" on luettavissa kirjastoissa. Kysäisepä neuvontatiskiltä.
Tällaista tiedostoa ei tiettävästi ole olemassa. Arkistolaitoksen sivuilta löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto:
(http://kronos.narc.fi/menehtyneet/)
Tietoja Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista. Tietokannasta löytyy yli 95 000 henkilöä, joita voitte etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai vaikkapa kunnittain. Palvelu mahdollistaa tietojen hakemisen myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan.
Lisätietoja sotiamme koskevasta verkkoaineistosta saa mm. Makupalat -Talvisota - jatkosota 1939-1945.
(http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3755aa43-82e8-4adb-bf34…)
Painettuna löytyy melko laaja kirjasarja: Suomen rintamamiehet 1939-45. Pääosin divisioonittain jaotellusta…
