Wikipedia kertoo hakusanolla "vuorokausi":
Todellisen aurinkovuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana noin minuutin verran, sillä Auringon näennäinen liike ei ole tasaista. Tähän on kaksi syytä: Maan ratanopeus vaihtelee vuoden mittaan johtuen radan elliptisyydestä, ja Aurinko ei liiku pitkin ekvaattoria vaan ekliptikaa. Pisimmillään aurinkovuorokausi on joulukuun lopulla (noin 4 min 27 s tähtivuorokautta pidempi) ja lyhimmillään syyskuun puolivälissä (noin 3 min 35 s tähtivuorokautta pidempi).[6]
Tämän vuoksi määritellään kuviteltuun tasaisesti liikkuvaan aurinkoon perustuva keskiaurinkovuorokausi (engl. mean solar day), joka on noin 3 min 56 s pitempi kuin tähtivuorokausi eli noin 86 400 sekuntia.
Tatu-nimi on parhaiten selitettävissä vanhatestamentillisistä (hepreankielisistä) nimistä D(a)aniel tai Daavid johtuvaksi, vaikka nimeä on meillä myös käytetty hellittelynimenä Taitosta, Tapanista, Taunosta tai jopa naisennimestä Kustaava.
Hepreankielinen דניאל daanijjeel ’Jumala on tuomarini’ on Raamatussa ainakin kolmen henkilön nimenä, tunnetuimmasta kerrotaan erityisessä Danielin kirjassa. Raamatulliset vanhatestamentilliset
nimet ovat olleet ajoittain suosiossa kristillisissä maissa. Englannissa Daniel oli tunnettu 1100-luvulla, uudelleen se tuli muotiin 1600-luvulla. Meillä Suomessa se esiintyi ensi kertaa kirkkokäsikirjan kalenterissa 1646. Nykyiselle paikalle joulukuun 11. päiväksi Danielin (suomalainen muunnelma Taneli) päivä…
Ulosteiden syönti eli koprofagia on varsinkin nuorten koirien omaksuma tapa. Mistä tämä johtuu ei aivan varmasti tiedetä. Muutamia teorioita asiasta toki on. Nuorilla koirilla se voi olla pelkkää uteliaisuutta, tarhakoirilla se voi johtua askartelun puutteesta, muilla koirilla saattaa kyseessä olla sairaus tai puutostauti.
Vaikka jyrsijät syövätkin suurimman osan ulosteistaan pitääkseen suoliston bakteerikannan toimintakykyisenä, ei koirilla ole havaittu fysiologista syytä koprofagiaan. Oma tai toisten koirien huonosti sulamaton uloste voi olla kuitenkin ravinteikasta, varsinkin B-vitamiinien suhteen. Ravinteita sisältävää ulostetta voi aiheuttaa liiallinen kuivamuonien syönti tai haimavika. Tällainen uloste kiinnostaa puutosten vaivaamaa…
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://finna.fi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php , ainoastaan saksan kielinen…
Eino Leinon runoja englanniksi löytyy HelMet-kirjastoista kokoelma Whitsongs vuodelta 1978. Runoa Rauha ei tässä kokolemassa kuitenkaan ole. Muutama Einon Leinon runon englanninnos on myös sävelkokoelmassa Sarmanto Heikki, Syksy ja muita lauluja, Autumn and other finnish songs, 1981.
Muuta suomalaista runoutta englanniksi on kahdessa kokoelmassa:
Thank you for these illusions, poems by Finnish women writers, edited and translated by Anne Fried, 1981. Kokoelmassa on Sirkka Seljan, Eila Kivikkahon, Helvi Juvosen, Mirkka Rekolan ja Eila Pennasen runoja.
How to address the fog, XXV Finnish poems 1978-2002, edited by Anni Sumari, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo nimestä Onni: esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa 1872. Onni on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen Onni merkittiin kirkonkirjoihin 1835 Hattulassa. Onnia on myös käytetty naisen nimenä. Onni on käännös varhaisemmasta kreikan Makarioksesta 'onnellinen'. Kansanomaisessa käytössä Onni on ollut varsin suosittu. - Viljami-nimestä: nimen lähtökohtana saksalainen Wilhelm. Kalenteriin otettu vuonna 1950. Wilhelm on muinaissaksalainen nimi,jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Viljamin lähimpänä esikuvana voidaan pitää englannin Williamia, koska Pohjanmaalta, Amerikan siirtolaisten kotipaikalta, tunnetaan yleisenä Viliami ja pohjoisesta…
Suomen kansalaine tarvitsee Schengen alueella matkustaessaan koko matkan ajan voimassa olevan matkustusasiakirjan. Periaatteessa siis kotiinpaluupäivään asti voimassa oleva passi riittää. Kohdemaa saattaa vaatia asiakirjalle pidempää voimassaoloa ja pian vanhentumassa olevasta asiakirjasta voi olla haittaa esim. valuutanvaihdossa tai muussa virallisessa asioinnissa.
"Suomen kansalaisella täytyy yleensä olla mukana passi, kun hän poistuu Suomesta. Viranomainen ei yleensä tarkista matkustusasiakirjaa, kun liikut Schengen-maiden välillä. Sinun on kuitenkin pidettävä mukana voimassa olevaa kussakin jäsenmaassa hyväksyttyä matkustusasiakirjaa, eli passia tai uudenmallista henkilökorttia.
Huomaa, että kuljetusyhtiöt saattavat…
Kyseinen pätkä on Kalevalan kahdeksannesta runosta, jossa Väinämöinen tapaa Pohjan neidon ja koettaa houkutella tätä vaimokseen Kalevalaan. Neito ei kuitenkaan tahdo suostua, vaan määrää Väinämöiselle kolme mahdotonta tehtävää, joista munan solmuun vetäminen solmun tuntumatta on yksi. Kaksi ensimmäistä tehtävää Väinämöinen yllättäen kykenee suorittamaan, mutta kolmannessa hän kohtaa suurempia vaikeuksia. Koko runon selityksineen voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden Seuran sivuilta http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia Kalevala-kirjoja pääsee selaamaan esim. Turun kaupunginkirjaston sivujen kautta osoitteesta https://vaski.finna.fi/. Asiasanana kannattaa käyttää yksinkertaisesti Kalevala.
Käytetyimpiä…
Itseoppineesta taiteilijasta Niilo Suojoesta ((1.1.1908 - 14.11.1969) ja hänen taiteestaan on kysytty pari kertaa aiemminkin. Tietoa taiteilijasta ja hänen töittensä myyntiarvon arvioinnista löytyy alla olevien linkkien kautta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e6ce794c-bfe6-417…
Eri vuosien Taidepörssi-kirjojen mukaan Niilo Suojoelta on huutokaupattu yksi savusauna-aiheinen maalaus vuonna 1996. Maalaus on signeerattu vuonna 1960. Se on kooltaan 300 kertaa 400 mm. Myyntihinta oli vuonna 1996 900 markkaa ja euroina 151 euroa.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan ja Anne Saarikallion Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan Leo tarkoittaa latinaksi leijonaa.
Samaa juurta ovat nimet Leonard, Leopold, Leonidas, Lennart, Lenni.
Almanakassa se on ollut jo 1700-luvulta. Nyt nimi on taas uudestaan lisännyt suosiotaan.
Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia…
Hei. Mainitsemiesi kirjojen jatkoksi sopisivat esimerkiksi Stephanie Meyerin uusin kirja Bree Tannerin lyhyt elämä.Samoin Lauren Oliverin Kuin viimeistä päivää voisi olla kiinnostava. Oletko lukenut Melissa Marrin Ilki ihanaa ja Sala kavalaa?
Jos haluat laajentaa valikoimaa hieman toiseen suuntaan, niin Tolkien-klassikko Taru sormusten herrasta olisi luonteva lukukokemus. Tai Garth Nixin Sabriel-sarja.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004) mukaan raukka-sana, liittyy yhteen surkeaa ääntelyä merkitsevän , alkujaan onomatopoeettisen raukua-vebin kanssa. Sanalla on vastineita lähisukukielissämme. Parka on alkujaan tarkoittanut vaateriepua tai kapaloa. Raasu on samoin tarkoittanut kulunutta vaatetta, riepua tai räsyä. Se on laina ruotsin kielestä. Polo taas on polkea-verbin johdos. Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirjan (osa 3: R-Ö) reppana liittyy repale-sanaan.
Osalla sanoista on siis yhteys kuluneisiin vaatteisiin, mutta ei kaikilla Sanat eivät muuten näytä liittyvän toisiinsa.
Saapumisilmoituksessa on henkilökohtainen asiakasnumero (tarkistusluku), jonka perusteella saapuneen varauksen voi noutaa itsepalveluhyllystä.
Varatun niteen voi lainata automaatista ainoastaan sillä kortilla, jolle varaus on tehty.
Toisen henkilön kortilla tehtyä varausta lainattaessa jollekin muulle kortille täytyy asioida asiakaspalvelutiskillä, jolloin valtakirjasta ei ole haittaa. Mukana täytyy aina olla vähintäänkin saapumisilmoitus.
Esittelypuheita joudut pitämään ainakin seuraavissa tilanteissa: yrityksen esittely, tuote-esittely ja esittäytyminen ja toisen esittely.
Yritysesittelyn elementit ovat seuraavat:
- Toivotetaan kuulijat tervetulleiksi
- Esitellään isäntien edustajat
- Kerrotaan tilaisuuden ohjelmasta
- Aloitetaan esittely: toimiala, organisaatio; hieman historiasta, paljon nykyisydestä ja valikoiden tulevaisuudesta
- Keskustellaan ja vastaillaan kysymyksiin
- Tehdään kiertokäynti
- Päätetään tilaisuus myönteisesti ja aikataulun mukaisesti
Tuote-esittelyä suunniteltaessa on analysoitava mahdolliset asiakkaat eli kohderyhmä, tutustuttava tuotteen ominaisuuksien lisäksi esitteisiin, takuuehtoihin, käyttöohjeisiin ja markkinatilanteeseen. Kaikkea näitä…
Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias. Christinen ruotsalaisia muunnelmia ovat Christina, Kristina, Kristin, Kirstin, Kerstin, Stina ja Tina. Suomalaisia vastineita ovat Kristiina, Kirsti, Kersti, Krista, Tiina. Miehillä vastineita ovat Kristian, Risto jne. Nimen alkuperäinen merkitys aiheuttaa sen, että pyhimyskalenterit tuntevat monia samannimisiä. Perinteinen päivä meillä on ollut 24.7. (Agricolan rukouskirjassa v. 1544 'Christina neitzyt').///Svenska namnbok/Anders Malmsten///Etunimet/Kustaa Vilkuna///Suuri etunimikirja/Pentti…
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä
kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat.
Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Onkohan kysymyksessä Aale Tynnin runo Itämainen satu?
Runo alkaa:
Tuhat sielua ruumiitonta
minut vartoen piirittää,
ja ruumiini kätkee monta,
oi, monta elämää.
Syvin, väkevin ihmetyksin
minä lapseni nähdä sain:
sinä synnyit, sinä yksin,
sinä joukosta miljoonain...
Tämä runo löytyy kokonaisuudessaan mainitsemastasi Tynnin teoksesta sekä hänen Kootuista runoistaan.
Kysyin asiaa Pauligin kuluttajapalvelusta. Helsingin Sanomissa 31.7.2015 julkaistu juttu sisälsi virheellistä tietoa kahvin kofeiinipitoisuuksista. Kahvin paahtoaste ei juurikaan vaikuta sen kofeiinipitoisuuteen, vaan kofeiinipitoisuus riippuu käytetyistä kahvilajikkeista ja niiden sekoitussuhteesta. Arabica-paahto on vaaleampaa ja Robusta tummempaa. Suomessa käytetään paljon vaaleapaahtoista Arabicaa suodatinkahvina. Robustaa käytetään lähinnä espressokahveissa voimakasta suutuntumaa aikaansaamaan. Robusta kofeiinipitoisuus onkin noin kaksi kertaa suurempi kuin Arabican.
Kahvijuomien kofeiinipitoisuudet vaihtelevat, pieni kuppi espressoa on todella kofeiinipitoista:
Kupillisessa suodatinkahvia (1,25 dl): 90 – 110 mg Kupillisessa…
