Kappaleen nimi on Metsäniityn orvokit ja sanat löytyvät seuraavista nuottipainoksista: Matin ja Maijan laulukirja, Jos sull' lysti on, Suomalaisia kansanlauluja sekä Suuri kansanlaulukirja. Niiden saatavuuden voit tarkistaa Salli-tietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Valitettavasti kyseistä kappaletta ei ole julkaistu cd-muodossa. Alkuperäinen julkaisu on single vuodelta 1979.
Vanha Isäntä: Onnemme napanuora / Kuuskytluvun kauan soiva blues (ps) Hi-Hat, HIS 1036.
Äänitettä voisi tiedustella Suomen kansalliskirjaston musiikikirjastosta, Jaakko Salo-kokoelmasta.
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/musiikkikirjasto.htm
Kannattaa myös kysellä hyvinvarustetuista äänilevyantikvariaateista, esim. Black and white music.
http://www.blackandwhite.fi/newshop/
Myöskään kappaleen suomenkielisiä sanoja ei ole saatavilla.
Saitkin jo vastauksen edelliseen kysymykseesi. Vähän lisää: Annika Thor kirjoittaa romaaneja vaikeista aiheista kuten esim. koulukiusaamisesta toisen maailmansodan juutalaisvainoista ja lapsipakolaisista.
Tietoa Saari meren keskellä -kirjasta löytyy osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuesitt/thor.htm
Tietoa Totuus vai tehtävä -kirjasta löytyy osoitteesta http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Krista tarkoittaa "Kristukselle kuuluvaa, kristittyä". Nimi on alkuaan kreikkaa ja nimistöömme se on tullut latinan kautta.
Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Casimir on muinaisslaavilainen nimi ja tarkoittaa rauhan tekijää, rauhan julistajaa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimien merkityksiä. Palvelun arkistosta löytyvät myös kaikki kysymäsi nimet. Voit tutkia nimiä arkiston osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tieto...sto.aspx Kirjoita hakuruutuun haluamasi etunimi ja sana etunimet, esimerkiksi Camilla etunimet.
Kirjastosta löytyy myös paljon mielenkiintoisia nimikirjoja, joita voit lainata tai käydä selailemassa. Esimerkiksi Lempiäinen: Suuri…
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International…
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta…
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.
Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.
SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247
Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219
Almakka-arkistossa voi selata vanhoja almanakkoja https://almanakka.helsinki.fi/arkisto
Shintolaisuus (jumalten tie) on Japanin perinteinen uskonto. Se on syntynyt tuhansien vuosien aikana eikä sillä ole varsinaista perustajaa. Se ei pyri leviämään, vaan on enemmänkin japanilaisten asenteista, uskomuksista ja elämäntavoista koostuva uskonto. Shintolaisuudessa vallitsee animistinen ajattelutapa, jonka mukaan kaikessa on henki. Shintolaisuudella ei ole pyhää kirja, johon oppi olisi koottu. Tärkeitä ovat jokapäiväiset rituaalit, kuten pyhätöissä käyminen, kotialttareista huolehtiminen ja vuodenkiertoon liittyvät yhteiset juhlat. Koska jumaluus esiintyy kaikkialla, jumalan kuvia ei ole.
Perustietoa shintolaisuudesta suomeksi löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
- http://www.suol.fi/raamattunet/shinto.html
- http://…
Eevi on muunnos nimestä Eeva ja almanakkaan nimi saatiin Eevan rinnalle vuonna 1964. Eevi ja Eeva nimien taustalta löytyy heprean "elämään" ja "elämän antajaan" viittaava sana "hawwah".
Lähde: Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Pikkuserkku (l. toinen serkku) on ilmaus, jota käytetään serkkujen lapsista suhteessa toisiinsa. Henkilöt ovat toistensa pikkuserkkuja, mikäli heidän vanhempansa ovat serkuksia, eli heillä on yhteiset isoisovanhemmat, mutta eri vanhemmat ja isovanhemmat.
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Jimi, Jim ja Jimmy ovat englantilaisen James -nimen muunnoksia. James taas on muunnos Jaakobista, joka on peräisin Raamatusta. Raamatussa esiintyy useita Jaakobeja. Vanhassa testamentissa on patriarkka Iisakin toinen poika Jaakob. Uudessa testamentissa Jaakobeja ovat mm. apostoli Jaakob, yksi Jeesuksen opetuslapsista. Nimen merkityksestä on useita tulkintoja. On arveltu sen olevan mm. lyhennys nimestä Ja´akob´el "Jumala suojelkoon". Suomessa nimi esiintyi almanakassa vuodesta 1705 eri muodoissa, esim. Jacobus, Jacob. Suomalaistettu muoto Jaakko tuli almanakkaan v. 1890.
Eri kielissä Jaakobista on lukuisia muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Tekijänoikeudellisista syistä laulujen sanoja tai nuotteja ei useinkaan (ainakaan laillisesti) löydy Internetistä. Tämän Peppi Pitkätossun jäähyväislaulun nimellä kulkevan vanhan ruotsalaisen kansanlaulun sanat löytyvät useasta laulukirjasta ja nuottijulkaisusta. Oikealta nimeltään laulu on "On laiva valmiina lähtöön".
Etsimällä HelMet -aineistohaussa teosta tällä nimellä huomataan, että tämän laulun nuotit löytyvät useasta kirjastosta lainattavasta nuottikirjasta, esim. teoksesta Jos sull' lysti on / Toimittanut Hannele Soljander-Halme. Teoksen voi varata netistä pinkoodin avulla tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Måns Gahrtonin Eva ja Adam-sarjasta on ilmestynyt suomeksi 15 kirjaa. Luetteloon voi tutustua Fennicassa, Suomen kansallisbibliografiassa, os. https://finna.fi . Näppää Hausta ja valitse hakutavakai Tekijä. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi: Gahrton Måns ja paina enteriä. Valitse vielä avautuvan sivun kirjailijaluettelosta Måns Gahrton, niin saat näkyviin kaikki hänen suomeksi ilmestyneet kirjansa.
Kysymykseenne ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan eri lämpöisten vesien jäätymisnopeus riippuu paljolti olosuhteista.
Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon kirjassa "Onko pisara pyöreä?" kirjoitetaan lämpimän ja kuuman veden jäätymisestä tähän tapaan: "Arktisten kansojen keskuudessa kulkee perimätietona väite, jonka mukaan ulos pakkaseen viety lämmin vesi jäätyy kylmää nopeammin. Tuntuu mahdottomalta, mutta voisiko väitteessä olla perää?
Veden jäätymisen tarvittava aika riippuu kahdesta seikasta: veden määrästä ja lämpötilasta. Veden lämpötila laskee kolmesta eri syystä: lämpöä säteilee ympäristöön, johtuu astian kautta maahan tai muuhun alustaan, hieman ilmaankin, sekä sitoutuu haihtuvaan vesihöyryyn. Näiden kolmen energian siirtymistavan…
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt varmaa tietoa, mutta se saattaa olla peräisin John Steinbeckin Sweet Thursday -romaanin suomennoksen nimestä "Torstai on toivoa täynnä". Suomentaja on Jouko Linturi, ja sen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1955.
Raija Jänicke ja Oili Suominen ovat kääntäneet Grimmin sadut uudelleen alkuperäistä vastaavina. Kyseessä on siis Jacob ja Wilhelm Grimmin v. 1857 julkaiseman lopullisen kokoelman Kinder- und Hausmärchen kaikki 200 + 1 satua.
Kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi). Ne on julkaista nimellä Grimmin sadut I - III eli I osa nimellä Ruusunen, II osa nimellä Tuhkimo ja III osa nimellä Lumikki.
Tässä vielä linkki ykkösosaan:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Grimmin+sadut&searchscope=9&m=…
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
