Tuomas Ragvaldinpojan vuonna 1763 julkaistu Sen wielä wirhellisen ilo-weisu on alkuperäisjulkaisun lisäksi luettavissa esimerkiksi Pekka Raittilan kirjoittamasta elämäkerrasta Tuomas Ragvaldinpoika : hengellinen arkkivirsirunoilija. Sekä arkkiveisu että seikkaperäinen kuvaus leikkauksesta löytyvät Duodecim-lehden numerossa 24/1975 julkaistusta Aarne Rintalan artikkelista Suomen ensimmäinen huulihalkioleikkaus. Hieman tiiviimpi leikkauskuvaus (ja itse arkkiveisukin vain osittain) sisältyy Rintalan kirjaan Plastiikkakirurgian historia Suomessa.
1850-luvulle saakka huulihalkioleikkauksessa käytetty metodi oli sama, jonka hollantilainen Johan Yperman esitti jo 1300-luvun alkupuolella ja jota ranskalainen Franco oli kehittänyt edelleen 1500-…
Vaikuttaa siltä, että kirjailija on McTeer on Rosamunde Pilcherin luoma. Ainakaan lähteistämme ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi olemassa myös kirjan ulkopuolella.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: …
Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastoon. Palauttamisesta ei peritä maksua, toisin kuin aikuisten aineiston varaamisesta kirjastoon.
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää…
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (…
Uusin koko Tampereen aluetta ja eri historiallisia aikakausia käsittelevä kaupunkihistoria on ilmestynyt vv. 1979-1992, enkä löytänyt sitä enää kirjakauppojen Internet-sivuilta myytävien kirjojen joukosta. Kirja on lainattavissa kirjastostamme. Sen voi tilata myös kaukolainaksi muualle Suomeen, mikäli omassa lähikirjastossanne ei ole kyseistä teosta.
Tampereen historia: 1 : Vaiheet ennen 1840-lukua / Lauri Santamäki…et al. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1988. - 951-9430-25-3.
Tampereen historia: 2 : 1840-luvulta vuoteen 1905 / Viljo Rasila. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1984. - 951-9430-11-3
Tampereen historia 3 : Vuodesta 1905 vuoteen 1945 / Eino Jutikkala. - Tampereen kaupunki, 1979. - 951-9430-01-6
Tampereen historia . 4 : Vuodesta…
Kitaron säveltämä "Caravan" laulusolistina Pages tai Richard Page löytyy cd-levyltä Kitaro: "Noah's Ark". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Moko Nanri. Samalla levyllä on myös kappaleen instrumentaalinen esitys nimellä "Caravansary". Finna-hakupalvelun mukaan "Noah's Ark" -cd-levy löytyy tällä hetkellä Espoosta Ison Omenan ja Sellon kirjastoista.
Mainittakoon, että "Caravanista" on myös suomenkielinen versio. Sen nimi on "Unten erämaa". Suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/
Tietoa Finnasta: https://finna.fi/Content/about
Tutkijat löysivät vuonna 2016 kanadalaisesta kaivoksesta noin kolmen kilometrin syvyydestä pienen vesialtaan, jonka vesi on tutkimusten mukaan kaksi miljardia vuotta vanhaa. Veden ikä on laskettu analysoimalla radiogeenisiä isotooppeja.
Tämä vesi on juomakelvotonta, sillä se on hyvin suolaista.
https://www.bbc.com/news/science-environment-38311781
https://www.latimes.com/science/la-xpm-2013-jun-08-la-sci-ancient-water-qa-20130608-story.html
Koommin on johdos sanasta kova (murteissa esiintyy yleisen muodon koommin lisäksi alueittain myös muodot koimmin, kommin, koum(m)in, kovemmin).
Koommin Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Pakeille tulee sanasta pakista eli jutella. Toisin sanoen mennään jonkun puheille.
Pakeilla Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Moksiskaan on ilmeisesti leikillinen mukaelma sanonnasta (ei ole) moinaan, joka on pron.-vartalon mo- sijamuoto (mon. ess. sekä omistusliite), ks. moinen, mokoma. Moinaskaan merkitsee stadin slangissa millänsäkään, piittaamatta, välittämättä.
Moksiskaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Lisää näiden ja muiden suomen…
Etelä-afrikkalaisen Daily Dispatch -sanomalehden verkkosivulta löytyy oheinen artikkeli "solmupuutarhoista" (= knot garden):
http://www.dispatch.co.za/2002/07/06/features/GARDEN.HTM
Tekstistä voi poimia oheisen maininnan solmupuutarhan symbolisesta merkityksestä:
"Knot gardens were often designed with symbolic intent. Where a knot garden represents a lovers union only two colours of plant would be used. The interwoven bands were considered a symbol of infinity because they had no beginning and no end."
Kannattaa varmaankin tutustua puutarhataiteen historiaa koskeviin teoksiin, kuten Antero Sinisalo: Puutarhataiteen historian perusteet: luennot (1997).
Lisäksi hankimme Turun kaupunginkirjastoon seuraavan näitä puutarhoja koskevan teoksen:…
Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin.
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka.
Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken.…
Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa."
Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan.
Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta
perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948).
Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82.
Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa!
Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi
Ystävällisin terveisin
Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi,
Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on…
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen…
Tieteellisen nimensä sähköankerias sai vasta sähkön keksimisen jälkeen. Sen varhaisin nimi (1764) ei kuitenkaan sisältänyt suoraa viittausta sähköön, vaan se kuvasi enemmänkin kalan antaman sähköiskun vaikutusta: Gymnotus tremulus. Sähkön eläimen nimeen toi itse Carl von Linné paria vuotta myöhemmin – 1766 siitä tuli Gymnotus electricus. Kokonaan omaan sukuunsa sähköankeriaan siirsi Theodore Gill vuonna 1864 (Electrophorus electricus).Suomen kielen sana sähkö on peräisin vuodelta 1845 (Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja). Varhaisin löytämäni suomenkielinen maininta sähköankeriaasta on tätä myöhäisemmältä ajalta, 1865 julkaistusta Edv. Ervastin suomentamasta Wilhelm Fredrik Palmbladin Geografian eli maantieteen oppikirjasta,…
