Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa…
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta…
Edustava käyntikortti on mattapintaista, laadukasta, valkoista, tukevaa paperia ja siinä on musta, kiilloton kohoteksti.Kortin standardikoko on 90x45 mm.
Keskelle korttia tulee henkilön nimi suurimmalla tekstikoolla. Nimen alle painetaan ammattinimike täydellisenä ja oppiarvo lyhenteenä. Vasempaan alakulmaan sijoitetaan yrityksen nimi ja osoite. OIkeaan alakulmaan sijoitetaan puhelinnumero ja muut sähköiset yhteystiedot. Jos yrityksen logoa käytetään, se sijoitetaan "kohopainettuna" vasempaan ylälaitaan.
Erillisellä yrityskortilla tehdään tunnetuksi yritystä. Yrityskortissa yrityksen nimi on suurimmalla kirjainkoolla. Henkilön nimi ja titteli kertovat mitä tehtävää kyseinen henkilö yrityksessä hoitaa.
Verkkosivujen kirjoitusmuodosta en…
Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
Kirja löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta lukukappaleena; Käyttäytymistieteet - Minerva puh. (09) 191 20600
https://finna.fi
Lainattavan kappaleet voit tilata kaukolainana Tervolan pääkirjaston varastosta.
http://karpalo.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=4C0107D8%2D034…
Kaukopalvelulomakkeen löydät Espoon kaupunginkirjaston sivulta
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka…
Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
Ehdotuksia löytyy esim. seuraavista nettiosotteista
http://www.birgit.mummu.net/Runous/Muistovarssyt.htm
http://www.kataisenkukka.fi/varssyt.php
http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja…
http://www.vaisasenkukkakauppa.fi/index.php?pinc=3
Ritari Ässä (engl. Knight Rider) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota NBC-kanava tuotti vuosina 1982–1986. Sarjaa tehtiin yhteensä 90 jaksoa ja vuonna 1991 televisioelokuva Knight Rider 2000. Ritari Ässän tuotti käsikirjoittaja ja tuottaja Glen A. Larson. Ritari Ässä (Knight Rider) kertoo Michael Knightin (David Hasselhoff) ja tekoälyllä varustetun autonsa KITTin (Knight Industries Two-Thousand) seikkailuista.
KITT on Pontiac Trans Am Firebid -auto vuosimallia 1982. Jack Gillin johtamat stuntit käyttivät neljää Firebirdiä. Yksi autoista oli painoltaan kevennetty versio, ja sitä käytettiin hyppykohtauksiin. Siinä oli muun muassa joustava lasikuituinen alusta. Sitä voitiin nostaa nostokurjella, ja kuvata alhaalta.
Stunting-…
Lontoon - ja maailman - ensimmäinen maanalainen rautatielinja avattiin 10.1.1863 välillä Bishop's Road (nykyään Paddington) - Farringdon Street (nykyään pelkkä Farringdon). Molemmat asemat ovat edelleen olemassa ja käytössä.
https://tfl.gov.uk/corporate/about-tfl/culture-and-heritage/londons-transport-a-history/london-underground/a-brief-history-of-the-underground
Alice Tegnerin säveltämä laulu "Dansa min docka" on käänetty suomeksi, suomennos Sauvo Puhtila "Saukki": "Tanssi nukkeni" ja esittäjänä Ann-Christine. Laulun sanat voi poimia esim. Cd-levyltä MUKSUBOKSI 2: 20 ILOISTA LASTENLAULUA. Levy löytyy hyllystä tällä hetkellä monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi paikantaa HelMet-haulla:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta varsin mahdoton vastattavaksi. Evankelis-luterilaisesta kirkosta löytyy mediasta lähinnä muutama satunnainen maininta eroajien iästä tai sukupuolesta. Yleisesti kerrotaan vain eroajien - tai liittyjien - määrä sen enempiä erittelemättä.
Ilmoitus kirkosta eroamisesta tehdään viranomaisteitse vain niin sanottujen kansan- tai valtionkirkkojen eli ev.lut. ja ortodoksisen kirkon kohdalla. Muista ryhmittymistä ei liene virallista tilastoa. Eroamisilmoituksessa kysytään nimi ja henkilötunnus, joten teoreettisesti kyettäisiin tilastoimaan, minkä ikäisiä eroajat ovat. Mutta missään ei liene tietoa, onko ihmisellä uskonnollinen tausta - mitä sitten tarkoittaakaan - tai onko hän…
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla…
Me emme kirjoita esitelmiä, mutta annamme tietoja teoksista, joiden pohjalta voi kirjoittaa esitelmän. Tässä peruistietoa sinulle:
Englantilainen kirjailija Enid Blyton (oik. Darrell-Waters) syntyi v. 1896 ja kuoli v. 1968. Hän kirjoitti yli 600 teosta. Suomeksi käännetyt löytyvät kansallisbibliografia Fennicasta. Tunnetuimpia ovat Viisikko-, Salaisuus-, Seikkailu- ja Sos-sarjat.
Kysy lisää lähikirjastostasi!
http://finna.fi
http://www.kirjasto.sci.fi/eblyton.htm
"Joriini" on Suomessa perinteisesti käytetty nimitys perinteiselle, punaiselle tarhadaalialle (Dahlia hortensis). Sen pitkänomaiset mukulat muistuttavat joskus pulleita sormia tai varpaita. Nimi "joriini" tulee todennäköisesti kasvitieteilijä Johann Gottlieb Georgin sukunimestä, jota on venäjän kielessä käytetty myös daalian nimenä (georgín).
Mausteinkiväärin (Zingiber officinale) syötävä maavarsi muistuttaa jossain määrin daalian mukuloita, mutta kasvit eivät ole läheistä sukua toisilleen.
Heikki Poroila
Lehti löytyy muutamien yliopistokirjastojen kokoelmista, mm. Kansalliskirjastosta. Sen lisäksi se on Työväenliikkeen kirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Alla linkit kirjastojen sivuille:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.tyovaenperinne.fi/
http://www.varastokirjasto.fi/fi/
Niin, tässäpä vasta kysymys!
Usein virkanimitykset liittyvät enemmän tai vähemmän tiiviisti edustukselliseen päätöksentekoon, jota tehdään ministeriöissä. Tällöin poliittiset sidonnaisuudet ja muodollisen pätevyyden rajat voivat hämärtyä.
Poliittisin perustein tehtyjä virkanimityksiä on kritisoitu aina 70-luvulta asti, ja jopa Yle on tuominnut ne korruptioksi. Ongelma lienee siinä, että poliittisen kokemuksen voi nähdä "korvaavan" muodollista pätevyyttä ainakin osaltaan. Vaikka poliittiset virkanimitykset ovat paitsi moraalisesti kyseenalaisia myös nykyään laittomia, kuten tässä HS:n maksumuurin takana olevassa jutussa todetaan, tulkinnanvaraa lakiin tuo se, että sen mukaan ketään virkamiestä ei saa "ilman…
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
