Kirja kertoo miehestä, jonka on mahdotonta suostua siihen, että hänen avioliittonsa on päättynyt. Hän haluaa saada hinnalla millä hyvänsä vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän luulee, että täyttämällä vaimonsa unelman eli hankkimalla omakotitalon hän saa perheensä taas kasaan. Hän on täydellisesti omistautunut perheelleen tekemällä suunnilleen kaikki kotityötkin eikä hän ole koskaan saanut kiitosta ja arvostusta. Talon hankinta kehittyy pakkomielteeksi ja lopulta kaikin tavoin kunnollinen mies päätyykin rikolliseen käytökseen ja syyllistyy väkivaltaankin.
Teemana on pakkomielle ja se, miten äärimmäisen hallitsevan aseman se voi saada ihmisen mielessä ja toiminnassa. Realiteettitaju hämärtyy ja ihminen on valmis melkein mihin vain…
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle…
Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on…
Uusin käännös on vuodelta 2103 oleva Kuolleiden kirja. Käännöksistä voi kysyä kustantamosta eli Gummerukselta, sähköposti info@gummerus.fi
Facebookissa kustantamo vastaa Pendergast-sarjaa koskevaan kysymykseen, että tänä vuonna (2014) käännöstä ei ole tulossa.
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa mustavalkoinen kirjoitintuloste maksaa 0,50 €/kpl ja värituloste 1,00 €/kpl. Tarkempaa tietoa voi kysyä pääkirjaston osalta 2. kerroksen Info-pisteestä (puh. 03-621 3040, s-posti: kita(at)hameenlinna.fi). Lähikirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki)
Leo Lindstedt on Kiljavan opiston opettaja ja mm. Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen puheenjohtaja.
Tarkoitatteko kenties Leo Lindsten'iä? Hän oli suomalainen kriitikko, runoilija ja kuvataiteilija. Leo Olavi Lindsten syntyi 17.heinäkuuta 1943 Lauritsalassa ja kuoli 11. heinäkuuta 1988 Helsingissä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Lindsten ja Kuvataiteilijat 2004
Hyviä yhteenvetoja ja tiivistyksiä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöistä ja heidän ominaispiirteistään voi löytää esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Tom Lundberg, Tuntematon sotilas ja johtamisen taito
Ilkka Malmberg, Tuntemattomat sotilaat
Lundberg liittää Koskelaan seuraavanlaisia piirteitä: idealistinen, uskollinen, luova, spontaani, joustava, ihmiskeskeinen, pidättyväinen, ymmärtää erilaisuutta, arvostaa itsenäisyyttä. Malmberg ja hänen Koskela-asiantuntijana käyttämänsä Helena Ylänen kuvailevat Koskelaa näin: "Koskela on vahva, väsymätön, älykäs. Hän jaksaa marssia, ei valita nälkää, ei syö rautaisannostaan, luopuu omasta levostaan, kantaa toisten taakkoja, räjäyttää bunkkerin. -- Rehti ja järkevä Koskela [on]…
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika…
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
Laila Järvinen suomensi ensimmäisen Peppi Pitkätossu -kirjan jo vuonna 1946, vuosi sen jälkeen kun Astrid Lindgrenin Pippi Långstrump oli ilmestynyt. Järvinen keksi Pepin suomalaisen nimen, kuten myös monien suomentamiensa Muumi-kirjojen hahmojen nimet. Tuomas Manninen on kirjoittanut aiheesta artikkelissaan 12.8.2014 Ilta-Sanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000792803.html
.
Romanttisessa jännitysviihteessä yhtyvät jännitysviihteen ja rakkausviihteen tuntomerkit. Jännitysviihteen selkeimpiä lajeja ovat rikos-, vakoilu- ja sotakirjallisuus sekä fantasia- ja tieteiskirjallisuus. Rakkausviihdettä taas ovat mm. ns. tosikertomukset, pornografiset kertomukset ja romanttiset kertomukset, jotka eivät ole kovinkaan realistisia.
Esimerkkeinä rakkausviihteestä lääkäri- ja sairaalaromaanit, herraskartanoromanssit ja pseudohistorialliset tarinat. Tietenkin jo perinteiset sadut sisältävät elementtejä molemmista (vrt. Grimmin sadut mm.)
Jännitysteema tuli mukaan rakkausromaaneihin lähinnä naisen aseman vapautumisen myötä. Uskonto ja muut korkean moralistiset arvot eivät enää riittäneet rakkausromaanin elementeiksi, joten…
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,…
Kespron artikkeleista löytyy arvioita ravintola-annosten hintojen laskemiselle. Ravintola-annoksen hinta kohdilleen antaa ohjeita, miten raaka-aineiden, työn ja muiden kustannusten hintaa voidaan laskea annokselle, siinä käsitellään myös verojen vaikutusta, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/ravintola-annok…. Esimerkiksi työn hinta vaihtelee sen mukaan, miten paljon raaka-aineita käsitellään ravintolan keittiössä. Artikkelissa Miten ruoan hinnan nousu vaikuttaa ravintola-annokseen kerrotaan, että ravintola-annoksen hinnasta raaka-aineiden osuus on noin 34% hinnasta ja muut kiinteät kulut n. 7%, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/miten-ruoan-hin…. Ravintola-alan tilastoja ja…
Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Tämä asia riippuu hiukan henkilön kiinnostuksen kohteista, mutta tässä on muutamia ehdotuksia:
Muoti, kauneus, suhteet, viihde:
Trendi http://www.trendi.fi/lehti
Olivia http://www.bonnierpublications.fi/mediamyynti/lehtien-mediatiedot/olivia (lähempänä 30 v. oleville)
Cosmopolitan http://www.cosmopolitan.fi/
Demi http://www.demi.fi/ (lähempänä 20 v. oleville)
Matkailu:
Matkaopas http://www.matkaopaslehti.fi/
Mondo http://mondo.fi/
Sisustus:
Deko http://www.otavamedia.fi/web/guest/deko
Liikunta:
Me naiset Sport http://www.menaiset.fi/alue/sport
Fit http://www.fit.fi/
Musiikki:
Rumba http://www.rumba.fi/
Soundi http://www.soundi.fi/
Minun sukuni tarina kirjassa päähenkilönä on Jari Tervon ”näköinen” kirjailija, joka alkaa tehdä kirjaa rovaniemeläisestä Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta. Kirjailija alkaa haastatella Kuukkelia vankilassa. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa. Mutkistuvaan juoneen liittyy uusia henkilöitä: kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä sekä kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, vankilanjohtaja Pasander.
Kirja kannattaa lukea, jotta saa selville koko henkilögallerian. Seuraavista linkeistä voi olla apua kirjan juonen ja henkilöiden hahmottamisessa:
http://wsoy.fi/yk/products/show/170131
http://www.dekkaripaivat.fi/node/241
