Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit.…
Vaski oli alunperin V-S kirjailijatietokannalle valittu nimi, joka voitti tietokannalle järjestetyn nimikilpailun vuonna 2003. Tietokanta kuitenkin lopetettiin ja Vaski siirtyi Varsinais-Suomen kirjastokimpan käyttöön. Nimivalinta perustui siihen, että se on helppo muistaa ja kuvaa Varsinais-Suomen aluetta. Vaskin logossa oleva lintu on Varsinais-Suomen maakuntalintu naakka.
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
Monet sokerittomia mokkapaloja leipovat tuntuvat käyttävän kuorrutukseen ksylitolia eli koivusokeria:
https://thequeenofdelicious.com/sokerittomat-mokkapalat/
Entä miten olisi paahdetut kookoslastut, näyttävät ainakin herkullisilta mokkapalojen päällä:
https://www.prinsessakeittio.fi/2015/02/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai kookoshiutaleet:
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/46598/Muhkeat%20moccapalat/
Joku on käyttänyt myös Sukrinia:
http://poppaa.blogspot.com/2010/08/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai sitten tosiaan Steviaa pinnalle ripoteltuna:
https://www.hannasumari.fi/2016/viisi-ihanaa-reseptia-sokerittomiin-her…
Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava 2005, toim. Pirjo Mikkonen), että nimi Ilari on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Ilarin kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta 'hilaris' tarkoittaen hyväntuulista ja reipasta.
Kirjastoista löytyy useita muitakin etunimikirjoja, joissa kerrotaan nimien alkuperästä ja merkityksestä. Kirjat ovat Vantaan kirjastoissa luokassa 88.29038.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy myös vastauksia aiemmin esitettyihin nimikysymyksiin. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -kohtaan hakusanaksi "etunimet".
Runo löytyy ainakin kirjoista:
TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS
TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN
JULKTIEDOT. 1946
ja
TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983
Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
Tutkielmien tiedot löytyvät melko kattavasti Finna.fi-hausta. Ainakin 2000-luvulta alkaen pro graduja on myös tallennettu digitaalisessa muodossa verkossa luettaviksi. Mikäli digitaalinen versio on saatavilla, sen voi ladata ja lukea omalla laitteella. Yleensä nämä ovat PDF-tiedostoina. Finnassa voit hakea minkä tahansa hakusanan, myös aiheen mukaan aineistoa. Haun voi rajata tiettyihin aineistotyyppeihin, kuten opinnäytetyö tai pro gradu. Finnan kautta löytyy tällä hetkellä 317 972 pro gradun viitetiedot. Verkossa saatavilla on yli 93 000 pro gradua.Finna.fi etusivu: https://finna.fiVoit syöttää hakusanan yksinkertaiseen hakuun etusivulla ja rajata hakutulosta sen jälkeen vasemmasta laidasta löytyvillä rajaustyökaluilla. Tai voit valita…
Yksityiseen käyttöön voit muuntaa paperikirjan e-kirjaksi, mutta et saa levittää tai myydä sitä eteenpäin. E-kirjoihin pätee täsmälleen sama tekijänoikeuslainsäädäntö kuin painettuihin kirjoihin. Muoto tai jakelutapa (paperi, PDF, EPUB, verkkosivu, jne.) ei vaikuta siihen, onko teos suojattu tai miten tekijänoikeus toimii.Sähköistä julkaisutoimintaa käsitellään mm. näissä oppaissa:Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan (Penelope-kustannus, 2021)Tiina Raevaara ja Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Myös googlaamalla löytyy paljon aihetta käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia:Julkaise kaikilleDigivallankumous: E-kirjan ABC Tiia Konttinen: Kirjoita oma e-kirjaE-kirjojen kirjoittamisesta ja julkaisusta on kysytty tässä…
Englanniksi ja ruotsiksi aiheesta olisi vaikka kuinka paljon materiaalia olemassa, mutta suomeksi todella vähän. Löysin seuraavanlaiset artikkelit ja tutkielmat Arto- ja Aleksi-artikkelitietokannoista sekä yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
1. Tekijä: Pyysalo, Risto
Nimeke: Tanssi ja uskonnolliset palvontamenot
Julkaisussa: Liikunta ja tiede. 25(1988):3, s. 130-134.
2. Tekijä: Kotiranta, Tuija
Nimeke: Kristillinen tanssi uskon ilmaisijana
Aineisto: kirja
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto , 2005
Opinnäyte: Tutkielma : Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta , Käytännöllinen teologia
3. Tekijä: Jussilainen, Anna
Nimeke: Uuden tanssin uskontokulttuuriset ulottuvuudet
Aineisto: kirja
Julkaistu: [Turku] , 2007
Opinnäyte: Pro…
Helmet-lainat voi uusia lainaamista tai uusimista seuraavasta päivästä alkaen. Tällöin laina-aikaa saa kuitenkin vain yhden päivän lisää Jos edellinen eräpäivä olisi osunut pyhäpäivälle tai muulle sellaiselle päivälle, joka siirtää eräpäivän seuraavaan arkipäivään, seuraavana päivänäkään ei lainoja voi uusia, koska uusiminen ei olisi tuonut yhtään lisää laina-aikaa. Lainan voi uusia yhteensä viisi kertaa, jos siihen ei ole kohdistunut varauksia. Jos haluaa maksimoida laina-ajan, kannattaa lainat uusia mahdollisimman lähellä eräpäivää.
Voit tutkia mahdollisuuksia lähteä Kiinaan opiskelemaan esimerkiksi Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n internetsivuilla osoitteessa http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/mainpage/mainpage.htx . Katso ensimmäiseltä sivulta erityisesti kohtaa maailmalle.net, jonne pääset myös suoraan osoitteessa http://www.maailmalle.net/Resource.phx/maailmalle/mainpage/mainpage.htx.
Eri oppilaitoksilla on myös omia opiskelijavaihto-ohjelmia ja sitten kun tiedät tulevan opiskelupaikkasi, tutustu opiskelupaikkasi vaihto-ohjelmiin.
Englantia voit opiskella internetissä esimerkiksi osoitteissa http://www.perunakellari.fi/ ja http://www.koulukanava.fi/englanti.htm.
Kirjastot.fi-palvelusta löytyy useita englannin kieltä koskevia linkkejä. Osoitteesta…
Kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa voit lukea Helsingin sanomaa, HBL:ää ja Iltasanomia mikrofilmeiltä. Mikrofilmejä ei tarvitse ennakkoon tilata, vaan ne on käytettävissä koko kirjaston aukioloajan. Jos haluat käyttää laitetta, missä on tulostusmahdollisuus, se täytyy varata osoitteesta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Pelkät mikrofilmienkatselulaitteet on ilman varausta ja aina pääsee lukemaan.
Keskisuomalaista ja Kalevaa ei ole Pasilan kirjastossa, mutta ne löytyvät Kansalliskirjaston valikoimista kuin myös HS, HBL ja IS.
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää…
Mikroilmasto, ts. pienilmasto, on hyvin pienellä alueella tapahtuva paikallinen ilmiö, jossa ilmasto-olosuhteet poikkeavat ympäröivistä olosuhteista.Mitään tutkimuspohjaista lähdettä Melalahden mikroilmastosta tai vertailusta Tikkurilan paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin en löytänyt, joten tässä yleisesti mikroilmastojen synnystä.Mikroilmastoon vaikuttavat paikalliset olosuhteet kuten topografia, läheiset vesistöt, kasvillisuus ja ihmisen vaikutus. Yleensä kaupunkien taajamat ovat rakennuskeskittymiensä takia lämpimämpiä kuin maaseudun olosuhteet. Mikroilmastot ovat myös riippuvaisia vuodenajasta, ja niiden lämpötila voi vaihdella nopeastikin.Melalahden olosuhteisiin voivat siis ehkä vaikuttaa esimerkiksi paikalliset vesistöt kuten…
Maustetyttöjen musiikkia ei vielä tähän mennessä ole julkaistu nuottina. Epävirallisia sointukarttoja heidän kappaleistaan on tehty.
Linkki sointukarttoihin
