Kannattanee ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jossa vanhoja puhelinluetteloja säilytetään. Kansalliskokoelman pääkokoelmaan on sijoitettu puhelinluettelot vuoteen 1972 asti. Helsingin puhelinluettelot vuoteen 1981 asti ovat käytettävissä mikrokuvattuna.Lähde:Kansalliskirjasto. Puhelinluettelot. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Hei! Kirjastossa saa jutella, mutta niin, että ei häiritse muita. Kiroilu ei kuulu hyviin tapoihin. Jos joku käyttäytyy häiritsevästi kirjaston henkilökuntaa tai muita asiakkaita kohtaan, hänelle voidaan määrätä käyttöoikeuden menetys. Se tarkoittaa, että häiritsijä ei saa käyttää kirjaston palveluita määrättyyn aikaan, joka vaihtelee yhdestä vuorokaudesta aina yhteen vuoteen. Yleensä häiritsijät kyllä uskovat ihan ystävällistä huomautusta.
Kuluttaja.fi-verkkosivulla vastattiin viime vuonna kysymykseen: "Mikä on operaattorin vastuu tietoturvasta?" https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/mika-on-operaattorin-vastuu-tietoturv… (vaatii kirjautumisen)
Teleyritykset saavat tietoa viranomaisilta havaitusta häiritsevästä liikenteestä verkossa. Yritykset velvoitetaan rajoittamaan tällaista liikennettä verkkojensa osalta. Kyberturvallisuuskeskuksen vastauksessa todettiin, että lain mukaan viestinnän teleoperaattorit vastaavat tarjoamiensa verkkojen ja palvelujen tietoturvasta ja käyttäjät omien laitteidensa tietoturvasta. Verkkoyhteyttä käyttävän kuluttajan on käytettävä laitetta tai järjestelmää teleyrityksen ohjeiden mukaisesti siten, ettei se vaaranna tietoturvallisuutta.…
Helsingin kaupungin yrittäjille suunnattuja verkkosivuja kannattaa tutkia. Tarjolla on myös maksutonta yritysneuvontaa: https://www.hel.fi/fi/yritykset-ja-tyo/yritykset-ja-yrittajat
Helsingin Yrittäjät on koonnut sivustolleen runsaaasti tietoa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/yrittajaksi-ryhtyminen/
YritysHelsinki on yrittäjiksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville suunniteltu infosivusto, joka tarjoaa kattavasti tietoa yrittäjyydestä. https://www.yrityshelsinki.fi/
Työllisyyspalveluilla on verkkosivusto yrittäjyydestä. https://tyollisyyspalvelut.hel.fi/tyonhaku/yrittajyys
Suomi.fi-portaalin aloittavan yrittäjän muistilista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-per…
Yritys-Suomen palvelut: https://…
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Kyseessä on laulu Samaa rataa sateessa, joka on julkaistu äänitteellä Eskariin! Laulut on sovittanut Ismo Koskela. Tarkempaa tietoa laulujen tekijöistä ei teosviitteissä kerrota.
Etsimääsi laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Eskariin! -äänitettä on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa ja se näyttää löytyvän myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna https://vaski.finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan…
Matkalaulun on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls (1948-2022). Fenno musiikkiarkiston säveltäjähaun mukaan laulu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975.
Hei!Muovittamattomuus on kirjastolle asetettuihin säästötavoitteisiin liittyvä päätös, joka vähentää myös kirjastoissa kertyvän muovijätteen määrää. Tiedostamme, että sillä on monenlaisia vaikutuksia aineiston kuntoon, ja tämän vuoksi kirjat mm. vahvistetaan osittaisella muovilla. Pyrimme jättämään myös olennaisen sisäkannen informaation näkyviin, pahoittelut että kertomasi teoksen kohdalla tämä ei ole onnistunut. Olemme myös tiedottaneet ja ohjeistaneet asiakkaita kohtelemaan kirjoja huolellisemmin. Seuraamme tilannetta ja arvioimme sitä uudelleen vuosittain.
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304…
Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä…
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…;
Asla on lyhentymä nimestä Aslak, joka taasen on norjalaisperäinen nimi, jonka osat merkitsevät aasa-jumalaa ja taistelua. Suomen almanakassa Aslakin päivä on 23.2. Saamelaisessa almanakassa nimi esiintyy samalla päiväyksellä muodossa Ásllat.Aasat. Wikipedia.Aslak. Wikipedia.Suuri etunimikirja. Lempiäinen, Pentti. WSOY 1999.
Zacharias Topeliuksen runon Ljungblommor suomennos Kanervankukkia sisältyy Topeliuksen koottujen teosten osaan XI. Runon on suomentanut Otto Manninen.
Topelius, Zacharias: Kootut teokset : XI : Runoja (WSOY, 1931)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Suolakiteet voivat kasvaa ja järjestyä eri tavoin riippuen mm. käytetystä suolasta, veden ja huoneen lämpötilasta ja käytetyn astian materiaalista. Tässä tapauksessa säiemäiset muodostelmat voivat johtua juuri käyttämästäsi kristallisuolasta mikäli muuten olet tehnyt lyhdyt täysin samalla tavoin kuin aiemminkin.
Lähteet:
https://www.thoughtco.com/growing-table-salt-crystals-607663
https://www.chemistryworld.com/news/salt-crystal-grows-legs-to-avoid-slippery-surface/4012469.article
Katsopa Makupalat.fi -osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala ja hakuakin voit kokeilla sanalla Kalevala. Täältä löytyy jos jonkinmoista Kalevalalinkkiä...
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Helsingin kaupunginkirjastossa, kuten monissa muissakin kunnankirjastoissa, on paljon työtehtäviä, joita tehdään koronasulun aikana. Useissa kirjastoissa henkilökuntaa työllistää muun muassa kokoelman inventointi ja poistojen tekeminen, uuden aineiston valinta ja tilaaminen sekä muu kokoelmanhoito, jolle ei aukioloaikana ole aina aikaa.
E-aineistojen kysyntä on kasvanut kovasti, joten kirjastot tekevät sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan vinkkausta ei-painetuista aineistoista, ks. esim. Helmet-viikkovinkit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Evinkit_viikolle_16(209961)
Koska tapahtumat on turvallisuussyistä toistaiseksi peruttu, tuotamme erilaisia etätapahtumia kuten satutunteja ja…
