Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"…
Luetteloinnilla tarkoitetaan dokumenttien perusrekisteröintiä, jossa aineisto kuvaillaan määrättyjen ulkoisten peruspiirteiden mukaan (esim. tekijä, teoksen nimi, julkaisutiedot, sivumäärä, muut ulkoasutiedot). Luettelointia tehdään tietyn formaatin mukaisesti esim. kirjaston aineistotietokantaan. Sisällönkuvailusta puhutaan silloin, kun dokumentin sisältö analysoidaan ja kuvataan. Siihen kuuluvat luokitus ja indeksointi, joka on sisällönkuvailua asiasanojen avulla. Sisällönkuvailun tehtävänä on tukea tiedonhakua sisällöllisin perustein. Luettelointi on näistä ensisijainen, koska ilman sitä ei voida tehdä sisällönkuvailua.
Lähde: Suominen, Saarti & tuomi: Bibliografinen valvonta : johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin…
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös…
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat…
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että…
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä…
Ford Model A -kirjoja ei valitettavasti löytynyt kirjastojen kokoelmista, mutta Alfamerin luettelossa www.alfamer.fi on useita teoksia Model A:sta, esim. James Schild : Ford Model A Original, josta mainitaan että se on hyvin kuvitettu entisöintiopas. Kirjan sisällöstä ja sopivan kirjan valinnasta kannattaa kysyä Alfameriltä puh 09-7742810.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti:
Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.).
Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt…
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Vänrikki Kariluotoa pyytää rukoilemaan Tuntemattoman sotilaan kuudennen luvun I jaksossa hänen lähettinään toiminut vapaaehtoinen poika, jonka nimeä ei mainita.
- Vänrikki... rukoilkaa te... minä en jaksa... muista... polttaa... minä kuolen.
Esmeralda on espanjaa ja tarkoittaa 'smaragdia'. Sen englantilainen vastine on Emerald. Esmeralda on harvinainen nimi Suomessa eikä sitä löydy suomalaisesta almanakasta. Valitse nimi lapselle! -kirjassa tosin nimipäiväksi annetaan 8.8. (espanjalaiset nimet). Latviassa Esmeraldan nimipäivää juhlitaan 5.7.
Lähteet:
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Valitse nimi lapselle! (2. p. 2003)
http://www.yeahbaby.com/
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-…
Lumia lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa liittyy luontevasti myös lumi-sanaan, joka on nimenäkin suosittu (Kirjasta: Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie - 2 000 kaunista ja harvinaista etunimeä).
Aurora (kreik. aamurusko), rinnakkaisasu Auroora, muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisten aamuruskon jumalatar Eoksen vastine (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) (Lempiäisen kirjasta)
Mertsi-nimestä on kysytty aiemmin palstalla ja silloin siihen on vastattu seuraavasti: Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle…
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Suosittelen sinulle tutustumista ainakin Paavo O. Ekon kirjaan "Puumerkit ja riimut menneisyyden avaimina". Sitä on Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla pari kappaletta hyllyssä (luokka 00.109). Symboleista on enemmänkin teoksia, mutta ne eivät liity pelkästään Suomeen.
Kuvasymboleja esimerkiksi muinaissuomalaisista kalliopiirroksista on useassa Pekka Kivikkään kirjassa, mm. "Kalliokuvat kertovat". Se löytyy hyllystä 92.1.
Se on osa runoa, joka löytyy kirjasta
Nicholas Evans: Tulisielut, s.337 (WSOY 200)
Englanninkielinen alkuteos The Smoke Jumper.
Kirjan on suomentanut Hilkka Pekkanen
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 18 vuotta. Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, esimerkiksi passin tai kuvallisen henkilökortin. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla.
Kaikkien HelMet-kirjastojen palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
