Varauksen saapumisen kesto riippuu ensiksikin tietysti siitä, onko kirja lainassa ja onko siitä ennestään varauksia alueen kirjastoissa. Jos kirjaa on saatavilla jossakin alueen kirjastossa, on varauduttava noin kolmen päivän toimitusaikaan, jona aikana kirjan pitäisi saapua siihen kirjastoon, jonne se on tilattu - joskus varaus voi saapua nopeamminkin.
Varauksen saapumisesta ilmoitetaan asiakkaalle joko kirjeitse tai sähköpostilla, sen mukaan kuin asiakastietoihin on merkitty. Jos haluaa vaihtaa kirjaston ilmoitusten saapumistavaksi sähköpostin tai kirjepostin, voi sen tehdä itsekin helmet.fi -palvelussa verkossa valitsemalla ilmoitustavan kohdassa "Muuta tietojasi".
Aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna 8 päivän ajan.
Lisätietoja…
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (…
Talossa ei asu nykyään varsinaisesti ketään. Huvila rakennettiin 1852 ruukinpatruuna Adolf Grönbergin toimesta. Sen jälkeen talossa asui mm. tupakkakauppias Jakob Fiinnilä perheineen. Fiinnilän tytär meni naimisiin Harald Bouchtin kanssa ja huvila siirtyi Bouchtin suvulle useaksi vuosikymmeneksi. 1940-luvulla tilat vuokrattiin kesävieraille ja lopulta Bouchtit myivät tilan Mustasaaren kunnalle vuonna 1963.
Svenska YLE halusi tehdä Strömsötä muualla kuin studiossa ja he etsivät kaunista taloa, joka sijaitsisi meren äärellä. Talossa pitäisi olla myös puutarha ja tilaa eri toiminnoille. Vaasan kaupunki osti Mustasaarelta tilan ja remontoi sen. Vaasan kaupunki teki pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Yle:n kanssa ja ohjelman teko saattoi…
Paritanssin historia on länsimaissa pitkä ja monimuotoinen. Nykyisen paritanssietiketin sukupuolivaatimuksia pidetään usein itsestään selvinä, vaikka ne muotoutuivat kunnolla vasta 1900-luvun vaihteessa. Sokeudesta seksismille käy esimerkiksi Suomen kilpatanssin grand old manin Veikko N. Niemelän sangen kiusallinen toteamus vuodelta 1998: Maailman seura- ja paritanssiraadin toimintaohjelmassa ”ei ole mitään rodullisia, uskonnollisia ja poliittisiakaan vivahteita: valssi on kaikkialla samanlaista, se tanssitaan kaksistaan, mies ja nainen kasvokkain.”
Paritanssin historian aikana siihen liittyvät käytännöt ovat vaihdelleet huomattavasti muun muassa alueesta, yhteiskuntaluokasta ja uskonnosta riippuen. Kulloinkin vallitsevan kulttuurin ja…
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Nyrkkisääntönä irronneita sivuja ei kannata teipata vaan liimata. Teippiä kannattaa käyttää vain silloin, kun sivu on revennyt. Meillä kirjastossa tulee koko ajan kirjoja, joiden sivut ovat irronneet ja joita joku asiakas on hyvässä tahdossa teipannut. Teippi ei kuitenkaan kestä, ja teipin irrottaminen sivuista liimaamista varten on usein aikamoista tuskaa.
Yksittäiset tai muutamat irronneet sivut kannattaa liimata kirjaan käyttämällä jotakin sopivaa liimaa. Niitä kannattaa katsoa esimerkiksi tavarataloista tai askartelutarvikkeita myyvistä kaupoista. Käytän itse kirjaston kirjojen korjaamisessa RX Original -liimaa, jota saa Clas Ohlsonilta. Se on kätevässä pullossa, josta sitä on helppo annostella liimattavaan kohtaan, joskin liima on…
Kysymykseenne siitä, mihin arkistoon kopiot kauppakirjoista laitetaan vastaan, että kauppakirjat eivät välttämättä löydy muilta kuin myyjältä, ostajalta sekä julkiselta kaupanvahvistajalta.
'Julkinen kaupanvahvistaja on kiinteistökaupan todistusviranomainen. Julkiset kaupanvahvistajat ovat virkamiehiä tai käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia. Virkansa puolesta kaupanvahvistajia ovat mm. maistraatissa toimiva julkinen notaari ja henkikirjoittaja. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa toimii käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia, jotka ovat esim. pankinjohtajia.' (Linnainmaa, Leena: Lakiopas oman kodin hankkijalle. Helsinki 2002, s. 66)
Kauppakirjoja - varsinkin vanhempia - voi yrittää kysyä myyjän, ostajan ja kaupanvahvistajan…
Tiitus/Titus-nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä, mahdollisesti sillä on yhteys latinankieliseen sanaan titulus 'otsikko', 'arvonimi', merkitys siis voisi olla 'kunnioitettava'. Toisaalta kreikan kielessä tunnetaan myös linnun nimenä τίτις/titis (nimi jäljittelee linnun viserrystä). Rooman keisarina Titus Flavius Vespasianus oli vuosina 79-81 ja on jäänyt historiaan maineeltaan tarmokkaana ja pystyvänä hallitsijana. Paavalin uskollinen työtoveri Τίτος/Titos=Titus (nykyinen vuoden 1992 raamatunkäännös käyttää lyhytvokaalista muotoa Titus, vuoden 1938 käännös pitkävokaalista Tiitus) mainitaan Uudessa testamentissa 13 kertaa. Lisäksi hän oli yhden Paavalin kirjeen vastaanottaja (nykytutkijoiden enemmistön käsityksen mukaan ko.…
Kyseessä näyttäisi olevan valtioneuvos Harri Holkerin (1937 - 2011)hauta. Haudalla on mustan kivipaaden päällä kullanvärinen joutsen. Hautamuistomerkin on suunnitellut Pekka Jylhä ja sen nimi on "Veden muisti".
https://www.google.fi/#q=hietaniemen+hautausmaa
http://yle.fi/uutiset/harri_holkerin_hautamuistomerkki_julkistettiin_hi…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305600148503
Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884…
Sana kirsu voi tarkoittaa oravan, rotan, kissan tai koiran, erityisesti Suomenlahden saarilla myös hylkeen kuononpäätä. Sanasta esiintyy myös muoto kirso ’sian kärsä’ ja kirsa ’turpa, kärsä, kuono, nokka’. Kirsu on luultavasti kärsä sanan variantti. Sanan kärsä taustalla taas on todennäköisesti norjanlapin sana gærsse ’sian kärsä’. Lähde: Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.
Virallinen = julkista valtaa edustava. Virallinen suojelija antaa suostumuksellaan nimensä tapahtuman tms. käyttöön, ja lisää näin arvovallallaan tapahtuman julkisuutta ja painoarvoa. Suojelija on asian takana ja kannattaa asiaa, jota tapahtuma edustaa. Ei hänellä ainakaan laissa määrättyjä velvollisuuksia ole. Hän on arvovaltainen symbolinen tukija.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja 3 : S-Ö. 1980.
Kielitoimiston sanakirja 3. osa : S-Ö. 2006.
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila…
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee…
Alunperin Muumin repliikki koko yön juomisen jälkeisestä janosta löytyy Tove Janssonin sarjakuvatarinasta Muumipeikko ja pyrstötähti (varhaisempi suomennos tarinasta ilmestyi nimellä Pyrstötähti). Tässä tarinassa nautitaan palmuviiniä. Samaa juomaa tarjoillaan myös kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti - joskin paljon kohtuullisemmin: Muumipappa kaataa lasilliset itselleen, Muumimammalle ja kotinsa menettäneelle Piisamirotalle. Televisiosarjaa ei valitettavasti ollut ulottuvillani.
Tieto Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen sukulaisuudesta perustuu kirjaan Muumipapan urotyöt. Televisiosarjassa ei kirjallisista ja verkkolähteistä löytämieni mainintojen perusteella viitata tähän sukulaisuussuhteeseen lainkaan, joten on mahdollista, että sarjan…
Hei vaan, vinkkaan aluksi rakkaustarinoita, jotka varmaan vastaavat melko tarkasti toiveitasi.
Orvokki Annala:
Donwennan lähde. (kelttipapittaren ja roomalaisen sotilaan rakkaustarina 300- ja 400-lukujen Britanniassa)
Sulkakäärme (norjalainen viikinki rakastuu haltiasukuiseen neitokaiseen)
Lallinkartanon Kerttu (1150-luvun pakanallisesta Suomesta)
Marja-Leena Lempinen: Pohjantähden valtakunta (kreikkalaissyntyinen Elena seuraa viikinkimiestään kaukaiseen Pohjolaan; on tosin nuorten romaani)
Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolla puolen (kertoo nykyajan naisesta ja islantilaisesta viikinkineidosta, joka matkaa miehensä mukana pohjoiseen Amerikkaan)
Marjatta Savolainen:
Mantunainen
Velhomatka (edellisen jatko-osa; itäsuomalaiseen mytologiaan…
Pakanamaan kartalla on viitattu alunperin kaukaisiin alueisiin, joissa on ollut tuntemattomia seutuja. Tuntemattomat alueet on merkitty karttoihin valkoisilla alueilla. Tätä kautta sanonta on alkanut merkitä jotain, mikä on läikikäs, kirjava tai rajoiltaan epämääräinen - ja siten esimerkiksi kasvoja, joilla on arpia, ihottumaa tai aknea.
Runo on Turkan kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978), ja mainitut virkkeet ovat ko. proosarunon päätösosa. Runo alkaa sanoilla "Jään alla savinen ranta", ja sillä nimellä se löytyy myös kokoelmateoksesta Sirkka Turkka: Runot 1973 - 2004 (Tammi 2005).
