Turun seudun arkkitehtuurioppaassa (Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin, 2013) on maininta osoitteesta Ursininkatu 12 b. Taloyhtiö on merkitty kirjaan nimellä As Oy Birgerinkatu 12 b. Nykyisissä asunnonvälitystiedoissa nimi on Asunto Oy Turun Birgerinhelmi. Ursininkatu oli nimeltään Birgerinkatu vuoteen 1953 asti. Kyseisestä talosta mainitaan oppaassa seuraavaa:Arkkitehti: Aarne Eklund, 1938-1939. Funktionalistinen asuinkerrostalo, pihalla on Eklundin 1938 suunnittelema ulkorakennus.Yliopistosäätiön sivuilla kerrotaan, että Åbo Pappersindustri Ab:n johtaja Gunnar Söderström rakennutti talon, kun kaupunki kärsi asuntopulasta. Leipurimestari Matti Petander (17.8.1874-29.11.1961) omisti talosta puolet, niin kuin myöhemmin hänen poikansa John…
Pyöräilyhistoriaa Hollannissa käsittelevässä artikkelissa Marian Rijk, "Headwind, Tailwind. How the Bicycle Became a Dutch Symbol" mainitaan tämmöinen vaihe. Siinä kerrotaan, että 1800-luvun lopulla maaseudulla pyöräilijöiden perään saatettiin usuttaa koiria tai heitä saatettiin lyödä raipalla, kun he ajoivat hevoskärryn ohi,https://www.the-low-countries.com/article/headwind-tailwind-how-the-bicycle-became-a-dutch-symbol/Muista lähteistä en löytänyt vastaavaa, esim.Guide Holland Bicycle history, https://www.guideholland.com/histbike.htmlWikipedian hollanninkielinen pyöräilyn historia artikkeli, Geschiedenis van het fietsen in Nederland - WikipediaHollanninkielisen historiasivuston artikkeli pyöräilystä Alankomaissa, Hoe Nederland hét…
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa…
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi…
Linkeistä löytyvät artikkelit pohtivat kysymystä. Niiden mukaan painovoimaa ei voi käyttää energianlähteenä, juuri siksi, että se on voima eikä energiaa. Voima määritellään kahden kappaleen väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa energiaa siirtyy kappaleesta toiseen. Energia taas on kappaleiden ominaisuus.
Painovoima osallistuu energiantuotantoon esimerkiksi vesivoimaloissa. Siinäkään se ei luo energiaa, vaan muuntaa olemassa olevaa potentiaalienergiaa liike-energiaksi. Painovoima saa veden laskeutumaan korkeammalta paikalta alemmas, jolloin veden virtaus pyörittää sähköä tuottavia turbiineita. Potentiaalienergia ei kuitenkaan ole peräisin painovoimasta vaan siitä lähteestä, joka kohotti vesimolekyylit sellaiseen…
Kyseessä lienee Paavo Haavikon runo Puut, kaikki heidän vihreytensä. Siinä runon puhuja haluaa "ojentaa sinulle nurmikon". Runo löytyy Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä -nimisestä runokokoelmasta, joka julkaistiin vuonna 1966. Kysytty runo on kokoelmassa ensimmäisenä.
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti…
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20…
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Kuin tuuli tai pilvi (1949,s. 9). Runo alkaa rivillä "Enää pyydä en mitään. Jo kaiken sain."
Runo sisältyy myös Eeva-Liisa Mannerin runojen antologiaan Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 72).
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.146082
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1430219
Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen.
Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat
ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka.
Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Se, että raaka pihvi olisi paras ensiapu mustaan silmään, on pelkkä myytti. Jääkaapissa säilytetyllä pihvillä tavoiteltua kylmähoitoa voi antaa paljon tarkoituksenmukaisemmillakin tavoilla. Pihvistä voi olla jopa haittaa: raa'assa lihassa olevat bakteerit voivat aiheuttaa vammassa vakavan bakteeritulehduksen.
Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää veren ja kudosnesteen vuotamista vaurioalueelle. Kylmähoidon pintavaikutus lievittää esimerkiksi ruhjeen aiheuttamaa kipua, ja juuri siihen pintakylmähoitojen teho pikkukolhuissa perustuu. Syvempiin kudoksiin riittävä teho saavutetaan kuitenkin vain sellaisella kylmäpakkauksella, joka luovuttaa kylmää tasaisesti ja riittävästi. Tällaisia kylmäpakkauksia ovat esimerkiksi…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen…
Lefkaksen (käytetään myös nimeä Lefkada) saaresta löytyy tietoa useista Kreikan saaria käsittelevistä kirjoista.
Piki-kirjastojen alueella uusimpia kirjoja ovat:
Greek islands (Lonely Planet), 2004
Kreikan saaret (Kaupunkikirjat), 2003
Seuraavista lehdistä löytyy artikkeli Leftaksen saaresta:
Matkaopas 2006, nro 1
Matkalehti 2002, nro 3
