Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys…
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään.…
Kyseinen laulu on nimeltään Romanssi, mutta se tunnetaan myös nimellä Sua vain yli kaiken mä rakastan. Säveltäjä on Nils-Eric Fougstedt.
Kappale on esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjassa (Suuri toivelaulukirja 1).
Mikäli lapsen kortti oli jo Vaski-kortti, uuden hankkiminen maksaa 2 euroa. Jos lapsella ei aiemmin ole ollut Vaski-korttia, vanhan kirjastokortin vaihtaminen uuteen Vaski-korttiin ei maksa mitään.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://www.vaskikirjastot.fi/c/document_library/get_file?uuid=0fec6936…
Kannattaa myös heti ilmoittaa kortin katoamisesta omaan kirjastoosi.
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Tarkoitatkohan tätä teosta:
Pitkospolku : JR 33 ja 12. Pr. sodassa 1941-1945/toimituskunta: Teuvo Turtiainen ... [et al.] ; vastaava toimittaja Ale Rivinoja.
Julkaisutiedot: Rovaniemi : JR 33:n ja 12 Pr:n perinnetoimikunta, 1966.
Kyseistä teosta ei ole kovin monessa Suomen kirjastossa. Kemistä, Kouvolasta, Tervolasta ja Taivalkoskelta teos näytti löytyvän. Voit kysellä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi. Myös Helsingistä, Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen teos löytyy, mutta sitä ei saa kotilainaksi, vaan kirjaa voi lukea ainoastaan kirjaston lukusalissa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m…
https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Sukunimestä Matilainen on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta, Savosta vuodesta 1541, Kainuusta 1555, Pohjois-Pohjanmaalta 1562 ja Pohjois-Karjalasta ja Äyräpäästä, myöhemmin myös Keski-Suomesta ja Ruotsin Länsipohjasta. Nykyisin nimeä esiintyy runsaimmin Rautalammin pitäjän tienoilla, Ristiinassa ja Lieksassa. Matilaiseksi on voitu alkaa kutsua Mattila- tai Matila- nimisessä talossa asuvaa. Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000.
Käsialantutkimus eli grafologia selvittää ihmisen kokonaispersoonallisuutta, joka kypsyy iän ja elämänkokemuksen myötä. - Jos haluaa kirjoittaa selkeämmin, voi opiskella koulun malli- eli tyyppikirjoitusta, jonka kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1986. Puhutaan myös kaunokirjoituksesta.
Suosittelisin esimerkiksi Anita Vuokonmaan ja Toivo Heiskasen teosta Uuden mallikirjoituksen opas/Anita Vuokonmaa,Toivo Heiskanen [Porvoo : Hki : Juva]: [WSOY], 1987 tai kirjaa Peruskoulun opetuksen opas: Tyyppikirjoitus/[teksti ja kirjaimet: Hannele Lydén]/[julk.]Kouluhallitus Hki : Valtion painatuskeskus, 1989. - Saatavuustiedot löytyvät Internetistä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www.…
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden…
Kyllä. HelMet-kirjastojen kirjan voi palauttaa eräpäivänä mihin aikaan tahansa palautusautomaattiin tai tiskille, kunhan kirjasto vain on vielä auki. Sen sijaan jos sen palauttaa eräpäivää seuraavana päivänä, kirjasta kertyy jo myöhästymismaksua 20 senttiä. Mikäli kirjasto on kiinni ja kirjoja palautetaan sen mahdollisesta palautusluukusta, niiden palautuspäiväksi katsotaan vasta seuraava aukiolopäivä. Näin ollen eräpäivänä palautusluukusta sulkemisajan jälkeen pudotetut kirjat ovat myöhässä.
Ilmeisesti käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Lyhennesanakirjoista ei löytynyt lyhenteelle WCF minkäänlaista selitystä. Yritin suomentaa termiä eri tavoin (maailman uskontojen kongressi, maailmanuskontojen kongressi, uskontojen maailmankongressi) ja etsiä Googlen avulla sivuja, joissa näitä termejä olisi käytetty.
Haulla maailman uskontojen kongressi sain hakutulokseksi linkin Kirkkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintöön ( http://www.evl.fi/kkh/to/m_muutt/mm-99.pdf ), jossa käytetään termiä Maailman uskontojen kongressi erisnimen tavoin.
Myös muilla sivustoilla oli käytetty samaa termiä, mutta pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna.
Ehkäpä tuota suomennosta voisi käyttää, käännöksen oikeellisuutta…
Pornosta löytyy monenlaisia kirjoja, mutta sinun olisi parempi osoittaa tämä kysymys johonkin yleiseen kirjastoon tai katsoa internetistä. Me emme täällä Työterveyslaitoksella ole todellakaan mitään pornon erikoisasiantuntijoita. Vilkaisin kuitenkin Googlella hakusanoilla "eroottista kirjallisuutta" ja ainakin seuraavalla keskustelupalstalla löytyy lukuehdotuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&post…
Wikipediasta löytyy kohdasta Pornographic Publishers luettelo pornokirjallisuuden julkaisijoista ja ainakin Black Lace kustantamolla on myös lista heidän julkaisemistaan kirjoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pornographic_book_publishers
Etsitty novelli on Kazuo Ishiguron Perheillallinen, joka ilmestyi Parnasson numerossa 4/1997 Arto Virtasen suomentamana.
Novelli alkaa näin: "Fugu on kala jota pyydetään Tyynestä valtamerestä Japanin rannikolta. Sillä on ollut minulle erityinen merkitys siitä saakka kun äitini kuoli sitä syötyään. Myrkky sijaitsee kahdessa hauraassa pussissa kalan sukurauhasissa. Kun kala perataan, on myrkkypussit poistettava hyvin varovasti, sillä kömpelyyden seurauksena myrkky pääsee leviämään lihaan. Valitettavasti on kovin vaikea päätellä, miten onnistuneesti myrkkypussien poistaminen on sujunut. Täyden varmuuden saa vasta – niin kuin äitini tapauksessa – kalaa syötyään."
Niksipirkasta löysin tällaisen ohjeen eli pitkään käyttämättömänä ollut kuulakärkikynä on usein kuivunut ja käyttökelvoton. Sen voi helposti saada uudelleen toimivaksi pitämällä sen kärkeä kiehuvassa vedessä muutaman sekunnin tai lämmittämällä jotenkin muuten sitä kärkiosaa joka on metallia. Myös kärkiosan spriissä liottamista voi kokeilla. Sittenhän kärkeä voi painaa vain paperia vasten voimakkaasti. Tämäkin auttaa aina joskus.
Nuortenosastolla työskentelevä kollegani arveli, että tuota Soturikissat-sarjaa lainaavat ovat yleensä yläkouluikäisiä. Sarjaa koskevat suositukset vaihtelevat. Jotkut sanovat sen sopivan 12-vuotiaasta ylöspäin, toiset taas 9- tai 10-vuotiaasta alkaen. Kirjassa lienee sen verran väkivaltaa, ettei sitä voi aivan nuorimmille suositella.
Jos 10-vuotias on lukenut jo aika jännittäviä kirjoja eikä ole ihan herkimmästä päästä, eiköhän hän voisi myös tuon kirjan lukea. Ikä ei aina ihan suoraan kerro, kuinka hyvin lapsi pystyy käsittelemään kirjojen jännittäviä tai pelottavia teemoja.
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267…
Suomeksi en löytänyt intiaanien sananlaskuja, mutta kertomuksia, lauluja, runoja ja viisauksia löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Sanat kuin jäljet: intiaanien viisautta
Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Molemmat kirjat ovat Porvoossa paikalla.
Ohessa varmuuden vuoksi englanninkielinen linkki, josta löytyy intiaanien sananlaskuja.
http://www.legendsofamerica.com/NA-Proverbs.html
Väestörekisterikeskuksen maksuttoman palvelun kautta voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon myös haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.
Nimipalveluun pääset suoralla osoitteella:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
tai osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ - oikean puoleisesta valikosta löytyy linkki Nimipalveluun.
Tässä kysymiesi nimien lukumäärät:
Helmi 35673…
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi
