Säkeet ovat Lauri Pohjanpään runosta, joka alkaa näin:
"Mä metsään kuljin. Ah, raukaisi niin
suvipäivän paistava kilo!
Ja mä nurmelle nukahdin. Valtaansa
minut sai unen autuas ilo."
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se löytyy Pohjanpään teoksesta "Sininen hämärä" (WSOY 1933) ss. 50-51. Runo löytyy myös nimellä
Kalajuttu teoksesta "Lapsuuden kotiseutu. Otavan III lukemisto". (Otava 1955).
Ainakin seuraavat teokset löytyivät Helmetistä (www.helmet.fi) asiasana-haulla sanakirjat ja rakentaminen:
Methuen, John:
Arkkitehtuuri- ja rakennussanasto suomi-englanti = Architectural & building glossary Finnish-English / John Methuen.[Helsinki] : Suomen arkkitehtiliitto SAFA, 1996,
Rakennusalan sanakirja : suomi-englanti-viro, hakemistot viro ja englanti = Building and civil engineering dictionary : Finnish-English-Estonian, indexes Estonian and English = Ehituse sonaraamat : soomi-inglise-eesti, eesti ja inglise terminite registrid. Helsinki : Suomen rakennusinsinöörien liitto, 1994,
Rakennusalan sanakirja : venäjä-englanti-suomi, suomi-englanti-venäjä = Slovar' po stroitel'stvu : russko-anglo-finskij, finsko-anglo-russkij =…
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Useissa HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Voit helposti tarkistaa HelMet-palvelusivustolta, missä kirjastoissa sellainen on. Avaa HelMet-palvelusivustolta kohta "Kirjastot ja palvelut". Sen alta avautuu pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaamalla auki kohdan "Kirjakierrätyspiste" saat listan kirjastoista, joihin voit tuoda kierrätyskirjoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Leo Lindstedt on Kiljavan opiston opettaja ja mm. Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen puheenjohtaja.
Tarkoitatteko kenties Leo Lindsten'iä? Hän oli suomalainen kriitikko, runoilija ja kuvataiteilija. Leo Olavi Lindsten syntyi 17.heinäkuuta 1943 Lauritsalassa ja kuoli 11. heinäkuuta 1988 Helsingissä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Lindsten ja Kuvataiteilijat 2004
Juna on kätevin tapa päästä lentokentältä Amsterdamin keskustaan. Saat tietoa kulkuyhteyksistä Schipholin sivulta http://www.schiphol.nl/
Valitse yläkulmasta english > Schipol airport information > Accessibilty & transport > public transport, by train. Täältä näet junan lisäksi myös muut vaihtoehdot. Suomenkielistä tietoa Amsterdamin julkisesta liikenteestä löytyy Suomen Matkatoimiston sivulta
http://www.smt.fi/taskuoppaat/taskuopas_amsterdam.shtml
Tarkemmat aikataulutiedot ovat Amsterdamin kaupungin sivulla http://www.amsterdam.nl/ , kohta Verkeer en vervoer: openbaar vervoer, englanninkielisessä sivustossa kohdassa Visiting&exploring, Getting around.
Julkisen liikenteen aikataulut löytyvät täältä,
http://www.gvb.nl/Pages…
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika…
hieman asiaa googlailemalla lähinnä vahvistuu mielikuva, että vedenkeitin on energiatehokkain vaihtoehto. Toki vertailun tarkkuus riippuu kotona käyttämistäsi laitteista, eli pitää verrata omaa liettä ja omaa vedenkeitintä. Esimerkiksi induktioliesi on parempi kuin perinteinen tai kaasuliesi. Tässä on esimerkiksi linkki juttuun, missä todetaan induktiolieden ja emaliastioiden paremmuus vedenkeittimeen verrattuna.
https://lahiomutsi.fi/2022/05/12/vanha-emalipannu-induktioliedella-voit…
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
Olettamuksesi osottautui oikeaksi: Li Po, "hyvin epätyypillinen kiinalainen: renttu, murhamies, ikuisesti levoton sielu" on epäilemättä juuri se kiinalainen, jota etsit. Hänen runonsa heijastavat "rajua elämäniloa ja hengen vapautta".
TEOS: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta / [suomentanut] Pertti Nieminen, Helsingissä : Otava, 1992.
Japanin kirjallisuudesta löytyy Santokan teos Vastapäätä kapakka Kai Niemisen suomentamana, Helsinki, Basam Books, 2002.
Persian kirjallisuuden klassikko matemaatikko ja tiedemies Omar Khaijam (1048-1131) on myös kirjoittanut filosofisia runoja viinistä, esim. Viisaan viini (suomentanut Toivo Lyy) Porvoo : Hki : WSOY, 1975 sekä Malja ja mennyt maine, suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.…
Opiskellaksesi kirjastoalaa oppisopimuksella, ole yhteydessä haluamaasi kirjastoon ja työvoimatoimistoon.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäkseen on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon. Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei Jyväskylän kaupunginkirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja opiskelusta löytyy tietoa kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/. Oppisopimusopiskelusta lisätietoa…
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle…
Jamin nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 6.4. vuodesta 2000 lähtien. Se on lyhentymä nimistä Benjamin (hepr. onnenpoika), Jalmari ja Viljami. Nimi alkoi tulla käyttöön 1960-luvulla ja vuonna 2002 se oli poikien ensimmäisten etunimien tilastossa sijalla 55.
Tatu on suomalainen lyhentymä Tanelista (Danielista) ja Taavista (Daavidista). Suomen almanakassa Tatu on ollut 11.12. vuodesta 1964 lähtien. Tatu-nimeä on annettu jo 1800-luvun lopussa, mutta suosituimmillaan se oli vuonna 2002 jolloin se sijoittui sinä vuonna annettujen nimien tilastossa sijalle 58.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja…
Ristiintaulukoinnilla voidaan analysoida tilastotietoja ja tilastollisten muuttujien välistä riippuvuutta. Menetelmää käytetään paljon muun muassa sosiologiassa ja historiantutkimuksessa.
Tietoa ristiintaulukoinnista on muun muassa Martti Holopaisen ja Pekka Pulkkisen kirjassa Tilastolliset menetelmät. Ristiintaulukoinnissa kahden muuttujan arvot sijoitetaan taulukkoon siten, että toinen muuttuja on riveillä, toinen sarakkeissa. Jos muuttuja 1 on esimerkiksi oppilaiden määrä eri luokilla ja muuttuja 2 oppilaiden sukupuoli, nähdään ristiintaulukoimalla kuinka monta tyttöä ja poikaa jokaisella luokalla on. Voidaan laskea myös kuinka monta prosenttia eri luokilla on tyttöjä ja poikia. Lopputuloksesta voidaan yrittää päätellä, vaikuttaako…
Vasenkätisyyteen, kuten moneen muuhunkin ihmisten vähemmistöjen ominaisuuteen, on suhtauduttu monina aikoina kielteisesti. Vasenta kättä on pidetty oikeaa huonompana, ja vasenkätisiä tätä kautta joko vammaisina tai jopa rappeutuneina tai rodullisesti alempina. Toisaalta vasenkätisyyttä on myös ihailtu ja nähty siinä jotakin ihailtavaa.
Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Ainakin keskiajalla vasenkätisyyteen suhtauduttiin melko neutraalisti.
1900-luvulla suomalaisessakin koulumaailmassa tuli yleiseksi käsitys, että vasemmalla kädellä kirjoittaminen on väärin. Vasenkätisiä lapsia pakotettiin oikeakätisiksi. Onneksi viime vuosikymmeninä asia on alkanut muuttua.
Aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Väärän käden maailma : vasenkätisten…
Nalle Puh asuu Puolen hehtaarin metsässä ja Uppo-Nalle huuhtoutui rantaan Reeta-tytön löydettäväksi Suomessa. Pehmoeläimet voivat tietysti olla pitkäikäisiäkin, mutta Nalle Puh on myös Uppo-Nallea kovasti vanhempi, joten epäilemme, että he eivät ole koskaan tavanneet toisiaan. Heitä yhdistää siis ehkä vain se, että molemmat ovat nallekarhuja.
