Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta…
Kyseisen levyn kansilehdissä ei tosiaan kappaleen esittäjää mainita, eikä vastausta tuntunut löytyvän Juice Leskisestä kertovasta kirjallisuudesta tai musiikkiaiheisista tietokannoista. Musiikkiasiantuntija vastasi korvakuulolta, että kyseisen kappaleen laulaa Ila Loueranta.
Kuopion kaupunginkirjastoon tulevia lehtiä voi selata aiheittain netissä osoitteessa:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_lehtil.htm
Sivun oikeassa reunassa: Lehtiluettelot: Aiheenmukainen.
Sieltä löytyvät aiheet: Erälehdet, Luonto ja luonnonsuojelu, Luonnontieteet sekä Metsä ja metsätalous.
Eräaiheisia aikakauslehtiä: Ase & erä, Erä, Erämies, Metsästys ja kalastus, Metsästäjä,
Urheilukalastus sekä Vetouistelu.
Luontoa ja luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä mm.: Ilmastokatsaus, Luonnon tutkija, Suo, Suomen luonto sekä Ympäristö
Metsäaiheisia lehtiä: Metsälehti, Metsätieteen aikakauskirja sekä Sienilehti.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistohaun kautta lehdet löytyvät kirjoittamalla Hakusanat -kohtaan aiheen esim. erä ja valitsemalla…
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Helmet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen numero näyttää sijaintisi jonossa, toinen numero kertoo varausten määrän. Olet siis esimerkiksi neljäntenä varausjonossa, jossa tällä hetkellä on kaiken kaikkiaan neljä varausta.
Siihen, kuinka nopeasti saat varaamasi aineiston, vaikuttaa suuresti myös se, kuinka monta lainattavaa kappalettaa kokoelmissa on kyseistä teosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin…
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat…
Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml).
Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden…
Weber sävelsi mestarillisten oopperoiden (erityisesti Taika-ampuja) ohella paljon klarinetille sävellettyä musiikkia. Näistä useat oli tarkoitettu mestariklarinetisti Heinrich Bärmanin esitettäviksi. Nuotissa oleva vuosiluku ja omistus viittavat vuonna 1815 sävellettyyn B-duuri klarinettikvintettoon, jonka opusnumero on 34. Sävellyksen teema/variaatiot-rakenne viittaa kuitenkin toisaalle.
Etsimäsi sävellys onkin todennäköisesti "Introduktion, thema und variationen". Sävellys on alunperin merkitty Weberin tekemäksi, mutta myöhempi tutkimus on osoittanut kappaleen säveltäjäksi Joseph Küffnerin (1776-1856). Sävellyksen nuotit ja mahdolliset levytykset ovat kuitenkin yleensä julkaistu Weberin nimissä.
Bote & Bock on julkaissut sävellyksen…
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Tiedustelin asiaa WSOY- kustantamolta, joka on suomentanut Stephanie Garberin Caraval- trilogian. Heillä oli hyviä uutisia!
Stephenie Garberin Once upon a Broken Heart -sarja alkaa ilmestyä suomeksi lokakuusta 2022 eteenpäin Kaisa Katteluksen suomentamana.
Nimellä Nette saattaa hyvinkin olla kaksi vaihtoehtoista alkuperää: tiettävästi se on lyhennys Agnetesta, Annettesta ja Antoinettesta, tai sitten nimistä Janette ja Jeanette. Neten kantamuoto voi siis olla Agnes, Anna tai Johanna.
Nimipäiväänsä Nette kuitenkin viettää 21. tammikuuta, samaan aikaan Agnetan kanssa. Siksi kerronkin nyt vain nimen Agnes taustoista:
Kreikan sana ’agnós’ tarkoittaa puhdasta, nuhteetonta ja siveää. Keskiajalla nimen kuitenkin tulkittiin periytyvän latinan sanasta ’agnus’, karitsa. Kielellisesti Agnes on siis samaa alkuperää kuin Jeesuksesta käytetty nimitys Agnus Dei. Katolisen kirkon perinteessä tunnetaan toistakymmentä pyhimykseksi tai autuaaksi julistettua Agnesta. Suosituimman pyhimystarinan sankaritar oli…
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Useimmat painetut suomalaiset sanakirjat eivät tunne termiä monikulttuurisuus, koska kyseessä on melko vastikään suomen kieleen ja keskusteluun vakiintunut termi. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2004 määrittää monikulttuurisuuden toisistaan eroavien kulttuurien vuorovaikutukseksi tai niihin liittyväksi. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta monikulttuurisen vastakohtana voidaan nähdä yhtenäiskulttuuri.
Ideologia tarkoittaa aatteiden ja arvostusten järjestelmää, joka tavallisesti kytkeytyy johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen liikkeeseen. Siinä missä monikultturismi täyttää tämän määritelmän ehdot eli toimii politiikkaa tai yksilön toimintaa ohjaavana arvona, monikulttuurisuus ei välttämättä viittaa ideologiaan vaan sanaa voidaan käyttää…
Ainakin yksi suomennos löytyy kirjasta Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit / Nils Ferlin, suom. Leo Saukkoriipi (1990). Kirja sisältää suomennettuina Ferlinin kolme ensimmäistä kokoelmaa: En döddansarens visor, Barfotabarn ja Goggles. Runo En valsmelodi on suomennettu nimellä Valssia, ja käännös näyttää olevan sillä tavoin uskollinen alkutekstin rytmille, että myös suomennos sopii hyvin laulettavaksi tuolla Lille Bror Söderlundhin sävelmällä. Kirja on saatavissa monesta HelMet-kirjastosta.
(Asiaankuulumaton huomautus: itse pidän tästä laulusta erityisesti Staffan Percyn esityksenä.)
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
Hevosenkenkä tuo hyvää onnea ja auttaa myös säilyttämään sitä, mutta vain ovensuuhun avoin pää ylöspäin käännettynä. Alaspäin ripustaminen sitä vastoin tietää onnen katoamista. Rautainen kenkä sisältää myös voimaa, joka voittaa pahan silmän. Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit (1997, s. 79)
On olemassa monia teorioita hevosenkengän symboliikan alkuperästä, miksi se suojelee pahoilta hengiltä ja tuo hyvää onnea.
Puolikuun tai kuunsirpin merkitys suojaavana symbolina, joka näkyy monesti egyptiläisessä ja islamilaisessa taiteessa, on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että hevosenkenkää on alettu pitää taikakaluna pahuutta ja epäonnea vastaan. Sakaroiden tulee osoittaa ylöspäin, jotta hevosenkenkä näyttää…
Vammaisuutta / kehitysvammaisuutta on käsitelty kirjallisuudessa melko paljon. Sirkka Tuominen on pro gradu –työssään ”Kehitysvammaisen kuva suomalaisessa kirjallisuudessa” (Helsingin yliopisto, 1986) tarkastellut alla olevaan listaan kuuluvia – etupäässä suomalaisten kirjailijoiden teoksia. Näissä teoksissa on henkilö- /henkilöitä, joilla lukija voi hahmottaa olevan vaikeuksia ymmärryskyvyn alueella:
Haanpää, Pentti : Tuuli käy heidän ylitseen (1927)
Hugo, Victor : Pariisin Notre Dame (suom. Huugo Jalkanen) (1971
Härkönen, Anna-Leena : Häräntappoase (1985
Joenpelo, Eeva : Kaakerholman kaupunki (1950)
Jotuni, Maria : Arkielämää (1920)
Kauranen, Anja : Sonja O. kävi täällä (1981)
Korpela, Jorma : Martinmaa (1948)
Lehtonen, Joel : Putkinotko…
