Reaali-sana tulee latinasta : asiaa tai olemusta koskeva, asiallinen, todellinen
Euroopassa perustettiin 1800-luvulla reaalikouluja, joissa opiskeltiin luonnontieteitä ja matematiikkaa sekä nykykieliä, eikä vain latinaa ja kreikkaa. Suomessa tehtiin koulu-uudistus 1872, jolloin yliopistoon johtavien oppilaitosten rinnalle tuli kaksi- ja neliluokkaisia reaalikouluja.
Reaalitieteitä ovat tieteet, jotka tutkivat todellisia esineitä. Koulujen oppiaineista reaaleihin luetaan luonnontieteet, maantieto, historia ja uskonto. Matematiikka ja kielitiede ovat "muodollisia tieteitä".
Ylioppilastutkinto uudistettiin vuonna 1921, jolloin reaalikoe tuli pakolliseksi kielten ja matematiikan rinnalle. Tuolloin reaalikokeessa aineina olivat fysiikka,…
Hei,
diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus:
https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Sopimuksen mukaisesti diplomaateille taataan koskemattomuus. Tämä tarkoittaan muun muassa sitä, että diplomaatteja ei veroteta, lähtökohtaisesti heitä ei voi tuomita tuomioistuimissa rangaistuksiin kuin muutamissa poikkeuksellisissa tilanteissa, eikä esimerkiksi poliisi voi tulla lähetystön alueelle kuin lähetystön omasta pyynnöstä.
Tämä koskemattomuuden periaate suojelee niin vuokratiloissa kuin omalla maallakin sijaitsevien lähetystöjen toimintaa. Suurin osa Helsingissä toimivista lähetystöistä sijaitsee vuokratiloissa. Tästä huolimatta poliisi ei voi mennä paikalle kuin lähetystön pyynnöstä. Wienin sopimus edellyttää…
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
Fennica-tietokannan mukaan ”Nuorten kirjakerho” -sarjaan kuuluisi 62 kirjaa. Sarjan ensimmäinen kirja oli George Lazenbyn ”Hyljesaaren arvoitus” (RV, 1974) ja viimeinen Jukka Mäkisen ”Löytö” (RV-kirjat, 1984). Täydellisen listauksen saat esiin osoitteesta https://finna.fi, kun valitset hakutavaksi ”teoksen nimi” ja nimeksi ”Nuorten kirjakerho”. Kohdasta ”Lajittelu” voi valita ”vanhimmat ensin”, niin saat kirjat näkyviin ilmestymisjärjestyksessään.
”Nuorten kirjakerho” on eri sarja kuin ”Suuri nuorten kirjakerho”, jota Suuri Suomalainen Kirjakerho julkaisi vuodesta 1976. ”Nuorten kirjakerhon” taustalla oleva kustantaja RV on lyhenne helluntailaisesta Ristin Voitto -järjestöstä, joka on julkaissut jo 1900-luvun alusta lähtien uskonnollista…
Neiti Etsivä -sarja on todella laaja kokonaisuus, jonka kaikkia kirjoittajia on melkein mahdoton selvittää. Carolyn Keenestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tästä vastauksesta on varmaan eniten hyötyä:
"Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ). Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert." Tarkempaa tietoa…
Aiheesta löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan internet-sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ valitsemalla linkin Kirjallisuus ja sitten linkin Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat.
Sivuilta löytyvät myös hakulomake pdf-muodossa sekä tarkempia ohjeita hakemiseen.
Me suomalaiset olemme ehkä hieman liian kärkkäitä kiinnittämään huomiota Aku Ankan housuttomuuteen. Ulkomaillakin meille sen tähden naureskellaan ja kuvitellaan meidän jopa julistaneen Aku Ankan pannaan sen vuoksi, että tämä ei käytä housuja. [Finland banned Donald Duck for not wearing pants? (10news.com)]
Kysymys Akun uimahousuista tarjoaakin oikeastaan oivallisen näkökulman, jonka kautta korjata vinoutunutta katsantokantaamme Ankkalinnan ankkojen pukeutumiseen. Uimaan mennessään uima-asuun sonnustautuva Aku osoittaa, ettei asiassa ole niinkään kyse housuista – tai housuttomuudesta – kuin pukeutumiskoodeista ja niiden noudattamisesta. Ajatellaan, että uidessa on korrektia käyttää tarkoitukseen sopivaa asua. Aku toimii juuri…
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin…
Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Nykyisin monet kirjastot sallivat eväiden syömisen ainakin osassa kirjaston tiloja. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa saa varsin vapaasti syödä eväitä, joskaan se ei ole suositeltavaa esimerkiksi lukusalissa. Lisäksi on tietysti syytä ottaa huomioon muut asiakkaat. Jos eväissä on esimerkiksi voimakastuoksuisia ruoka-aineita, ne kannattaa syödä kahvion sivuhuoneessa, jossa myös kahviautomaatti sijaitsee (ei itse kahviossa, joka taas ei ole kirjaston hallinnoimaa tilaa).
Käytännöt ja toimintasuositukset vaihtelevat kirjastoittain, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, jossa aiot opiskella. Kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI
8-vuotiaalle hyvin lukevalle pojalle voisi kokeilla seuraavia yksittäisiä kirjoja sekä kirjasarjoja (alla). Näistä osa on jännittäviä, kuten toivoitte, ja osa on tyyliltään vastaavia kuin muut luettelemasi sarjat.
Etsiväsarjoja:
Bagge, Tapani: Apassit-sarja (1. osa Aavehevosen arvoitus)
Horst, Jorn Lier: Etsiväkaksikko-sarja (1. osa Operaatio myrskypilvi)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja (1. osa Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus)
Walldén, Netta: Rubenin tutkimuksia -sarja (1. osa: Ruben ja rouva Mallamudin tapaus)
Jännitystä ja huumoria:
Copeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksi
Kolu, Siri: Me Rosvolat -sarja
Krekelä, Katja Hurjalinna, Säihky
Nopola Sinikka & Tiina: Risto…
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Suomalaisesta almanakasta kissanpäivää ei löydy. Erilaisista teema- ja merkkipäivistä vastaa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, joka ei ehdotettua kissanpäivää ole vielä hyväksynyt kalenteriin.
Suomessa vietettäviä teemapäiviä ovat mm.
3.3 Löytöeläinpäivä
4.10 Maailman eläinten päivä ja 4.-10.10 Eläinten viikko
Maailmalla kissanpäiviä vietetään nettisivustojen mukaan useina eri ajankohtina:
17.2. World Cat Day - Puola
22.2. Cat Day - Japani
1.3 International Cat Day – mm. Venäjä
8.8. International Cat Day
16.10. National Feral Cat Day
29.10. National Cat Day
Ja joittenkin mielestä kaikki päivät ovat kissanpäiviä – myös tällaisia mielipiteitä löytyi.
Tarkemmin:
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/lemmikki/kissanpaiva-ei-kelvannu……
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Pikiöljystä löytyy jonkin verran kuvauksia ja tietoa Internetistä. Sivusto Yrttitarha on erikoistunut yrtteihin ja rohtoihin http://www.yrttitarha.com/.
Sivuston kansanperinteen sanastossa kerrotaan, että pikiöljyä saadaan tislatessa tervaa potaskan kanssa. Sen mainitaan olevan tysin puhtaana väritöntä. Samasta sivustosta löytyy rohtojen perusohjeita, mutta ei sinänsä erikseen pikiöljyn valmistusohjetta. Osassa kansanperinne kerrotaan männyn kohdassa, että männyn pihkaisista kannoista poltettu terva on ollut kauan yleisesti tunnettu rohto.
Ohjeita voisi kysellä ehkä liikkeiltä, jotka myyvät pikiöljyä. Esimerkiksi Frantsilan Kehäkukka http://www.frantsila.com, Kukinto, http://www.kukin.to/tietosivut/tervatieto.html tai Kainuunterva http://…
Palautusluukku on kirjaston C-portaassa, pääsisäänkäynnistä vasemmalle. Avoinna: ma-pe 7.30-8.15 ja 20-21, la klo 7.30-10 ja 16 -18, su klo 11.30-12. Palautusluukkuun palautettujen kirjojen palautuspäivä kirjastojärjestelmässä on kirjaston seuraava ensimmäinen aukiolopäivä.
Sellon kirjasto on avoinna lauantaisin klo 10–16 ja sunnuntaisin 12-18. Ks.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
