Valitettavasti näistä kirjailijoista ei ole mainintaa Näytelmäkirjailijamatrikkelissa eikä suomalaisissa kirjailijaluetteloissa, ei myöskään Kansallisbiografiassa tai Kansallisbiografian lähteissä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran matrikkelista löytyy Anna Jungista seuraavat tiedot: syntynyt 2.8.1876 Oulussa ja kuollut 19.7.1929 Helsingissä. Hän on kirjoittanut Kaksinpuhelua oulunkielellä 1921 ja Annlis och andra barn 1918.
Lauri Pohjolasta löytyy SKS:n Suomen kirjailijat pienoiselämäkerroista vain tiedot, että hän on julkaissut Jäijellähtö ja muita kuvvauksija vanhasta Oulusta, 1948. Lisäksi hän on julkaissut Kaltio lehdessä mm. Pyrstötähti 1957 ja Kulassiparooni 1948 sekä Elättivaras teoksessa Aakkosista alettiin Oulun kansakoulujen 75…
Stephen Kingin Tukikohta on julkaistu suomeksi kahteen otteeseen: vuonna 1990 kahtena eri niteenä (Tukikohta 1 ja Tukikohta 2) ja vuonna 1994 yhtenä niteenä (Tukikohta).
Teoksen suomennoksen kokonaispituus on 1344 sivua. Sekaannusta on omiaan aiheuttamaan se, että kaksiosaisena julkaistun laitoksen osissa on yhteinen sivunumerointi: ensimmäinen osa päättyy sivunumeroon 670 ja toinen osa jatkuu suoraan siitä. Fyysisiä sivuja kakkososassa on siis suunnilleen saman verran kuin ykkösessäkin.
Koko teoksen lukeminen onnistuu joko lukemalla kaksiosaisen laitoksen molemmat niteet tai vuoden 1994 yksiosainen laitos.
Kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Aikakone-lehden arkisto: http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90tukikohta.htm
Kyllä pystyy.
Kirjastot ottavat lahjoituksia kokoelmiinsa, jos
- kyseistä kirjaa on lainakokoelmassa vähän, mutta sitä lainataan usein
- kirjasta on varausjonoa
- kirja on harvinainen mutta yleisesti ottaen kiinnostava.
Jos kirjasto ei tarvitse tarjottua kirjaa lainakokoelmaansa, on useassa kirjastossa kierrätyskärry tai -hylly, johon kirjan voi jättää.
Sekä kierrätyshyllyihin että kirjastoon lahjoitettavaksi tarkoitettuja kirjoja kannattaa tuoda vähän kerrallaan. Kirjastot eivät voi ottaa kerralla suuria määriä lahjoituksia, esimerkiksi ei montaa kassillista tai laatikollista.
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan…
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että…
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää…
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Zona BeDé -sarjakuvablogin mukaan Corsaire du Roy -tarina alkoi La Libre Junior -lehdessä 30.04.1953 (http://zona-bede.blogspot.com/2020/04/non-solo-asterix.html).
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
Keskiajalla ruoka koettiin terveelliseksi silloin, kun eri raaka-aineita nautittiin kullekin ihmistyypille sopivalla tavalla. Maksan syöjä vahvisti maksaansa, keuhko-ongelmista kärsivä nautti keuhkoista. Ruoan avulla voi myös päästä käsiksi erilaisiin hyviin ominaisuuksiin: nopeutta edisti jäniksen syönti, voimaa karhun syönti. Mieltä ja kehoa pyrittiin ruoka-aineilla vakauttamaan. Elinolosuhteiden nähtiin vaikuttavan tasapainoon, mutta esimerkiksi tuoreita vihanneksia ei arvostettu. Vaikka vitamiinit löydetään vasta myöhemmin, Saksasta lähteneen hapankaalin yleistyminen alkoi, kun huomattiin sen kyky estää talvellakin keripukkia ja muita puutostauteja, C-vitamiinin ansiosta.
Ensimmäinen tunnettu terveydenhoito-ohjeiden…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1999 valmistunut Stephen Poliakoffin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen 3-osainen minisarja "Shooting the Past". Se on julkaistu myös Suomessa ainakin DVD:nä.
Tarkempia lisätietoja mm. juonesta esimerkiksi Wikipediassa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja…
